KOVA ry

Kommentti: Rakentamisen laatu heikkenee matalasuhdanteessa

13.11.2024 07:15:00 EET | KOVA ry | Tiedote

Jaa

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n ekonomisti Eetu Kauria väitteli Turun yliopistosta kauppatieteiden tohtoriksi 25.6.2024. Hänen kokoelmaväitöskirjansa koostui kolmesta artikkelista, jotka käsittelevät kaupunkitaloustiedettä ja asuntomarkkinoita. Väitöskirja löytyy sähköisesti osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9757-2. Kaurian kolmas artikkeli käsitteli taloussuhdanteiden ja rakentamisen laadun välistä yhteyttä. Tiedotteet ensimmäisestä ja toisesta artikkelista löytyvät osoitteista https://www.kovary.fi/kommentti-pikaraitiotie-nostaa-asuntojen-arvoa/ ja https://www.kovary.fi/kommentti-kuntaliitokset-johtavat-tiiviimpaan-rakentamiseen/.

Rakentaminen vastaa usein merkittävästä osasta valtioiden kokonaistaloudesta; esimerkiksi Suomessa rakennusala tuottaa tänä päivänä talouden arvonlisäyksestä reilut viisi prosenttia. Osuus oli toistakymmentä prosenttia vielä ennen 1990-luvun lamaa, jonka aikana se laski pysyvästi alemmalle tasolle. Rakennussektori on siis kohdannut suuria volyyminvaihteluja, mutta ei ole selvää, miten nämä vaihtelut ovat vaikuttaneet rakentamisen laatuun.

Teoriassa olisi nähtävissä ainakin kaksi toisilleen päinvastaista mekanismia. Ensinnäkin voisi olla, että korkeasuhdanteessa rakennusyrityksillä on pulaa osaavasta työvoimasta samalla, kun ne pyrkivät mahdollisimman nopeaan tuotantoon. Toisaalta voidaan ajatella, että matalasuhdanteen aikana rakennusyritysten katteet laskevat ja pysyäkseen pystyssä niiden tulee leikata kustannuksia sieltä, mistä voivat – käytännössä siis työvoiman tai materiaalien laadusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Suomea vuosina 1980–2008 kohdanneet talouden voimakkaat vaihtelut olivat vaikuttaneet valmistuneiden rakennusten laatuun.

Tutkimuksen päähavainto oli, että rakentamisen laatu on merkittävästi heikompaa rakennusalan matalasuhdanteen aikana rakennetuissa asuinrakennuksissa kuin muuna aikana rakennetussa rakennuskannassa. Niihin tehdään enemmän luvanvaraisia korjauksia ja asumisen juoksevat kustannukset olivat korkeammat. Lopputulemaa ei muuta esimerkiksi se, että jätetään Helsingin seudun asunnot tai 2000-luvulla rakennetut rakennukset pois laskuista eikä se, että analysoidaan pelkästään vapaarahoitteisesti rakennettuja kohteita. 

Muita vaihtoehtoisia ajureita saattaisivat olla esimerkiksi kysynnän muutokset matalasuhdanteessa. Tällä tarkoitetaan, että taloudellisesti vaikeampina aikoina kotitaloudet voisivat haluta suhteellisesti halvempaa asumista, mikä johtaisi myös heikompaan laatuun. Vaikka tutkimus ei pysty tätä kanavaa lopullisesti sulkemaan pois, ei sen olemassaolosta löydy myöskään mitään merkkejä. Lisäksi tutkimus paljasti, että rakennusten laatu näkyy lopulta myös asuntojen hinnoissa. Tosin hintavaikutuksen aikajänne on suhteellisen pitkä, mikä johtuu mahdollisesti siitä, että rakenteellisten seikkojen laatu selviää asukkaillekin viiveellä.  

Rakentamisen laadulla on erityisesti nykypäivän alati tiukentuvien ympäristö- ja kestävyystavoitteiden takia entistä suurempi rooli. Tämä tutkimus antoi osviittaa, että kun rakennusala on vaikeuksissa, rakentamisen laatu laskee. Vaikka tarkat mekanismit eivät tutkimuksessa selvinneet, lienee ilmeistä, että sääntelyllä ja valvonnalla on ollut omat osuutensa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KOVAlla on 135 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa.  KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2024 yhteensä noin 6 200 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta KOVA ry

KOVA: Suomen taloudessa positiivisia palikoita – asuinrakentaminen ei valitettavasti ole yksi niistä10.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote

Suomen talouskasvua on odotettu malttamattomana jo useamman vuoden ajan, käytännössä aina Ukrainan sodasta alkaneen energiakriisin pahimman vaiheen helpotettua. Vaikka joitain positiivisia signaaleja on ollut havaittavissa, eivät yksittäiset palikat ole riittäneet sysäämään taloutta kasvu-uralle geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden myllerryksen keskellä. Nyt näistä palikoista alkaa hiljalleen muodostua eheämpi kuva, vaikkakin epävarmuus on maailmalla edelleen poikkeuksellisen huomattava. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan vuonna 2026 maltillisesti, 0,8 prosenttia. Kasvun odotetaan hieman kiihtyvän ensi vuonna, yltäen 1,2 prosenttiin.

Kommentti: Rämpiikö Suomi, koska se on vaihtuvakorkoisten lainojen maa?17.2.2026 03:30:00 EET | Tiedote

Suomen talous on kasvanut verkkaisesti käytännössä Ukrainan sodan alusta lähtien. Geo- ja kauppapoliittisista jännitteistä johtuvan epävarmuuden lisäksi talouden kasvuvauhtia on painanut erityisesti rakennusalan jopa ennätyksellisen heikko suhdanne. Kuluvalta 2020-luvulta on vaikea löytää normaalia ajanjaksoa sopivaksi referenssiksi, mutta investoinnit asuinrakennuksiin vastasivat Tilastokeskuksen aineistojen mukaan keskimäärin noin 6,1 prosentista Suomen bruttokansantuotteesta vuosina 2000–2019. Vuosina 2023–2025 keskimääräinen osuus laski 4,7 prosenttiin ja voidaan jo sanoa, että asuinrakentamisen volyymi oli reaalisesti edelliskerran yhtä alhaisella tasolla vuosituhannen taitteessa kuin vuonna 2025. Samalla vuosina 2023–2025 markkinakorot kapusivat korkeimmalle tasolleen sitten finanssikriisin.

Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrien nousutahti hidastui entisestään15.1.2026 08:57:56 EET | Tiedote

Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat hitainta tahtiaan sitten vuoden 2023 alun. Keskimääräinen vuosikasvu viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 2,8 prosenttia. Yksiöissä vuokrat nousivat eniten (+3,3 %) ja kaksioissa vähiten (+2,6 %). Keskimääräinen valtion tukeman vuokra-asunnon kuukausivuokra oli 13,4 euroa neliömetriltä. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.

KOVA: Takauslainaa ei käytetä tai tulla käyttämään kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon13.1.2026 05:30:00 EET | Tiedote

Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishyödyllisistä rakennuttajista vain 2 prosenttia on vuosina 2024–2025 hakenut niin sanottua takauslainaa. Vastaavasti korkotukilainaa on hakenut 68 prosenttia rakennuttajista. Takauslainan suurimmaksi haasteeksi koetaan, ettei se sisällä suoraa tukea, toisin kuin valtion korkotuen sisältävä korkotukilaina, mikä tarkoittaa suurempia pääomakuluja ja siten korkeampia omakustannusvuokria. Erityisesti suuret kohtuuhintaiset asuntotoimijat raportoivat suoran tuen puutteen olevan takauslainan merkittävin heikkous. Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen teettämään kyselyyn.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye