Tuore Hyvä käytäntö -konsensussuositus tehostaa työkyvyn tukemista työikäisen sote-palveluissa

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on julkaissut Työkykyä yhteistyöllä
Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen sujuvoittamaan työikäisen hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun prosesseja hyvinvointialueilla.

Muihin OECD-maihin verrattuna Suomessa on korkea sairauspoissaoloaste. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyden takia eläköityminen aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Terveydenhuoltojärjestelmän rakenteet eivät aina tue hoidon jatkuvuutta. Pahimmillaan tämä voi johtaa pitkittyviin sairauspoissaoloihin ja heikentää työkyvyn ennustetta.

”Väestömme ikääntyy ja huoltosuhde on muuttumassa huolestuttavaan suuntaan. Terveydenhuoltojärjestelmämme on saatava tehokkaammin tukemaan työikäisen väestön työkykyä”, sanoo suosituspaneelin toisena puheenjohtaja toiminut Käyvän hoidon päätoimittaja Raija Sipilä Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.

Sujuvaa yhteistyötä TYÖOTE-toimintamallilla

Työikäisen terveydenhuoltoa järjestävät Suomessa työterveyshuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tiedonkulun ongelmat eri toimijoiden välillä aiheuttavat turhia viiveitä hoitoprosesseihin.

Suosituspaneeli ehdottaa TYÖOTE-toimintamallin soveltamista hyvinvointialueilla työikäisen terveydenhuollon sujuvuuden varmistamiseksi. Malli on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Vastuullinen työkyvyn tuki (TYÖOTE) -hankkeessa.

”TYÖOTE-toimintamalli ei vaadi uuden rakentamista tai valtavia resursseja. Kyse on kokonaisuuden koordinoimisesta ja yhteisten toimintatapojen luomisesta”, kertoo suosituspaneelin puheenjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri, johtaja, ylilääkäri Eva Helaskoski Työterveyslaitokselta.

Toimintamallin mukaan erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan tietyissä sairauksissa vain lyhyt sairauspoissaolo ja henkilölle tehdään lähete työterveyshuoltoon työkyvyn tukitoimien suunnittelua varten. Siten voidaan usein lyhentää työkyvyttömyysaikaa.

Alueelliset erot väestö- ja elinkeinorakenteessa aiheuttavat erilaisia palvelutarpeita eri hyvinvointialueilla. TYÖOTE-toimintamallin mukaisista prosesseista ja lähetekäytännöistä pitääkin sopia jokaisella alueella erikseen.

Työterveyshuollon osaamista hyödynnettävä laajemmin

Työikäisen terveydenhuollossa tulisi keskittyä työ- ja työllistymiskyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen silloin, kun se on sairauden takia heikentynyt. Suosituksessa painotetaan työterveyshuollon roolia työkyvyn tukijana.

"Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöllä voidaan esimerkiksi työtehtäviä muokkaamalla tukea henkilön työhön paluuta sairauden jälkeen", Helaskoski muistuttaa.

Työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen ja kuntoutustarpeen selvittäminen ovat työterveyshuollon ydintä. Tätä osaamista voitaisiin hyödyntää tehokkaammin ohjaamalla työkykyyn liittyvät asiat muusta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon.   

"Työ edistää ihmisen hyvinvointia ja osallisuutta. Kenenkään ei pitäisi turhaan pudota pois työelämästä. Oikeanlaisella tuella lähes jokainen voidaan nähdä työkykyisenä johonkin työhön, kunhan työ suunnitellaan työkyvyn mukaan", Helaskoski sanoo.