Itämeren rannikkoalueet voivat olla ilmakehän hiilidioksidin lähde
Viiden vuoden ajan kerätyt havainnot Utön tutkimusasemalla osoittavat, että meri saaren ympärillä on hiilidioksidin lähde. Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan Itämeren hiilitasetta ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia.
Biogeosciences-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2017–2021 tehtyjen havaintojen avulla, toimiiko Utön saarta ympäröivä meri hiilidioksidin nieluna vai lähteenä. Lisäksi tutkijat määrittivät meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidinvaihdon vuositaseet ja kausivaihtelut sekä tarkastelivat niihin vaikuttavia tekijöitä.
Leväkukinnat kuluttavat meriveden epäorgaanista hiiltä ja tekevät merestä kevään ja kesän ajaksi hiilidioksidin nielun. Fotosynteesin hiipuessa, orgaanisen aineksen hajotessa ja vesipatsaan sekoittuessa syksyllä meri alkaa luovuttaa hiilidioksidia ilmakehään.
”Kun hiilidioksidivuot summattiin yhteen koko vuodelle, havaittiin että Utössä meri luovuttaa ilmakehään keskimäärin noin 27 grammaa hiiltä neliömetriä kohden vuodessa”, Ilmatieteen laitoksen väitöskirjatutkija Martti Honkanen kertoo. ”Maaekosysteemeissä hiilensidonta vaihtelee kasvillisuuden, sen iän ja sääolosuhteiden mukaan. Etelä-Suomessa metsän nielu voi olla esimerkiksi 200 grammaa hiiltä neliömetriä kohden vuodessa.”
Utössä saadut tulokset viittaavat siihen, että tutkittuun Saaristomeren ekosysteemiin ajautuu hiiltä muualta, kuten maalta. Vuosittaisessa hiilitaseessa havaittiin jopa kaksinkertaista vaihtelua, mikä johtuu muun muassa kevään ja kesän leväkukintojen voimakkuuden ja keston vaihtelusta.
Pitkäkestoisten mittausten avulla voidaan arvioida Itämeren hiilitasetta
Hiilidioksidi (CO2) on merkittävä maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Valtamerillä on tärkeä rooli ihmisten toiminnasta aiheutuvien CO2-päästöjen sitomisessa pois ilmakehästä. Valtamerillä pääosa hiilestä poistuu ilmakehästä meriveteen liukenemalla, Itämeren kaltaiset pienet rannikkomeret ja valtamerten rannikot puolestaan ovat tärkeä osa maailmanlaajuista hiilenkiertoa näillä alueilla olevan runsaan biologisen aktiivisuuden vuoksi.
Rannikkomerien hiilenkierron merkityksen selvittäminen vaatii pitkäkestoista mittaustoimintaa. Itämeren johtavalla ilmakehän- ja merentutkimusasemalla Utössä on mitattu meren ja ilmakehän välistä hiilenvaihtoa ja siihen vaikuttavia fysikaalisia ja biologisia tekijöitä jatkuvatoimisesti, vuodesta 2017 alkaen. Nyt julkaistu tutkimus on toteutettu Utössä korkean ajallisen tarkkuuden läpivirtauslaitteistoilla ja ilmakehässä tehdyin vuomittauksin. Tutkimuksessa ja hiilen kierron muutosten analysoinnissa käytettiin apuna myös Utön aseman muita monipuolisia fysikaalisia ja biologisia suureita mittaavia järjestelmiä. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Ilmatieteen laitoksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta.
Pitkäkestoisiin mittauksiin perustuvan tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, kun arvioidaan Itämeren hiilitasetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia. Yhdessä Silja Serenadella tehtävien hiilenkiertomittausten kanssa Utön tutkimusaseman mittaukset parantavat kuvaa Suomen meriekosysteemien toiminnasta laajentaen Suomen nykyiset maa-, järvi-, ja suoekosysteemeihin keskittyvät havainnot kattamaan Suomen merialueet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmatieteen laitos:
Väitöskirjatutkija Martti Honkanen, p. 0400 418 624, martti.honkanen@fmi.fi
Ryhmäpäällikkö Lauri Laakso, p. 050 525 7488, lauri.laakso@fmi.fi
Suomen ympäristökeskus (Syke):
Ryhmäpäällikkö Jukka Seppälä, p. 0295 251 631, jukka.seppala@syke.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Uusi verkkosivusto näyttää, kuinka linnut ja hyönteiset liikkuvat Suomen yllä24.4.2025 09:45:05 EEST | Tiedote
Ilmatieteen laitoksen uusi verkkosivusto tarjoaa reaaliaikaisia tietoja ja ennusteita lintujen ja hyönteisten liikkeistä ilmassa. Sivusto on tarkoitettu sekä ammattilaisille että luontoharrastajille.
Pääsiäisen päivitetty sääennuste: kesäisiä lämpötiloja ja paikoin lumi- ja räntäsateita17.4.2025 13:58:04 EEST | Tiedote
Hyvin lämmin ilmamassa yltää etelästä suureen osaan maata perjantaina, mutta jo lauantaina Jäämereltä alkaa virrata Suomeen kylmää ilmaa. Kylmenemisen yhteydessä tulee myös sateita.
Pääsiäisen sää vaihtelee poikkeuksellisen lämpimästä keskimääräisiin lämpötiloihin15.4.2025 13:49:06 EEST | Tiedote
Sään ennustettavuus on tavallista huonompi maan etelä- ja keskiosassa hitaasti liikkuvan rintamavyöhykkeen takia.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät voimakkaasti Euroopassa vuonna 202415.4.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan säätä leimasivat viime vuonna ennätyslämpötilat, rankkasateet ja laajat tulvat. Tuore raportti osoittaa, kuinka nopeasti ilmastonmuutos vaikuttaa Eurooppaan.
Kutsu medialle: Tervetuloa tutustumaan Ilmatieteen laitoksen uuteen säätutkaan Saariselälle10.4.2025 11:41:00 EEST | Kutsu
Ilmatieteen laitoksen kahdestoista säätutka otettiin käyttöön Saariselän Kaunispäällä maaliskuussa 2025. Uusi tutka parantaa sääpalvelua etenkin Pohjois-Suomessa, mutta hyötyjä on koko maan sääennusteille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme