Teiden talvihoito pyrkii minimoimaan talven tuomat yllätykset - Kaakon hoitourakoitsijoilla on alkanut talvipäivystys

Väylävirasto ohjeistaa ELY-keskuksia 

Väylävirastolta tulee ELY-keskuksille toimintaohjeet teiden hoitoon, minkä mukaan tuottajavirasto ELY-keskus toimii. ELY esimerkiksi kilpailuttaa maanteiden hoitourakan urakkasopimukset ja valvoo niitä. Maantiet on jaettu liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan talvihoitoluokkiin, jotka määrittelevät, missä kunnossa tien on oltava ja kuinka nopeasti hoitotoimenpiteet on aloitettava. 

Talvihoidon taso on siis erilainen eri hoitoluokan teillä, mutta saman luokan tiet hoidetaan koko maassa saman tasoisesti. Mitä enemmän tiellä on liikennettä ja mitä korkeammat nopeudet sillä on, sitä korkeammassa hoitoluokassa se on.  

Talvipäivystys alkanut Kaakkois-Suomessa 

Kaakon alueen hoitourakoitsijoilla on alkanut viime kuussa talvipäivystys. Päivystys tarkoittaa sitä, että yksi työnjohtaja on koko ajan tavoitettavissa kellon ympäri ja aliurakoitsijoilla on valmius lähteä tien päälle mihin aikaan tahansa. 

Eteläisellä hankinta-alueella on viisitoista maanteiden hoitourakkaa, joista neljä sijoittuu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja yksitoista Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta-alueelle. Jokaisesta hoitourakasta vastaa ELY-keskuksessa erikseen nimetty maanteiden hoidon projektipäällikkö.  ”Kouvolan maanteiden hoitourakka kilpailutettiin aiemmin tänä vuonna ja kilpailutuksen voitti YIT Suomi Oy. Urakka on kestoltaan 5-vuotta. Iitin kunta, jonka maantiet kuuluivat aiemmin Kouvolan hoitourakkaan, siirtyivät Uudellemaalle Heinolan, Lahden ja Mäntsälän hoitourakoihin, kertoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kunnossapitovastaava Henri Aaltonen.  

Talvihoitokausi on jo alkanut liukkauden torjunnalla eli pääteiden suolauksella 

”Vilkasliikenteisillä teillä lunta sallitaan lumisateen aikana korkeintaan muutama sentti. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiden ajoradoilta 2–3 tunnissa. Muutaman kerran talvessa toistuvissa lumimyräköissä työtä tehdään myös lisäkalustolla ja lunta voi silloin olla ajoittain haitaksi saakka”, kertoo maanteiden hoidon johtava asiantuntija Otto Kärki Väylävirastosta. 
 
Teiden talvihoitoon kuuluu muun muassa liukkaudentorjunta, lumenauraus, tienpintojen tasaaminen, lumivallien poisto ja liikennemerkkien puhdistaminen. Aiempina vuosina Kaakkois-Suomessa talvet ovat olleet viime vuosina hyvin vaihtelevia.  ”Haastavin talviolosuhde on lämpötilan sahaaminen plusasteiden ja pakkasen välillä”, Aaltonen kertoo.  

Myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden on oltava tarkkana erityisesti vaativissa sääolosuhteissa, kuten esimerkiksi alijäähtyneen vesisateen aikana. Jäätymiselle alttiita paikkoja ovat muun muassa alikulkujen ympäristöt.  Jalankulku- ja pyöräilyväylät on jaettu kolmeen talvihoitoluokkaan, jotka määrittävät väylien palvelutason. Öisin jalankulku- ja pyöräilyväylien hoitotaso voi olla alhaisempi. 

Formiaatteja suolan sijaan liukkaudentorjunnassa

Useilla pohjavesialueilla käytetään liukkaudentorjunnassa suolan sijasta formiaatteja eli kemiallisia liukkaudentorjunta-aineita. Formiaatin haitta ympäristölle on perinteistä tiesuolaa vähäisempi, mutta formiaatti on myös selvästi kalliimpaa kuin suola. Formiaattikohteiden määrä pohjavesialueiden liukkaudentorjunnassa on lisääntynyt vuosi vuodelta. 

”Formiaatteja käytetään talvisin jo yli 1 000 liuostonnia vuodessa noin 350 tiekilometrillä. Formiaatteja käytetään ensisijaisesti ehkäisemään pohjavesien suolapitoisuuksien nousua, mutta ne ovat myös siltarakenteille parempi vaihtoehto kuin perinteinen maantiesuola. Formiaatteja käytetäänkin esimerkiksi Raippaluodon sillalla Vaasan lähellä”, Kärki sanoo. 

Hyväkuntoinen päällyste luo edellytyksiä onnistuneelle talvihoidolle  

Tänä vuonna päällystetään yhteensä yli 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Viimeksi vastaavaan lukemaan päästiin vuonna 2020. Päällystyksillä ja tierakenteiden korjauksilla luodaan myös edellytyksiä onnistuneelle talvihoidolle. 

”Yhdessä vuodessa ei tehdä ihmeitä varsinkaan vähäliikenteisellä tieverkolla, mutta joka tapauksessa tilanne on useilla teillä parempi kuin viime talveen lähdettäessä. Mitä paremmassa kunnossa tieverkko on, sen paremmin teitä pystytään kunnossapitämään myös talvisin”, Kärki toteaa.  

Talvikunnossapidon viisi pointtia  

1)    Liukkaus torjutaan aina mahdollisuuksien mukaan ennakoiden. Teiden suolaukset tapahtuvat usein ilta- ja yöaikaan ja polannetiestön riittävää kitkaa ylläpidetään pintoja karhentamalla ja hiekoituksilla.    

2)    Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. 

3)    Vilkasliikenteisillä teillä liukkautta torjutaan suolaamalla ja muilla teillä hiekoittamalla tai karhentamalla jäistä tiepintaa. 

4)    Talvikunnossapidosta voi antaa palautetta. Palautteen antaminen onnistuu esimerkiksi Palauteväylässä: https://palautevayla.fi/aspa 

5)    Ajokelistä ja talvihoidosta on saatavilla ajankohtaista tietoa Liikennetilanne-palvelussa. Palvelusta löydät mm. kelikamerat ja tiedot, milloin tiellä on tehty talvihoidon toimenpiteitä. Palvelun löydät osoitteesta Liikennetilanne (fintraffic.fi)