Selvitys: Nuoret haluaisivat vähentää sosiaalisen median käyttöä ja digipelaamista

Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvitykseen vastasi kaikkiaan 1008 15–29-vuotiasta Suomessa asuvaa nuorta, joista alaikäisiä (15–17-vuotiaita) oli yhteensä 153. Tänä vuonna nettipaneelissa pyydettiin ensimmäistä kertaa nuoria vastaamaan sosiaalisen median käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Suurin osa tahtoisi vähentää laitteiden käyttöä – helppoa se ei aina ole

Kyselyyn vastanneista sosiaalisen median käyttöään haluaisi vähentää 31 %, digipelaamistaan 7 % ja molempia 20 %. Vain neljännes nuorista arvioi, ettei haluaisi vähentää käyttöä lainkaan. 

Alaikäisistä vastaajista vielä harvempi, vain 19 %, ei halunnut vähentää käyttöään ollenkaan. Nuorimpien vastaajien joukossa korostui erityisesti tarve somen käytön vähentämiselle (37 %).

Yli puolet nuorista (51 %) olikin jo pyrkinyt vaikuttamaan somettamiseensa tai digipelaamiseensa. 28 % kaikista vastaajista kertoi yrittäneensä vähentää käyttöä, mutta epäonnistuneensa siinä. Alle kolmannes (31 %) vastaajista ja vain neljännes alaikäisistä (25 %) ei ollut yrittänyt vähentää käyttöään lainkaan.

“Nuoret tarvitsevat tukea ja työkaluja laitteiden käytön hallintaan ja aikuisilla on siinä merkittävä rooli. Tärkeää ei välttämättä ole tietyn ruutuajan saavuttaminen tai luopuminen jostakin sovelluksesta, vaan tunne siitä, että somen käyttö ja pelaaminen ovat hallinnassa, ja niitä voi tehdä sen verran kuin tuntuu hyvältä”, toteaa EHYTin pelikasvatuksen koulutussuunnittelija Krista Schulman.

Kaveritkin ovat netissä - sosiaaliset suhteet vaikeuttavat vähentämistä

Avovastauksissa nuoret kertovat omista keinoistaan karsia epätoivottua käyttöä. Tyypillisiä tapoja ovat esimerkiksi aikarajoitusten asettaminen, liikunnan tai muun harrastuksen aloittaminen, sovellusten poistaminen ja puhelimen jättäminen toiseen huoneeseen. 

Kysyttäessä haasteista oman pelaamisen tai somen käytön vähentämiselle yleisimmäksi vastaukseksi nostettiin, että kaverit ja sosiaaliset piirit ovat netissä (31 %). Nuoret myös pelkäsivät jäävänsä jostakin paitsi, jos eivät ole laitteiden äärellä (29 %). Monet kokivat pelaamisen ja somen helpottavan oloa ja mielialaa (30 %) tai olevan koukuttavaa (28 %). Merkittävä osa arvioi haasteeksi muun tekemisen puutteen (29 %).

Nuoret näkevät sekä somen valoisan että varjoisan puolen

Kaikista kyselyyn vastanneista 39 % oli huomannut kaveripiirissään paljon tai jonkin verran hyötyä sosiaalisesta mediasta. Haittaa oli puolestaan havainnut paljon tai jonkin verran 43 % vastaajista. Alaikäiset suhtautuivat sekä myönteisemmin että kriittisemmin sosiaaliseen mediaan kuin muut ikäryhmät.

Tyypillisiksi haitoiksi havaittiin vaikutus keskittymiseen opiskellessa ja muissa yhteyksissä (49 %), vaikutus kehon tai mielen hyvinvointiin (47 %) ja vaikutus ajankäyttöön (46 %). Hyödyiksi koettiin esimerkiksi mahdollisuus pitää yhteyttä kavereihin ja perheeseen (60 %), mahdollisuus tiedonhankintaan (51 %) ja mahdollisuus itseilmaisuun (44 %).

Vain osalla sääntöjä puhelimen käyttöön arjessa

Perheissä muodostetut omat säännöt laitteiden käyttöön eivät ole selvityksen perusteella ainakaan vielä yleistyneet kovin laajasti. Nuorista 48 % vastasi, että heidän kotonaan ei ole sääntöjä puhelimeen käyttöön. Osuus ei juurikaan muutu tarkasteltaessa pelkästään alaikäisiä vastaajia (44 %).

Vastaajista yhteensä 29 % kertoi, että heidän perheellään tai heillä itsellään on säännöt puhelimen käyttöön liittyen. Osuus alaikäisistä on hieman suurempi (33 %).

Kouluissa ja työpaikoilla yhteiset säännöt ovat hieman yleisempiä. Yhteensä 45 % vastasi, että heidän koulussaan tai työpaikassaan on säännöt ja vain 30 % ilmoitti, että sääntöjä ei ole. 15–17-vuotiaista 52 % vastasi, että heidän koulussaan on voimassa olevat säännöt puhelimen käytöstä.

”Tulokset kertovat, että kaikissa kouluissa sääntöjä ei ole tai ainakaan nuoret eivät tiedä niistä. Toivottavasti tuore lakiesitys vauhdittaa kehitystä. Pelkät oppituntien puhelinkiellot eivät ole riittävä tuki, vaan sääntöjä suunniteltaessa tulisi tarkastella minkälaista apua nuoret kaipaavat. Tarvitsemme työkaluja nuorille ja huoltajille laitteiden käytön hallintaan arjessa”, muistuttaa nuorten digihaasteiden parissa toimivan EHYTin Pause-hankkeen projektipäällikkö Aino Harvola.

Selvityksen kohderyhmänä olivat 15–29–vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä internetpaneelia käyttäen aikavälillä 1.-19.2.2024. EHYT ry on aiemmin vuosina 2016, 2018, 2020 ja 2022 selvittänyt nuorten ja nuorten aikuisten päihteisiin sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyvää käyttöä ja asenteita.