Kommentti: Rakentamisen laatu heikkenee matalasuhdanteessa
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n ekonomisti Eetu Kauria väitteli Turun yliopistosta kauppatieteiden tohtoriksi 25.6.2024. Hänen kokoelmaväitöskirjansa koostui kolmesta artikkelista, jotka käsittelevät kaupunkitaloustiedettä ja asuntomarkkinoita. Väitöskirja löytyy sähköisesti osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9757-2. Kaurian kolmas artikkeli käsitteli taloussuhdanteiden ja rakentamisen laadun välistä yhteyttä. Tiedotteet ensimmäisestä ja toisesta artikkelista löytyvät osoitteista https://www.kovary.fi/kommentti-pikaraitiotie-nostaa-asuntojen-arvoa/ ja https://www.kovary.fi/kommentti-kuntaliitokset-johtavat-tiiviimpaan-rakentamiseen/.

Rakentaminen vastaa usein merkittävästä osasta valtioiden kokonaistaloudesta; esimerkiksi Suomessa rakennusala tuottaa tänä päivänä talouden arvonlisäyksestä reilut viisi prosenttia. Osuus oli toistakymmentä prosenttia vielä ennen 1990-luvun lamaa, jonka aikana se laski pysyvästi alemmalle tasolle. Rakennussektori on siis kohdannut suuria volyyminvaihteluja, mutta ei ole selvää, miten nämä vaihtelut ovat vaikuttaneet rakentamisen laatuun.
Teoriassa olisi nähtävissä ainakin kaksi toisilleen päinvastaista mekanismia. Ensinnäkin voisi olla, että korkeasuhdanteessa rakennusyrityksillä on pulaa osaavasta työvoimasta samalla, kun ne pyrkivät mahdollisimman nopeaan tuotantoon. Toisaalta voidaan ajatella, että matalasuhdanteen aikana rakennusyritysten katteet laskevat ja pysyäkseen pystyssä niiden tulee leikata kustannuksia sieltä, mistä voivat – käytännössä siis työvoiman tai materiaalien laadusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Suomea vuosina 1980–2008 kohdanneet talouden voimakkaat vaihtelut olivat vaikuttaneet valmistuneiden rakennusten laatuun.
Tutkimuksen päähavainto oli, että rakentamisen laatu on merkittävästi heikompaa rakennusalan matalasuhdanteen aikana rakennetuissa asuinrakennuksissa kuin muuna aikana rakennetussa rakennuskannassa. Niihin tehdään enemmän luvanvaraisia korjauksia ja asumisen juoksevat kustannukset olivat korkeammat. Lopputulemaa ei muuta esimerkiksi se, että jätetään Helsingin seudun asunnot tai 2000-luvulla rakennetut rakennukset pois laskuista eikä se, että analysoidaan pelkästään vapaarahoitteisesti rakennettuja kohteita.
Muita vaihtoehtoisia ajureita saattaisivat olla esimerkiksi kysynnän muutokset matalasuhdanteessa. Tällä tarkoitetaan, että taloudellisesti vaikeampina aikoina kotitaloudet voisivat haluta suhteellisesti halvempaa asumista, mikä johtaisi myös heikompaan laatuun. Vaikka tutkimus ei pysty tätä kanavaa lopullisesti sulkemaan pois, ei sen olemassaolosta löydy myöskään mitään merkkejä. Lisäksi tutkimus paljasti, että rakennusten laatu näkyy lopulta myös asuntojen hinnoissa. Tosin hintavaikutuksen aikajänne on suhteellisen pitkä, mikä johtuu mahdollisesti siitä, että rakenteellisten seikkojen laatu selviää asukkaillekin viiveellä.
Rakentamisen laadulla on erityisesti nykypäivän alati tiukentuvien ympäristö- ja kestävyystavoitteiden takia entistä suurempi rooli. Tämä tutkimus antoi osviittaa, että kun rakennusala on vaikeuksissa, rakentamisen laatu laskee. Vaikka tarkat mekanismit eivät tutkimuksessa selvinneet, lienee ilmeistä, että sääntelyllä ja valvonnalla on ollut omat osuutensa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriaekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 135 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2024 yhteensä noin 6 200 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrien nousutahti hidastui entisestään15.1.2026 08:57:56 EET | Tiedote
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat hitainta tahtiaan sitten vuoden 2023 alun. Keskimääräinen vuosikasvu viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 2,8 prosenttia. Yksiöissä vuokrat nousivat eniten (+3,3 %) ja kaksioissa vähiten (+2,6 %). Keskimääräinen valtion tukeman vuokra-asunnon kuukausivuokra oli 13,4 euroa neliömetriltä. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.
KOVA: Takauslainaa ei käytetä tai tulla käyttämään kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon13.1.2026 05:30:00 EET | Tiedote
Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishyödyllisistä rakennuttajista vain 2 prosenttia on vuosina 2024–2025 hakenut niin sanottua takauslainaa. Vastaavasti korkotukilainaa on hakenut 68 prosenttia rakennuttajista. Takauslainan suurimmaksi haasteeksi koetaan, ettei se sisällä suoraa tukea, toisin kuin valtion korkotuen sisältävä korkotukilaina, mikä tarkoittaa suurempia pääomakuluja ja siten korkeampia omakustannusvuokria. Erityisesti suuret kohtuuhintaiset asuntotoimijat raportoivat suoran tuen puutteen olevan takauslainan merkittävin heikkous. Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen teettämään kyselyyn.
Kommentti: Miksi vapaaehtoiseen energiasopimukseen kannattaa liittyä?18.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Energiatehokkuussopimuksia on tehty Suomessa jo lähes 30 vuotta, joista 20 vuotta niillä on toimeenpantu EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Vapaaehtoiset sopimukset ovat sopineet suomalaisten tunnolliseen ja tehokkaaseen tapaan toimia ilman raskasta valvontakoneistoa ja sanktioita. Käynnissä olevalla kaudella (2017–2025) mukana on 779 yritystä ja 164 kuntaa/kuntayhtymää, jotka kattavat lähes 60 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
KOVA: Erityisryhmien asuntokohteita ei tällä hetkellä juuri suunnitella tai rakenneta16.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Erityisryhmien asuntokohteita suunnittelee tällä hetkellä vain hyvin harva kohtuuhintainen asuntotoimija. Vain 14 prosenttia asuntotoimijoista kertoo suunnitelleensa uusien erityisryhmien asuntokohteiden rakentamista vuosina 2024–2025. Kohteita suunnitelleista ainoastaan ne toimijat, joille on myönnetty erityisryhmien investointiavustus, ovat pystyneet käynnistämään erityisryhmien asuntokohteen rakentamisen. Investointiavustus on myönnetty harvemmalle kuin joka kymmenelle kohtuuhintaiselle asuntotoimijalle. Tulokset perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.
Kaksi uutta jäsentä KOVA ry:lle11.12.2025 11:15:00 EET | Tiedote
Kankaanpään Asunnonhankinta Oy ja Kiinteistö Oy Vaalan Niska ovat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusimmat jäsenet. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiöt KOVAn jäseniksi tänään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme