Nepalin naiskalankasvattajat ja -metsänhoitajat rakentavat kestävää tulevaisuutta – FFD tukee ilmastoviisasta yrittäjyyttä
13.11.2024 15:08:29 EET | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Artikkeli
Nepalissa naiset ovat nousseet kalanviljelyn ja metsänhoidon uusiksi edelläkävijöiksi, kiitos pitkäaikaisen yhteistyön Food and Forest Development Finlandin (FFD) kanssa. Jo kymmenen vuoden ajan FFD on tukenut paikallisia osuuskuntia ja ryhmiä tarjoten koulutusta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt, vuosien kehitystyön jälkeen, naisviljelijät ja metsänhoitajat eivät pelkästään paranna toimeentuloaan, vaan rakentavat myös ilmastoresilienttiä tulevaisuutta omille yhteisöilleen.

Kalanviljely ja metsätalous uuden yrittäjyyden tukena
Nepalissa yli puolet 30 miljoonasta asukkaasta saa toimeentulonsa maataloudesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset - kuten kuivuus, tulvat ja maanvyöryt - ovat kuitenkin uhka ruokaturvalle. Perinteisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten kalanviljelyssä ja metsätaloudessa, naiset ovat nyt ottamassa aktiivisempaa roolia FFD:n tuella. Projektin alkuvaiheissa keskityttiin ensisijaisesti perheiden ruokaturvan parantamiseen ja uusien toimeentulomahdollisuuksien luomiseen metsätuotteiden ja kalanviljelyn avulla.
Tämä työ jatkuu edelleen, mutta nyt FFD on laajentanut tukeaan erityisesti naisten yrittäjyyden ja ilmastoresilienssin kehittämiseen. Viimeisen hankkeen aikana (2021-2024) painopisteenä on ollut naisten aseman vahvistaminen ja kestävien elinkeinojen rakentaminen.
Naiset ottavat ohjat käsiinsä
Yksi merkittävimmistä edistysaskelista on ollut naiskalankasvattajien ja metsänhoitajien osuuskuntien vahvistaminen. Sundardeep-osuuskunnan jäsen Shanti Mahato kertoo, miten ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin on varauduttu:
”Olemme oppineet tunnistamaan ilmastonmuutoksen riskit ja saaneet työkaluja niiden hallintaan. Viljelemällä eri kalalajeja, jotka viihtyvät eri syvyyksissä, olemme vähentäneet riskiä tulvissa.”
ASEC-osuuskunnassa, joka keskittyy metsänhoitoon, naiset ovat myös löytäneet uusia tapoja parantaa elinolojaan. Rakentamalla padon, joka toimii vesivarastona ja kastelujärjestelmänä, naisviljelijät ovat pystyneet kasvattamaan vihanneksia jopa kuivina kausina.
”Mahdollisuus ansaita omia tuloja on lisännyt naisten itsevarmuutta ja saanut heidät ottamaan johtavia rooleja osuuskunnissa,” kertoo ASEC:n varapuheenjohtaja Bishnu Pandey.
Lehtilautasista kalaravintoloihin – tulot monipuolistuvat
Tulojen monipuolistaminen on ollut yksi FFD:n projektien keskeisistä tavoitteista. Metsäosuuskunta on kehittänyt yrityksen, joka tuottaa lautasia salpuiden lehdistä. Tämä ympäristöystävällinen tuote tarjoaa naisille lisätulonlähteen, sillä he voivat kerätä lehdet ja myydä ne lautastuotantoon. Sundardeep-osuuskunnan naiskalankasvattajat taas ovat laajentaneet toimintaansa kuivatun kalan ja maustettujen kalatuotteiden valmistukseen.
”Alun perin suunnitelmissa oli avata kalaravintola, mutta päädyimme myymään kuivattua kalaa ja muita jalosteita,” kertoo eräs osuuskunnan jäsen.
Tällä hetkellä suunnitelmia kehitetään edelleen, ja tavoite on saada uudet liiketoiminnat käyntiin vuoden loppuun mennessä. Näin naisten yrittäjyys ei vain vahvistu, vaan heidän asemansa yhteisössä muuttuu aktiivisemmaksi ja vaikuttavammaksi.
Sundardeepin kalankasvattajat ovat kehittäneet Guidelines for Climate Smart Fish Farming -ohjeistuksen, joka esiteltiin kansainvälisessä vesiviljely- ja kalatalouskonferenssissa (ICAF) Chitwanissa, Nepalissa 24.10.2024. Lue lisää: Nepalin kalankasvattajat esittelevät ohjeistuksensa kansainvälisessä konferenssissa.
Ilmastoresilienssiä ja tasa-arvoa – suomalainen tuki tuo tuloksia
FFD:n työ Nepalissa tukee paitsi paikallisyhteisöjä, myös kestävää kehitystä laajemmassa mittakaavassa. Suomen ulkoministeriön rahoittamat hankkeet ovat tuottaneet merkittäviä tuloksia: vuonna 2023 FFD:n projektit tavoittivat suoraan noin 26 500 viljelijää. Kun mukaan lasketaan heidän perheensä, työ vaikutti yhteensä 115 000 ihmisen elämään, joista noin puolet oli naisia.
FFD jatkaa työtään osana laajempaa pyrkimystä parantaa pienviljelijöiden ilmastoresilienssiä ja edistää kestävää yrittäjyyttä. Naiset ovat hankkeiden keskiössä, ja heidän menestystarinansa osoittavat, että kun yhteisöjä tuetaan oikealla tavalla, niillä on valtava potentiaali nousta uusiin korkeuksiin.
Faktaboksi:
Food and Forest Development Finland (FFD) on tukenut pienviljelijöitä kehitysmaissa jo kymmenen vuoden ajan, erityisesti Nepalin alueella. Toiminnan ydin on kouluttaa viljelijöitä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen.
FFD:n jäsenjärjestöjä ovat MTK, SLC, Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo sekä ProAgria. Suomessa Kalankasvattajaliitto toimii hankkeen kummijärjestönä, ja yhteistyö jatkuu tiiviisti paikallisten osuuskuntien kanssa.
Sundardeepin kalankasvattajat ovat kehittäneet Guidelines for Climate Smart Fish Farming -ohjeistuksen, joka esiteltiin kansainvälisessä vesiviljely- ja kalatalouskonferenssissa (ICAF) Chitwanissa, Nepalissa 24.10.2024. Lue lisää: Nepalin kalankasvattajat esittelevät ohjeistuksensa kansainvälisessä konferenssissa.
Teksti: Jenny Öhman, maatalous- ja tasa-arvoasiantuntija, viestintäkoordinaattori, FFD, +358 50 591 4819, jenny.ohman(at)ffd.fi
Lisää kuvia voi tiedustella MTK:n viestinnästä: Kaija Stormbom, viestinnän asiantuntija, MTK, 0408489559, kaija.stormbom(at)mtk.fi
Avainsanat
Kuvat



Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Muistutus / kutsu: Miten lihantuottaja saa paremman hinnan? – MTK:n lihaseminaari 17.11. hakee oppia Ruotsista ja Unkarista13.11.2026 12:22:10 EET | Kutsu
Miten suomalaisen lihantuotannon kannattavuutta voidaan parantaa? Miten markkinoiden toiminta ja kotimaisen lihan markkinointi vaikuttavat tuottajan saamaan hintaan? Entä millaisia vaikutuksia EU:n tulevilla päätöksillä on suomalaisen kotieläintuotannon tulevaisuuteen?
Matkailualan järjestöjen yhteinen kannanotto: Matkailu on Suomen alihyödynnetty kasvun moottori12.11.2026 14:55:15 EET | Artikkeli
Kannanotto on julkaistu mielipidekirjoituksena Ilkka-Pohjalaisen verkkosivulla 5.11. ja artikkelina Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla 6.11. Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista ja kolmanneksi suurin palveluviennin ala Suomessa. Jokainen matkailuun sijoitettu euro tuo Suomeen uusia vientituloja, työpaikkoja ja verotuloja. Palvelualojen menestys onkin avainasemassa, kun Suomen talouskasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta laitetaan kuntoon.
Hevostalousbarometri: Seitsemän kymmenestä hevosyrittäjästä arvioi taloutensa heikentyneen12.11.2026 10:17:18 EET | Tiedote
Hevosyrittäjien talous on ahtaalla. Seitsemän kymmenestä arvioi taloustilanteensa tavallista heikommaksi. Rehun, sähkön ja eläinlääkäripalvelujen hinnat nousevat, mutta yrittäjät eivät voi nostaa palvelujensa ja tuotteidensa hintoja vastaavasti, koska asiakkaiden maksukyky on heikentynyt. Hevosharrastuksesta on tullut monelle liian kallista. Talousvaikeudet uhkaavat myös suomenhevosen ja kotimaisen hevoskasvatuksen tulevaisuutta.
MTK: Uudet liito-oravaohjeistukset osoittavat tarpeen välittömään luonnonsuojelulain muutokseen10.11.2026 15:32:22 EET | Tiedote
Metsänomistajien omaisuudensuojaa ja päätösvaltaa luvataan vahvistaa Orpon hallitusohjelmassa, mutta samaan aikaan metsien käyttöön kohdistuu uusia ja vaikutuksiltaan epäselviä rajoituksia. Tuore viranomaisohjeistus liito-oravan huomioimisesta hakkuissa voi MTK:n arvion mukaan johtaa mittaviin metsien käyttörajoituksiin ja miljardiluokan taloudellisiin vaikutuksiin. MTK:n metsäjohtokunta vaatii liito-oravaohjeistuksen uudelleenarviointia ja luonnonsuojelulain korvaussäännösten pikaista uudistamista.
Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa6.11.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
