Korkeasaaren karhut ovat talviunilla
Korkeasaaren karhut ovat aloittaneet talviunensa. 23- ja 18-vuotiaat karhut väsähtivät marraskuun ensimmäisellä viikolla talvipesiinsä, eikä ruoka tai ulkoilu enää kiinnostanut. Tänä talvena eläintenhoitajat voivat ensi kertaa seurata karhujen talviunta kameran välityksellä.
Lokakuun lopulla uneliaat karhut kävivät jaloittelemassa ulkona päivittäin ja rouskuttivat niille tuotuja välipaloja, kuten omenoita, porkkanoita ja puuroa. Ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa taivaalta marraskuun alussa Karhulinnan asukkaat viettivät jo suurimman osan päivästään talvipesissään.
”Täksi talveksi yhteen karhujen talvipesään on asennettu kamera, josta voimme tarkistaa tilanteen häiritsemättä karhuja. Molemmat karhut nukkuvat sikeästi, sillä ne eivät ole liikkuneet pariin päivään”, kertoo eläintenhoitaja Susan Nuurtila.
Talviunen aikana karhut voivat vaihtaa asentoa ja nukkumapaikkaa. Kamerasta on jo päästy todistamaan, kun karhut hakevat mieluisinta nukkuma-asentoa. Karhuista vanhempi tykkää makoilla vatsallaan tassut eri suuntiin osoittaen, mutta pesässä on köllötelty myös selällään etu- ja takatassut yhdessä. Karhuilla on pesiensä pehmikkeenä puukuiviketta, havuja ja jäkälää.
Karhut ovat kerryttäneet rasvakerrosta koko syksyn ja eläintenhoitajat ovat seuranneet painon kertymistä säännöllisillä punnituksilla. Kumpikin karhuista oli saavuttanut lokakuun loppuun mennessä noin 225 kilon painon. Talviunilla karhu säästää energiaa; ruumiin lämpötila laskee vain muutaman asteen mutta aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi. Silti karhu laihtuu talven aikana kymmeniä kiloja.
Karhun kokoisen eläimen on haastavaa löytää riittävästi ravintoa lumisesta luonnosta, joten pohjoisimmilla elinalueillaan laji pärjää nukkumalla talven yli. Pohjoisimmassa Suomessa talviunet kestävät helposti puolikin vuotta. Korkeasaaressa karhut heräilevät talviuniltaan tavallisesti helmikuussa. Viime talvi oli poikkeuksellinen – karhut vetäytyivät talvipesiinsä jo lokakuun lopulla, mutta heräilivät jo jouluksi.
Yhteyshenkilöt
Ulla TuomainenKuraattoriKorkeasaaren eläintarha
Eläintenhoidon ja suojelun toiminto
Mari LehmonenViestinnän asiantuntijaKorkeasaaren eläintarha
viestintä, mediavierailujen ja haastatteluiden järjestäminen
Kuvat
Linkit
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren suojelutapahtumat vauhdittavat manulien suojelua5.9.2025 09:05:00 EEST | Tiedote
Korkeasaaren Kissojen Yö ja aikuisille suunnattu Korkeasaari K18 ovat manulien asialla. Eläintarhoilla on merkittävä rooli Keski-Aasian aroilla ja vuoristoissa elävien manulien suojelussa. Korkeasaaressa kerätyillä varoilla käynnistetyt suojeluprojektit selvittävät manulien levinneisyyttä ja ehkäisevät lajiin luonnossa kohdistuvia uhkia.
Karhunkestäviä roskiksia testattiin Korkeasaaressa29.8.2025 07:57:57 EEST | Tiedote
Korkeasaaren karhut toimivat tutkimusavustajina, kun Suomen riistakeskus tarvitsi käytännön kokemusta karhunkestävien roskisten pitävyydestä. Eläintarhan kahden naaraskarhun tekemä työ edistää karhukonfliktien ennaltaehkäisyä Suomessa.
Finkensilta avautuu Korkeasaaren vierailijoille 7.8.4.8.2025 12:05:31 EEST | Tiedote
Korkeasaareen pääsee torstaista alkaen maitse uuden Finkensillan kautta Kalasataman eteläkärjestä eli Nihdistä. Mustikkamaan ja Korkeasaaren välisellä sillalla alkaa ensi vuoteen kestävä remontti, jonka aikana Mustikkamaalta ei ole suoraa kulkua Korkeasaareen. Finkensillan eteläpuoli avautuu kaikille kevyen liikenteen käyttäjille loppuvuodesta.
Korkeasaaren eläimet saivat jäädytettyjä herkkuja17.7.2025 10:44:31 EEST | Tiedote
Helteisessä Korkeasaaressa on ollut tällä viikolla tarjolla virkistäviä herkkuja myös eläintarhan asukkaille. Huulipekarit, mongolianvillihevoset, kulaanit, berberiapinat sekä karhut saivat kullekin lajille suunnitellut, virkistävät helleherkut. Osalle jäädyteyt ruuat olivat uusi tuttavuus, toiset nauttivat niistä tottuneesti.
Korkeasaaren eläinlapset ilahduttavat uhanalaisten lajien suojeluohjelmissa4.7.2025 09:16:28 EEST | Tiedote
Eläinmaailmassa eletään nyt vilkkainta poikasten aikaa. Myös Korkeasaareen on saatu uusia suojeluohjelmille merkittäviä pienokaisia. Poikaset ovat omien emojensa hoidossa ja eläintenhoitajat tarkkailevat molempien hyvinvointia. Suojeluohjelmien ansiosta luonnonkantoja voidaan vahvistaa eläintarhoissa syntyneillä eläimillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme