Ulkomailla syntyneet ovat Suomessa syntyneitä terveempiä, trendi säilyy myös vanhemmalla iällä
Uusi tutkimus paljasti selkeän ”kuolleisuusedun” ulkomailla syntyneiden keskuudessa.
Helsingin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä toteutettu tutkimus tarkastelee yli 70-vuotiaiden kuolleisuutta ja eri kuolinsyitä vertailemalla Suomessa ja ulkomailla syntyneiden kuolleisuuslukuja vuosilta 2002–2020.
Tutkimuksessa havaittiin, että ulkomailla syntyneillä on alhaisempi kuolleisuus syöpäkuolemissa, hermostoon liittyvissä sairauksissa, sydän- ja verisuonitaudeissa, hengityselinsairauksissa, ruuansulatuksen sairauksissa ja ulkoisissa kuolinsyissä verrattuna Suomessa syntyneisiin. Sukupuolittain tarkasteltuna naisilla vahvin etu esiintyi hengityselin- ja ruuansulatukseen liittyvissä kuolinsyissä, kun taas miehillä suurin etu oli hengityselinsairauksissa ja ulkoisiin syihin kuolemissa.
Kuolleisuustutkimuksissa kuolleisuusetu viittaa siihen, että tietyillä väestöryhmillä on alhaisempi kuolleisuus kuin muilla vastaavan ikäisillä ihmisillä.
- Syntymämaihin perustuvassa vertailussa erityisesti globaalista etelästä muuttaneiden kuolleisuusluvut erottuivat selvästi matalampina useissa kuolinsyykategorioissa verrattuna Suomessa syntyneisiin, sanoo sosiologian dosentti Laura Kemppainen Helsingin yliopistosta.
Terveellisemmät elämäntavat ehkä taustalla
Tutkimuksessa otettiin huomioon myös sosioekonominen status; yleensä heikompi tulotaso selittää terveyseroja. Tässä tutkimuksessa ulkomailla syntyneet olivat yleisesti heikompituloisia, mutta kuitenkin terveempiä. Ulkomailla syntyneiden matalammat kuolleisuusluvut etenkin ulkoisten tekijöiden ja elintapoihin liittyvien sairauksien kohdalla viittaavat terveellisempiin elämäntapoihin.
- Ulkoisiin syihin sisältyvät alkoholikuolemat ovat merkittävä kuolinsyy Suomessa syntyneiden parissa. Myös syöpäkuolemat ja hengityselinsairauksiin liittyvät kuolemat ovat alhaisemmat ulkomailla syntyneillä, mikä voi viitata vähäisempään tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Puhutaan niin sanotusta ”terveen maahanmuuttajan paradoksista”, jonka taustamekanismit edelleen vaativat lisätutkimusta, toteaa Kemppainen.
Ikääntyneen tausta tärkeä huomioida, kun arvioidaan hoidon tarvetta
Ulkomailla syntyneet ovat siis usein Suomessa syntyneitä terveempiä, ja tämä terveydellinen etu jatkuu myös vanhemmalla iällä.
- Tulokset ovat tärkeitä myös palvelujärjestelmän näkökulmasta, sillä niiden mukaan ulkomaalaistaustaiset vanhukset ovat terveempiä eivätkä näin ollen rasita kohtuuttomasti palveluita. Tutkimuksen osoittamat erot eri taustamaista saapuneiden välillä korostavat, että on tärkeätä huomioida ikääntyneen tausta arvioidessa hänen hoidontarvettaan, sanoo Kemppainen.
Suomessa ei ole aikaisemmin tehty vastaavaa tutkimusta, vaikka ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyvän väestön moninaisuutta ei juuri ole otettu huomioon vanhuspalveluissa ja sen suunnittelussa Suomessa.
- Lisätutkimusta vaativa havainto tutkimuksessa on maahanmuuttajien vähäisempi kuolleisuus muistisairauksiin ja sitä selittävät tekijät, toteaa Kemppainen.
Tutkimus on julkaistu eurooppalaisessa tiedelehdessä European Journal of Public Health ja se on toteutettu Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden yhteistyönä. Huippuyksikköä rahoittaa Suomen Akatemia (2018–2025).
Yhteyshenkilö:
Laura Kemppainen
+358 29 412 4878
laura.kemppainen@helsinki.fi
https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/migration-care-and-ageing
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden dosentti 2025 on Esko M. Laine1.4.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2025 dosentiksi ma. yliopistonlehtorin, kirkkohistorian dosentti, teologian tohtorin Esko M. Laineen.
Helsingin yliopiston sijoitustoiminta menestyi erinomaisesti vuonna 202431.3.2025 09:10:33 EEST | Tiedote
Sijoitustoiminnan tuotto oli yli 18 prosenttia ja sijoitusvarallisuus kasvoi 122 miljoonaa euroa. Sijoitusraportti 2024 on julkaistu.
Rahapelilainsäädäntö: asiantuntijoita medialle27.3.2025 13:27:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on julkaissut tutkimuksen perustuvan politiikkasuosituksen rahapelilainsäädännöstä. Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi.
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme