Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia

Ammattiliitot neuvottelevat omista työehtosopimuksistaan ja palkankorotuksista työnantajaliittojensa kanssa tänä talvena ja ensi keväänä. Teollisuusliiton neuvottelut ovat jo alkaneet. 

– Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti. Syynä on nopea ja tuntuva hintojen nousu. Nyt palkalla saa vähemmän kuin ennen. Tämän pulman hoitaminen vaatii aiempaa suurempia palkankorotuksia, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.  

Aallon mukaan inflaatio on viime aikoina hidastunut, mutta ostovoimakuoppa on yhä jäljellä. Ja hidastunutkin inflaatio vaikuttaa yhä ostovoiman kehitykseen. Aalto toteaa, että palkankorotustavoite huomioi sekä aiemmin syntyneen ostovoimakuopan että sopimuskauden aikaisen inflaation.  

Sekalinja tarpeen 

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen jakaa huolen ostovoiman supistumisesta. Hänen mukaansa inflaatio on heikentänyt pienituloisten tilannetta.  

– Hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja 100 euroa kuukaudessa toisena vuonna.  Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen ja huomioi pienituloisten työntekijöiden erityistilanteen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo. 

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee sekalinjaa myös Orpon hallituksen leikkausten vaikutuksilla jäsenistöön, erityisesti naisiin.   

– Hallituksen leikkaukset esimerkiksi asumistukeen ja soviteltuun työttömyysturvaan kohdistuvat rajuimmin pienipalkkaisiin työntekijöihin. Näiden leikkausten kompensoimiseksi on perusteltua, että palkankorotukset kohdistuvat hieman muita vahvemmin matalampiin palkkoihin. Sen takia sekalinjainen palkankorotustavoite on tarpeen, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo.  

Sekalinjaisen muodon takia palkankorotusten kustannusvaikutukset voivat vaihdella aloittain. 

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan aiempaa suuremmat palkankorotukset sopivat myös suhdannetilanteeseen.  

– Työntekijöillä, erityisesti pienituloisilla, palkankorotus menee suoraan kulutukseen. Se piristysruiske olisi Suomen taloudelle ja työllisyydelle tarpeen. Orpon hallitus on vaikuttanut kielteisesti kotimaiseen kysyntään lisäämällä toimillaan epävarmuutta työelämässä ja työttömyyttä. Yritysten on nyt kannettava vastuuta, jottei kotimainen kulutus romahda, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. 

Värkeissä on varaa 

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokon mukaan Suomen hintakilpailukyky on hyvällä tasolla eivätkä nämä kuuden ja neljän prosentin palkankorotukset sitä uhkaisi.  

– Hintakilpailukykymme on kunnossa ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa. Myös duunareiden on saatava osansa talouskasvusta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. 

– Hallituksen työmarkkinaheikennykset ja työsuhdeturvan heikennykset ovat tuntuvia. Ne kasvattavat palkansaajien riskiä, ja sen kompensoimiseksi palkkojen pitää nousta. Näin markkinatalous toimii: kun riskiä siirretään työnantajilta palkansaajille, niin on oikeus ja kohtuus, että palkansaajien osuutta arvonlisästä kasvatetaan, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo. 

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti muistuttaa Suomessa vuosia jatkuneesta palkkamaltista. 

– Suomessa palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Euroopassa palkkaratkaisut ovat jo pitkään olleet selvästi isompia kuin Suomessa. Vuodesta 2021 vuoteen 2024 työvoimakustannukset nousivat euroalueella 15 prosenttia ja Suomessa alle 8 prosenttia. Värkeissä on varaa, Sähköliiton Sauli Väntti sanoo. 

Tes-kierroksen seuranta ja muuta tietoa neuvotteluista www.sak.fi/voitollatyöhön.