Näin rakennettiin näyttävä ylikäytäväsilta ikonisen Pispalan Haulitornin viereen – Santalahden silta yhdistää kaksi kaupunginosaa
Uusi Santalahden ylikäytäväsilta Tampereella tarjoaa kauan kaivatun yhteyden Santalahden asuinkorttelin ja Pispalan valtatien välille. Kreate rakensi 70 metriä pitkän teräsrakenteisen sillan Tampere–Seinäjoki-radan yli suoraan asuinkorttelin hissi- ja porrastorniin. Mittavien teräsrakenteiden nostot tavanomaista ahtaamassa ja jyrkemmässä maastossa onnistuivat suunnitellusti.

Santalahden ylikäytäväsilta rakennettiin Suomen korkeimmalle soraharjulle Tampereen Pispalaan, missä maastonmuodot vaihtelevat ja korkeuserot ovat suuria. Sillan alkupäästä Pispalan valtatieltä Santalahden aukiolle on noin 30 metriä pudotusta. Lisäksi välissä kulkee kaksi sähköistettyä raidetta, radan huoltotie, Ratakatu ja kevyen liikenteen väylä Uranraitti. Ylikäytäväsillan rakentamisessa huomioitiin myös varaus kahdelle lisäraiteelle.
Näistä lähtökohdista Kreate alkoi rakentaa huhtikuussa 2024 ylikäytäväsiltaa, joka laskee Pispalan valtatieltä 70 metrin matkalla kolmisen metriä kerrostalokorttelin yhteyteen rakennettuun hissitorniin.
– Ylikäytävä on aikaisempaan kiertoreittiin verrattuna esteetön ja sen kautta on mahdollista taluttaa vaikkapa polkupyörä tai potkulauta. Sillan hierretty betonipinta ja siihen asennetut lämmityskaapelit takaavat myös sen, että siltakansi ei tule liukkaaksi, kertoo kohteen työmaapäällikkö Mika Haimila Kreatelta.
Sillan porrastornin puoleinen pääty on kiinni porrastornissa pellityksen ja kynnyslevyn avulla, eikä silta näin ollen tukeudu torniin.
– Viimeisen siltalohkorakenteen ja hissikuilun väliin jäin 80 millimetrin rako. Se oli tarkka asennettava, mutta rakenne mahdollistaa sillan pituussuuntaisen elämisen lämpötilavaihtelujen mukaan, Haimila kertoo.
Vahvat perustukset haastavaan maastoon
Teräsrakenteista siltaa varten rakennettiin tukiseinää sekä kolme välitukea, joista reunimmaiset tuet paalutettiin ja keskimmäinen välituki rakennettiin maanvaraisesti. Jyrkän luiskan yläpäässä sijaitseva ensimmäinen tuki Pispalan valtatien puolella paalutettiin, koska se on sillan kiintopiste. Kolmas tuki puolestaan sijaitsi luonnonkivimuurin yläpuolella, joten paalutuksella varmistettiin se, että perustus ei rasita kivimuuria. Paaluina kohteessa käytettiin läpi-injektoitavia Titan-porapaaluja.
– Sementti ikään kuin huuhdellaan paalun läpi, jolloin se muodostaa maan ja paalun väliin sementtivaipan. Se jakaa paalulle tulevaa kuormaa maaperään. Kolmostuen kohdalla paaluttaminen oli vielä astetta huolellisempaa, sillä luonnonkivimuurin vahvistukseen oli käytetty maanauloja, jotka piti ottaa huomioon paalutuksessa, kertoo Haimila.
Kakkos- ja kolmosvälituet rakennettiin yhteen ristikoituina teräsrakenteisina pilareina, jotka sulautuvat ylikäytäväsillan kanssa kauniisti vieressä seisovaan ikoniseen Pispalan haulitorniin. Kakkostuen korkeus on lähes 10 metriä ja kolmostuen korkeus lähes 12 metriä.
– Kun lasketaan mukaan siltaputken korkeus profiilipeltikattoineen, on sillan korkeus kolmostuen kohdalla maasta katsottuna 16 metriä, Haimila laskee.
Kreaten yhteisyritys KFS Finlandin toteutti kohteessa työmaan tukiseinä- ja perustusratkaisut.
Yölliset nostot saatiin maaliin hyvissä ajoin ennen ratakatkon päättymistä
Ylikäytäväsillan teräksisten välitukien asentamisen jälkeen nostettiin massiiviset siltalohkot paikoilleen kolmessa erässä, joista kaksi oli kahden lyhyen rataliikennekatkon aikana elokuussa 2024.
– Alkuperäinen suunnitelma oli koota kaksi isointa siltalohkoa paikan päällä, mutta onneksi saimme ne kokonaisina paloina työmaalle. Eihän siinä ahtaalla tontilla olisi enää ihmisiä mahtunut sekaan, Haimila muistelee.
Kahden yön aikana nostettiin kaksi teräsristikkorakennetta ja yksi välituki paikoilleen. Siltalohkot nostettiin paikoilleen valmiiksi varusteltuina.
– Nostovaiheessa lohkoissa oli jo paikoillaan ikkunat, kattopellit, liittolaattojen pellit sekä vesikourut. Jälkikäteen asensimme ainoastaan nostolohkojen liittymäkohdissa olevat rakenteet sisäkautta sekä nostoapuvälineiden kiinnityskohdat, Haimila kertaa.
Kun nostot oli tehty, jatkuivat työt siltakäytävän lattiarakenteen raudoituksella, betonoinnilla ja viimeistelytöillä. Projektissa syntyneet maa- ja kivimassat hyödynnettiin paikan päällä työmaalla.
– Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja ympäristöltään vaativa projekti. Pääsimme suunnittelemaan nostoja toden teolla, jotta kaikki saatiin sujumaan ahtaassa ympäristössä ja tiukassa aikataulussa, Haimila toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika HaimilaTyömaapäällikköKreate Oy
Mika Haimila toimi työmaapäällikkönä Santalahden ylikäytäväsillan rakentamisurakassa.
Kirsi-Marjut DickmanViestintäpäällikköKreate Oy
Materiaalipyynnöt
Kuvat





Kreate Group on Suomen johtavia infrarakentajia. Yhtiö tarjoaa ratkaisuja siltoihin, teihin ja ratoihin, ympäristö- ja pohjarakentamiseen, kiertotalouteen sekä geoteknisiin tarpeisiin. Kreate laajensi vuonna 2022 toimintaansa Ruotsiin, missä Kreate Sverige AB:n liiketoiminta keskittyy vaativaan kallio- ja tunnelirakentamiseen. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 320 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää yli 450 henkilöä. Kreate Group on listattu Nasdaq Helsinkiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kreate Group Oyj
Kreate aloittaa rantaradan parantamisen välillä Inkoo–Karjaa25.4.2025 15:34:33 EEST | Tiedote
Kreate on allekirjoittanut Väyläviraston kanssa noin 5,5 miljoonan euron sopimuksen Inkoo–Karjaa stabiliteetin parantaminen -rataurakasta. Projekti on toinen toteutukseen edennyt urakka hallitusohjelmaan rantaradan parantamiseksi kohdennetusta 80 miljoonasta eurosta. Urakan erikoisuutena on se, että mittavin osa siitä rakennetaan viiden viikon rataliikennekatkon aikana kesällä 2025.
40 metrin syvyydestä Eiranrannan aurinkoon – Kreate urakoi Helenin uuden lämpöpumppulaitoshallin vaativat pohja- ja betonityöt22.4.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Kreate toimi pääurakoitsijana energiayhtiö Helenin Eiranrannan lämpöpumppulaitoksen maanalaisen laitoshallin pohja- ja betonitöiden urakassa Helsingissä. Hyvin sujunut yhteistyö sai jatkoa ja Kreate nousi 40 metriä ylöspäin toteuttamaan myös jätevesipumppaamon maanpäällisen rakennuksen perustustyöt ja rakentamisen. Valmistuttuaan voimalaitos tuottaa helsinkiläisille puhdistetun jäteveden hukkaenergiasta hiilineutraalia kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.
Kreatelle Mähkönsillan urakka – uusi betoninen palkkisilta palauttaa kaivatun liikenneyhteyden Lieksanjoen yli15.4.2025 16:19:38 EEST | Tiedote
Kreate Oy on allekirjoittanut 5,4 miljoonan euron sopimuksen Lieksan kaupungin kanssa Lieksanjoen ylittävän sillan uusimisesta. Uuden Mähkönsillan rakentamisen lisäksi Kreate purkaa nykyisen sillan sekä saneeraa katurakenteet ja hulevesiviemäröinnin. Arkkitehdin osallistuminen sillan suunnitteluun takaa sen, että marraskuussa 2026 liikenteelle avataan näyttävä silta.
Kreate Sverige nousee aliurakoitsijan roolista pääurakoitsijaksi uuden noin 9 miljoonan euron urakan myötä11.4.2025 09:45:28 EEST | Tiedote
Kreate Sverige on allekirjoittanut merkittävän pääurakoitsijasopimuksen, kun se allekirjoitti 10.4.2025 Trafikverketin kanssa tähän mennessä arvoltaan suurimman urakkasopimuksensa. Sopimus koskee Tukholman ohitustie -hankkeeseen kuuluvan Lovön tunnelin sisustamisurakkaa ja on arvoltaan 98 miljoonaa kruunua eli noin 9 miljoonaa euroa.
Kreate aloittaa Tampereen henkilöratapihan ensimmäisen vaiheen rakentamisen – sopimuksen arvo noin 40 miljoonaa euroa27.3.2025 11:49:30 EET | Tiedote
Kreate ja Väylävirasto ovat allekirjoittaneet noin 40 miljoonan euron arvoisen toteuttamissopimuksen Tampereen henkilöratapihan uudistuksen ensimmäisen vaiheen töistä. Työt käynnistyvät 7.4.2025 ja valmistuvat vuoden 2026 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan uusi Erkkilän silta, matkaterminaalin liittyvän Ratapihankadun sillan työt, Perkiön alueen ratatyöt sekä työvaiheita rautatieasemalla. Muiden töiden osalta hankkeen kehitysvaihe jatkuu, ja seuraavaan toteutusvaiheeseen arvioidaan päästävän vuonna 2026. Hankkeen kokonaisbudjetti on 202 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme