Hybridityömalli-opas haastaa kokeilemaan uudenlaisia tapoja johtaa ja organisoida työtä
Puhe hybridityöstä latistuu usein keskusteluksi työntekijöiden sijoittumisesta kotiin tai toimistolle. Hybridityössä on kuitenkin kyse uudenlaisista tavoista johtaa ja organisoida työtä. Organisaatiot ovat erilaisia, ja tarjolla ei ole yhtä kaikille sopivaa hybridityömallia. Tuore Hybridityömalli menestystekijänä -opas laajentaa näkökulman uudenlaisiin työkäytäntöihin, työaikamalleihin, vuorovaikutuksen muotoihin sekä työtila- ja teknologiaratkaisuihin.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.11.2024
Tuore Hybridityömalli menestystekijänä -opas väittää, että hybridityömalli on merkittävä digitalisaation mahdollistama työelämäinnovaatio. Siitä voi hyvin johdettuna muodostua menestystekijä monenlaisille organisaatioille ja yhteisöille.
– Hybridityö pakottaa kehittämään johtamiskäytäntöjä, toimintatapoja ja uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää teknologioita. Se voi tuntua haastavalta, mutta tarvitsemme suomalaisessa työelämässä uudenlaista ajattelua menestyäksemme kansainvälisessä kilpailussa, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
– Taakse päin katsomalla ei yksikään organisaatio löydä menestyksen avaimia. Hybridityön kautta voimme luoda näkökulmia uusiin innovaatioihin ja työelämän kehittämiseen, Tuomo Alasoini lisää.
Oma strategia hybridityön johtamiseen
Organisaatiot ovat erilaisia, ja tarjolla ei ole yhtä kaikille sopivaa hybridityömallia. Hybridityön johtamiseen tulisi kullakin organisaatiolla kuitenkin olla oma strategiansa. Sen keskeisimmät kysymykset ovat:
- Lähityön määrä: Tarvitaanko lähityötä vähintään jokin tietty määrä vai onko sillä mitään merkitystä?
- Uudet työnteon tavat: Rakentuvatko työnteon tavat johdon ohjauksella vai itseohjautuvasti?
– Työtä kannattaa tarkastella erilaisten työtehtävien kannalta. Joskus tehtävä voi olla tarkoituksenmukaisinta tehdä etänä. Hybridityö voi olla myös työntekijälle mieluisinta, vaikka se vaatiikin häneltä itseohjautuvuutta ja uudenlaista vastuunkantoa, sanoo erikoistutkija Marja Känsälä Työterveyslaitoksesta.
– Työntekijälle hybridityö on luonut ihan uudenlaisia mahdollisuuksia työn tuunaamisen lisäksi myös oman elämän tuunaamiseen. Tämä näkyy tutkimuksissakin työhyvinvoinnin kasvuna. Kun kilpailu osaavasta työvoimasta tulevaisuudessa kiristyy, on hybridityö yksi houkutustekijä, Marja Känsälä jatkaa.
Toimistosta pitää syntyä hyvä kokemus
Kun työnantajan tilat mahdollistavat sujuvan työskentelyn ja vuorovaikutuksen, ne voivat vahvistaa tuloksellisuutta ja hyvinvointia sekä houkutella lähityöhön.
– Toimiston tulee tukea erilaisia työn teon tarpeita, ja työskentelyn siellä pitää olla sujuvaa. Toimistolla työskentelystä pitää syntyä työntekijälle myönteinen kokemus riippumatta siitä, kuinka usein sinne tullaan. Sujuvuus tuo lisäarvoa lähityöhön, ja hyvä kokemus kannustaa toimistolle uudelleen, summaa vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen.
Toimisto on fyysisen tilan lisäksi sosiaalinen ja kulttuurinen tila. Nämä eri funktiot tulisi hybridityössä saada yhdistetyksi keskenään mahdollisimman hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tutustu oppaaseen
- Hybridityömalli menestystekijänä. Opas hybridityön mahdollisuuksiin ja haasteisiin on ladattavissa Työterveyslaitoksen verkkopalvelun Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ -teemasivulta
- Opas perustuu Työterveyslaitoksen toteuttaman ja Työsuojelurahaston vuosina 2023–2024 rahoittaman Miksi tulla toimistolle? -tutkimusprojektin tuloksiin.
- Projekti toteutettiin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja viiden projektiin osallistuneen yritys- ja kaupunkiorganisaation kanssa. Projektissa haastateltiin lähes sata hybridityötä tekevää henkilöä, tehtiin organisaatiokohtaisia kyselyjä, analysoitiin organisaatioiden toimitiloja ja järjestettiin yhteisiä kehittämistyöpajoja.
Lisätietoja
- Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, tuomo.alasoini@ttl.fi, puh. 050 564 6140
- Marja Känsälä, erikoistutkija, Työterveyslaitos, marja.kansala@ttl.fi, puh. 043 824 9511
- Suvi Hirvonen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, suvi.hirvonen@ttl.fi, puh. 050 535 3851
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 10.4. Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun3.4.2025 08:20:11 EEST | Kutsu
Mitä tiedämme tutkimuksen perusteella muuttoliikkeestä? Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? Onko tulevaisuuden Suomi vastaanottavainen? Tervetuloa tuulettamaan ajatuksia ja hakemaan tuoretta näkökulmaa muuttoliikkeestä käytävään keskusteluun.
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme