Politiikkasuositus: Palkokasvien viljelyn lisäämistä tuettava Suomessa ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi
Uudet politiikkasuositukset tarjoavat ehdotuksia palkokasvien viljelyn moninkertaistamiseksi, valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi ja kannustimien luomiseksi viljelijöille. Tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa, vähentää tuontivalkuaisen ja typpilannoitteiden tarvetta sekä parantaa huoltovarmuutta.
Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen Leg4Life-tutkimushanke on julkaissut politiikkasuositukset, jotka ottavat kantaa kestävään ruoan ja rehujen tuotantoon, huoltovarmuuteen sekä typpilannoitteiden käyttöön.
Politiikkasuositukset on suunnattu päättäjille ja ruokajärjestelmän toimijoille. Suositukset tukevat Suomen hallituksen tavoitetta vahvistaa ruokajärjestelmän huoltovarmuutta, lisätä ruokaturvaa, panostaa valkuaisomavaraisuuteen ja parantaa maatalouden kannattavuutta. Suositukset käsittelevät kolmea teemaa.
1. Palkokasvien tuotanto moninkertaistetaan Suomessa
Palkokasvit, kuten härkäpapu, herne ja apilat, pystyvät sitomaan suuria määriä typpeä maaperään, mikä hyödyttää seuraavia viljelykasveja ja vähentää väkilannoitteiden tarvetta. Suotuisina vuosina härkäpapu ja herne voivat tuottaa kilpailukykyisiä satoja ilman lisälannoitusta. Vaikka niiden viljelyala on kasvanut, se kattaa yhä vain 2,2 % viljelyalasta.
Suurimpia esteitä palkokasvien laajemmalle hyödyntämiselle ovat viljelyn epävarmuus ja heikko kannattavuus. Palkokasvien laajamittaisempi hyödyntäminen vähentää ruoantuotannon ympäristöpäästöjä ja vahvaa riippuvuutta fossiilienergialla tuotetuista typpilannoitteista, monipuolistaa kasviproteiinilähteitä, tukee huoltovarmuutta ja maatalousympäristön monimuotoisuutta sekä auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Tuotannon lisääminen edellyttää panostusta viljelyvarmoihin lajikkeisiin, maan rakenteen ja vesitalouden parantamiseen, viljelymenetelmien kehittämiseen ja satopotentiaalin hyödyntämiseen. Pyrittäessä edistämään palkokasvien tuotantoa lisäystä tarvitaan sekä viljelyaloissa että hehtaarisadoissa.
– Palkokasvien viljelyvarmuutta voidaan parantaa esimerkiksi viljelykäytäntöjen optimoimisen, kasvinsuojelumenetelmien kehittämisen, kastelun hyödyntämisen ja lajikkeiden kuivuuden, kasvitautien ja talvenkestävyyden parantamisen kautta, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Asko Simojoki Helsingin yliopistosta.
2. Tuontivalkuainen korvataan kotimaisilla palkokasvirehuilla
Suomessa palkoviljojen sadon määrä ja laatu vaihtelevat suuresti vuosittain. Sen vuoksi palkoviljojen ruoka- ja rehukäyttö tukevat toisiaan: ruokakäyttöön soveltumattomat erät ja sivuvirrat voidaan ohjata rehuksi.
Täydennysvalkuaisen osalta kotimaisten palkokasvien käyttö mahdollistaa tuontivalkuaisen sekä väkilannoitteilla tuotettujen rehujen korvaamisen osittain tai jopa kokonaan märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan ruokinnassa.
– Esimerkiksi teollisesti prosessoitu härkäpapu osoittautui lypsylehmien ruokintakokeessa yhtä hyväksi valkuaislisäksi kuin tuontirapsi, professori Aila Vanhatalo toteaa.
Kotimaisiin rehuihin ja tuotantopanoksiin perustuva kotieläintuotanto parantaa ruokaturvaa Suomen pohjoisissa ja vaativissa tuotanto-olosuhteissa. Lisäksi palkokasvirehujen käytöllä on merkittäviä ympäristöetuja.
