Viidesosa nuorista naisista on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen
12.11.2024 10:12:38 EET | Tilastokeskus | Tiedote
Puolet 16–25-vuotiaista naisista on joutunut fyysisen väkivallan, väkivallalla uhkaamisen tai seksuaaliväkivallan uhriksi, ja joka viides on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen. Parisuhteessa olleista 16–25-vuotiaista naisista joka viides on kokenut parisuhdeväkivaltaa.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia.
Nuorista 16–25-vuotiaista naisista kahdeksan prosenttia on kokenut väkivallalla uhkailua ja 22 prosenttia lievää väkivaltaa. Väkivallalla uhkailua nuoret naiset kokevat useammin nykyisten tai entisten kumppanien kuin muiden tekijöiden taholta.
”Suomessa väkivallan kokeminen on hyvin yleistä sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella. Erityisesti nuoret naiset nousevat esiin ryhmänä, joka kokee paljon väkivaltaa elämän eri osa-alueilla”, Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.
”Tätä näkökulmaa ei ole juuri huomioitu esimerkiksi viimeaikaisessa syntyvyyskeskustelussa, vaikka erityisesti parisuhteessa kumppanin tekemällä väkivallalla on usein vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia uhrin elämään”, Pietiläinen sanoo.
Parisuhdeväkivallan vaikutukset vakavia
18–25-vuotiaat naiset kokevat väkivallalla uhkailua nykyisen tai entisen kumppanin taholta (19 %) useammin kuin muiden (11 %) taholta. Vakavaa väkivaltaa, raiskauksia ja raiskauksen yrityksiä koetaan suunnilleen yhtä usein kumppanien kuin muidenkin tekemänä. Vakavaa väkivaltaa kumppanin tekemänä on kokenut kuusi prosenttia ja muiden tekemänä viisi prosenttia nuorista naisista. Kumppanin raiskaamaksi on tullut seitsemän prosenttia ja jonkun muun raiskaamaksi kymmenen prosenttia 18–25-vuotiaista naisista.
Muut kuin kumppanit korostuvat tekijöinä lievissä väkivallanteoissa, joita on kokenut muun kuin kumppanin taholta reilu neljännes ja kumppanin taholta noin joka seitsemäs. Parisuhteen ulkopuolella koetaan useammin myös muuta seksuaaliväkivaltaa kuin raiskaus tai sen yritys: muuta seksuaaliväkivaltaa on muiden kuin kumppanien taholta kokenut 42 prosenttia ja entisen tai nykyisen kumppanin taholta kolme prosenttia nuorista naisista.
”Parisuhdeväkivallan vaikutukset ovat usein vakavampia kuin muun väkivallan. Väkivalta luotetun ja läheisen ihmisen tekemänä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin usein enemmän kuin tuntemattomien tekemä väkivalta. Parisuhdeväkivalta on myös tyypillisesti toistuvaa, monimuotoista ja fyysisiltä seurauksiltaan rajumpaa kuin muiden tekemä väkivalta”, kuvailee yliaktuaari Henna Attila.
Lapsena seksuaaliväkivallan kohteeksi joutunut useampi kuin joka kymmenes nuori nainen
Alle 15-vuotiaana vakavan seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita 16–25-vuotiaita naisia on noin yksi prosentti. Lievempää seksuaaliväkivaltaa on kokenut noin 13 prosenttia.
Seksuaalisen väkivallan muodoista nuoret naiset ovat yleisimmin (7 %) kokeneet lapsuudessa sukupuolielimien ei-toivottua koskettelua. Vajaa kuusi prosenttia on tullut kuvatuksi alastomana. Noin kaksi prosenttia raportoi, että heidät on pakotettu koskettamaan muiden sukupuolielimiä, ja noin yksi prosentti kertoi, että heidät on raiskattu lapsena.
”Nuorten naisten kohdalla korostuvat hyvin yleiset kokemukset seksuaaliväkivallasta. Useampi kuin joka kymmenes on kokenut seksuaalista ahdistelua tai muuta seksuaaliväkivaltaa alle 15-vuotiaana, ja yhtä moni on tullut 15 vuotta täytettyään oman kumppanin tai jonkun muun raiskaamaksi. Ja lisäksi melkein puolet on kokenut jotain muuta seksuaaliväkivaltaa ennen kuin ehtii täyttää 26 vuotta. Puhutaan siis todella suurista osuuksista”, toteaa erikoistutkija Pietiläinen.
Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä Suomessa
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta – NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat syksyllä 2024 uutta tietoa suomalaisten väkivaltakokemuksista.
Tutkimushanke syventyy aineistoon, joka on peräisin EU:n rahoittamasta sukupuolistuneen väkivallan yleisyyttä mittaavasta Gender Based Violence -väestötutkimuksesta, jonka Tilastokeskus toteutti vuosina 2021–2022 nimellä Turvallisuus ja hyvinvointi Suomessa.
NAPE-toimikunta vahvistaa tällä hankkeella Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Sopimus edellyttää tietopohjan vahvistamista naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen yleisyydestä.
Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henna AttilaYliaktuaariTilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
Puh:029 551 3378henna.attila@stat.fiMarjut PietiläinenErikoistutkija
Puh:029 551 2798marjut.pietilainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Konkurssien määrä laski hieman toukokuussa, mutta työpaikkavaikutukset kasvoivat12.6.2026 08:01:48 EEST | Tiedote
Konkurssiin haettiin toukokuussa kaikkiaan 320 yritystä, mikä oli 46 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien henkilöstövaikutukset olivat kuitenkin selvästi viime vuoden toukokuuta suuremmat.
Suurperheiden äitien työllisyysaste on muita matalampi10.6.2026 08:02:21 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 useampilapsisten perheiden äitien työllisyysaste oli matala verrattuna yksi- ja kaksilapsisiin perheisiin. Myös äidin syntyperä vaikuttaa työmarkkina-asemaan: suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste on korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisten äitien.
Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi ennätykseen vuonna 20259.6.2026 08:02:55 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon viime vuonna tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli kaikkiaan 15 500 uhria, mikä oli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2024.
Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 0001.6.2026 08:04:20 EEST | Tiedote
Suomessa 8 % kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin. Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain 1 % kaikista perheistä.
Suomen talous ampaisi laajaan kasvuun tammi-maaliskuussa – yhtenä syynä puolustusinvestoinnit29.5.2026 08:02:40 EEST | Tiedote
Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisen vuosineljänneksen tasolta. Kysyntää kasvattivat investointien, viennin sekä yksityisen kulutuksen kasvu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme