Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Hyvinvointialueet raportoivat vuonna 2024 ensimmäistä kertaa soteen liittyvät taloustietonsa. Raportointi mahdollistaa sote-palvelujärjestelmän kustannusvaikutusten tarkastelun hyvinvointialueittain.
Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen yhdessä Kirill Akimovin ja Veronika Akimovan kanssa kirjoittama raportti vertailee ja tarkastelee keskenään hyvinvointialueiden sote-kulujen toteumia sekä hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia.
Analyysi osoittaa suuria alueellisia eroja sote-palvelujen hinnoissa ja rahoitustarpeissa.
– Esimerkiksi halvimpien ja kalleimpien iäkkäille tarkoitettujen sosiaalipalveluiden kustannukset poikkesivat Manner-Suomen hyvinvointialueiden keskitasosta yli 30 prosenttia, Neittaanmäki kertoo.
Matalimmat keskikulut asiakasta kohden terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa olivat Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla. Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteenlasketut kulut asiakkuutta kohden olivat hyvin lähellä Manner-Suomen keskiarvoa. Sen sijaan pelkästään terveydenhuollossa Keski-Suomen kulut asiakasta kohden olivat koko Suomen pienimmät (849 €), ollen noin 79 % kalleimman alueen kuluista.
– Alueiden välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Lisäksi julkisia sote-palveluita käyttää vain osa väestöstä. Työikäiset käyttävät työnantajan työterveyspalveluita, opiskelijat opiskelijaterveydenhoitoa ja yksityisten sairausvakuutusten asiakkaat yksityisiä palveluja, joiden käyttö on lisääntynyt, kertoo Neittaanmäki.
Raportti suosittaa lisäpanostuksia tekoälyn käyttöön ja ennaltaehkäisevään hoitoon
Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kansalaisille perustuslaillisesti riittävät sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut eri puolilla maata.
Neittaanmäki kertoo, että hyvinvointialueiden kustannusten ja tarpeiden arviointi etukäteen on ollut vaativa tehtävä, koska järjestelmällistettyjä sote-taloustietoja on ollut saatavilla rajallisesti.
– Nyt kun toteumat ovat nyt ensi kertaa järjestelmällistettynä saatavilla, halusimme verrata ennakkoon tehtyä tarvearviota toteutuneisiin kustannuksiin. Hyvinvointialueiden kulujen toteumat antavat hyvän mahdollisuuden arvioida tulevien vuosien rahoitustarpeita, Neittaanmäki toteaa.
Hyvinvointialueittain vuoden 2023 rahoitusmalli kattoi alueesta riippuen 75–98 % hyvinvointialueen sotekustannuksista.
Parhaiten kustannukset oli vuoden 2023 rahoitusmallissa osattu arvioida Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa rahoitus kattoi 98,15 % kustannuksista ja huonoiten Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa rahoitus kattoi ainoastaan 75,39 % kustannuksista. Kuitenkin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakkuuskohtaiset kulut olivat pienimmät kaikista hyvinvointialueista.
Neittaanmäki suosittelee raportin perusteella tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä hyvinvointialuekohtaisten sote-rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Myös tutkimus- ja kehitystyötä erityisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osalta pitäisi Neittaanmäen mukaan lisätä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kulut olivat Manner-Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa vuonna 2023 noin 25 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain puitteissa katettiin reilut 22,67 miljardia euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka NeittaanmäkiEmeritus
Puh:+358405507005pekka.neittaanmaki@jyu.fiwww.jyu.fi/fi/henkilot/pekka-neittaanmakiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme