Hammaslääkärien oikeus riittävään täydennyskoulutukseen on turvattava – hammaslääkärijärjestöt päivittivät suosituksen

– Hammaslääkärijärjestöjen täydennyskoulutussuositus oli tarpeen päivittää nyt, koska lainsäädäntö ja suun terveydenhuollon toimintaympäristö ovat muuttuneet. Lisäksi hyvinvointialueiden kiristynyt taloustilanne on lisännyt työnantajien paineita karsia myös ammattilaisten täydennyskoulutuksesta, kertovat pääsihteeri Annamari Nihtilä Hammaslääkäriseura Apolloniasta ja varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo Hammaslääkäriliitosta.

Neljän hammaslääkärijärjestön yhteisessä suosituksessa ovat mukana myös Hammaslääkäriyhdistys Diasteema ja Odontologiska Samfundet i Finland OSF.

Hammaslääkärijärjestöjen suosituksen mukaan hammaslääkärin tulee osallistua täydennyskoulutukseen vähintään 8–10 päivänä ja yhteensä vähintään 50 tuntia vuosittain. Täydennyskoulutuksen tulee olla osaamisperusteista, suunnitelmallista, laadukasta ja vaikuttavaa. Lisäksi sen tulee olla tieteellistä, puolueetonta ja läpinäkyvää. Sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja oppimismenetelmin. Koulutuksen järjestäjien ja kouluttajien sidonnaisuudet on kerrottava osallistujille selkeästi. Työnantajan tulee myös laatia täydennyskoulutussuunnitelma, joka huomioi yksilöllisten tarpeiden lisäksi työyhteisön, potilaiden ja väestön vaatimukset.

Täydennyskoulutuksesta säästäminen on lyhytnäköistä

– Hammaslääkäreiltä on tullut kaikkiin järjestöihin hyvin huolestuneita yhteydenottoja siitä, että täydennyskoulutukseen pääsyä on alettu rajoittaa. Osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä säästäminen on työantajan puolelta valitettavan lyhytnäköistä, sanovat Savanheimo ja Nihtilä.

Hammaslääkäriliiton vuoden 2024 Työmarkkinatutkimuksen mukaan hammaslääkärien täydennyskoulutuspäivien keskiarvo oli 6 päivää. Liian vähän täydennyskoulutusta kuluneen 12 kuukauden aikana koki saaneensa 38 % vastaajista.

Täydennyskoulutus on investointi väestön suunterveyteen

Hyvinvointialueita velvoittaa täydennyskoulutusasetus, joka tuli voimaan 1.4.2024. Sen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulee voida osallistua riittävästi ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävään ja kehittävään oman alansa täydennyskoulutukseen.

– Hyvinvointialueen on asetuksen mukaan huolehdittava, että täydennyskoulutuksen määrä on riittävä osaamistarpeiden, täydennyskoulutuksen tavoitteiden ja laadun edellytysten varmistamiseksi, muistuttaa Savanheimo.

Hammaslääkärijärjestöt korostavat, että hammaslääkärin ajantasainen osaaminen on laadukkaan ja turvallisen hoidon perusta.

– Täydennyskoulutusta ei tulisi nähdä menoeränä, vaan investointina, joka parantaa väestön suun terveyttä ja ehkäisee tulevia kustannuksia, Nihtilä korostaa.

– Täydennyskouluttautuminen tukee myös työhyvinvointia ja on rekrytointivaltti. Osaava ammattikunta varmistaa väestölle laadukkaat ja vaikuttavat suun terveydenhuollon palvelut, painottavat Nihtilä ja Savanheimo.

Hammaslääkärijärjestöjen ensimmäinen täydennyskoulutussuositus julkaistiin vuonna 2014. Edellisen kerran suositus päivitettiin vuonna 2019.

Hammaslääkärijärjestöjen suositus täydennyskoulutuksesta 

Lisätietoja:

Pääsihteeri Annamari Nihtilä, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, annamari.nihtila@apollonia.fi

Varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo, Suomen Hammaslääkäriliitto, nora.savanheimo@hammaslaakariliitto.fi

Kurssitoimikunnan puheenjohtaja Lisa Grönroos, Odontologiska Samfundet i Finland OSF, lisa.gronroos@helsinki.fi

Puheenjohtaja Satu Snellman-Gröhn, Hammaslääkäriyhdistys Diasteema, satu.snellman-grohn@etelasavonha.fi

Osoitelähde: STT-info ja Terveystoimittajat ry