– Elinkaarianalyysimme mukaan maidon hiilijalanjälki pieneni 7 % ja vesistön rehevöitymispotentiaali 12 %, kun nurmirehu korvattiin puoliksi apilarehulla, kertoo tutkija Sanna Hietala Luonnonvarakeskuksesta.
3. Luodaan pitkäjänteisiä kannustimia ja työkaluja palkokasvien viljelyyn
Viljelijät suhtautuvat myönteisesti palkokasvien viljelyyn, mutta taloudellinen kannattavuus on sen edellytys. Siksi palkokasvien viljelyyn kannustavan politiikan tulisi olla pitkäjänteistä, ja viljelijöille tarvitaan uusia työkaluja sää- ja markkinariskien hallintaan. Kannattavuuden parantamiseksi on tärkeää tarjota viljelijöille koulutusta ja neuvontaa sekä tukea tuotantoa politiikan avulla, joka jakaa viljelijöiden riskejä ja vastaa heidän tarpeisiinsa.
– Yli puolet suomalaisista viljelijöistä kokee, että palkokasvituotannon mahdollisuuksista ei ole saatavilla riittävästi tietoa, tutkija Kirsi Korhonen Luonnonvarakeskuksesta täydentää.
Koulutuksessa tulisi painottaa viljelytekniikan, sadon jatkojalostuksen sekä markkina- ja taloustaitojen kehittämistä. Koska yksittäinen viljelijä ei voi vaikuttaa tuotantopanosten tai tuotteiden hintatasoon, hän joutuu kantamaan satoriskin lisäksi myös markkinariskin. On tärkeää luoda viljelijöille työkaluja, kuten vakuutuksia ja sopimuksia, jotka jakavat riskit ja arvonlisän reilummin.
Leg4Life-tutkimushanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä, www.leg4life.fi) edistää ympäristön ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia lisäämällä kotimaisten palkokasvien viljelyä sekä elintarvike- ja rehukäyttöä. Leg4Life (2019–2025) on Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen hanke. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Alkutuotantotyöpaketin johtaja, professori Aila Vanhatalo, Helsingin yliopisto, puh. 0294158560, aila.vanhatalo@helsinki.fi
Alkutuotantotyöpaketin varajohtaja, vanhempi yliopistonlehtori Asko Simojoki, Helsingin yliopisto, puh. 0294158747, asko.simojoki@helsinki.fi
Hankkeen johtaja, apulaisprofessori Anne-Maria Pajari, Helsingin yliopisto, puh. 0294158203, anne-maria.pajari@helsinki.fi
Vuorovaikutusvastaava, tutkijatohtori Marjukka Lamminen, Helsingin yliopisto, puh. 0294158563, marjukka.lamminen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Arvot heijastuvat varsinkin korkeakoulutettujen eurooppalaisten äänestyskäyttäytymiseen2.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Uusi Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa arvojen ja äänestyskäyttäytymisen välisen yhteyden. Arvojen yhteys puolueen näkemyksiin on vahvempi sosiaalisten ja kulttuuristen kuin taloudellisten kysymysten kohdalla.
Nuoria ja lapsiperheitä koskeva poliittinen puhe on muuttunut pahoinvointipainiksi 2000-luvulla29.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevissa eduskuntaesityksissä on yhä enemmän poliittista signalointia eli arvojen ja intressien esiintuomista. Tällainen poliittinen puhe on muuttunut huolen- ja pelonsekaiseksi reaalimaailman negatiivisten tapahtumakulkujen ruotimiseksi ja kriittissävytteiseksi poliittiseksi vastakkainasetteluksi.
Esihistoriallisen ajan metsästäjä-keräilijät kuulivat kallioon maalattujen hirvien puhuvan25.11.2024 09:54:11 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat suorittivat akustisia impulssivastemittauksia 37 kalliomaalauskohteen edustalla ja havaitsivat, että samat kallioseinämät, joihin on maalattu hirvien, ihmisten ja veneiden kuvia, heijastavat myös tehokkaasti ääntä.
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme