Nepalin naiskalankasvattajat ja -metsänhoitajat rakentavat kestävää tulevaisuutta – FFD tukee ilmastoviisasta yrittäjyyttä
Nepalissa naiset ovat nousseet kalanviljelyn ja metsänhoidon uusiksi edelläkävijöiksi, kiitos pitkäaikaisen yhteistyön Food and Forest Development Finlandin (FFD) kanssa. Jo kymmenen vuoden ajan FFD on tukenut paikallisia osuuskuntia ja ryhmiä tarjoten koulutusta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Nyt, vuosien kehitystyön jälkeen, naisviljelijät ja metsänhoitajat eivät pelkästään paranna toimeentuloaan, vaan rakentavat myös ilmastoresilienttiä tulevaisuutta omille yhteisöilleen.
Kalanviljely ja metsätalous uuden yrittäjyyden tukena
Nepalissa yli puolet 30 miljoonasta asukkaasta saa toimeentulonsa maataloudesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset - kuten kuivuus, tulvat ja maanvyöryt - ovat kuitenkin uhka ruokaturvalle. Perinteisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten kalanviljelyssä ja metsätaloudessa, naiset ovat nyt ottamassa aktiivisempaa roolia FFD:n tuella. Projektin alkuvaiheissa keskityttiin ensisijaisesti perheiden ruokaturvan parantamiseen ja uusien toimeentulomahdollisuuksien luomiseen metsätuotteiden ja kalanviljelyn avulla.
Tämä työ jatkuu edelleen, mutta nyt FFD on laajentanut tukeaan erityisesti naisten yrittäjyyden ja ilmastoresilienssin kehittämiseen. Viimeisen hankkeen aikana (2021-2024) painopisteenä on ollut naisten aseman vahvistaminen ja kestävien elinkeinojen rakentaminen.
Naiset ottavat ohjat käsiinsä
Yksi merkittävimmistä edistysaskelista on ollut naiskalankasvattajien ja metsänhoitajien osuuskuntien vahvistaminen. Sundardeep-osuuskunnan jäsen Shanti Mahato kertoo, miten ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin on varauduttu:
”Olemme oppineet tunnistamaan ilmastonmuutoksen riskit ja saaneet työkaluja niiden hallintaan. Viljelemällä eri kalalajeja, jotka viihtyvät eri syvyyksissä, olemme vähentäneet riskiä tulvissa.”
ASEC-osuuskunnassa, joka keskittyy metsänhoitoon, naiset ovat myös löytäneet uusia tapoja parantaa elinolojaan. Rakentamalla padon, joka toimii vesivarastona ja kastelujärjestelmänä, naisviljelijät ovat pystyneet kasvattamaan vihanneksia jopa kuivina kausina.
”Mahdollisuus ansaita omia tuloja on lisännyt naisten itsevarmuutta ja saanut heidät ottamaan johtavia rooleja osuuskunnissa,” kertoo ASEC:n varapuheenjohtaja Bishnu Pandey.
Lehtilautasista kalaravintoloihin – tulot monipuolistuvat
Tulojen monipuolistaminen on ollut yksi FFD:n projektien keskeisistä tavoitteista. Metsäosuuskunta on kehittänyt yrityksen, joka tuottaa lautasia salpuiden lehdistä. Tämä ympäristöystävällinen tuote tarjoaa naisille lisätulonlähteen, sillä he voivat kerätä lehdet ja myydä ne lautastuotantoon. Sundardeep-osuuskunnan naiskalankasvattajat taas ovat laajentaneet toimintaansa kuivatun kalan ja maustettujen kalatuotteiden valmistukseen.
”Alun perin suunnitelmissa oli avata kalaravintola, mutta päädyimme myymään kuivattua kalaa ja muita jalosteita,” kertoo eräs osuuskunnan jäsen.
Tällä hetkellä suunnitelmia kehitetään edelleen, ja tavoite on saada uudet liiketoiminnat käyntiin vuoden loppuun mennessä. Näin naisten yrittäjyys ei vain vahvistu, vaan heidän asemansa yhteisössä muuttuu aktiivisemmaksi ja vaikuttavammaksi.
Sundardeepin kalankasvattajat ovat kehittäneet Guidelines for Climate Smart Fish Farming -ohjeistuksen, joka esiteltiin kansainvälisessä vesiviljely- ja kalatalouskonferenssissa (ICAF) Chitwanissa, Nepalissa 24.10.2024. Lue lisää: Nepalin kalankasvattajat esittelevät ohjeistuksensa kansainvälisessä konferenssissa.
Ilmastoresilienssiä ja tasa-arvoa – suomalainen tuki tuo tuloksia
FFD:n työ Nepalissa tukee paitsi paikallisyhteisöjä, myös kestävää kehitystä laajemmassa mittakaavassa. Suomen ulkoministeriön rahoittamat hankkeet ovat tuottaneet merkittäviä tuloksia: vuonna 2023 FFD:n projektit tavoittivat suoraan noin 26 500 viljelijää. Kun mukaan lasketaan heidän perheensä, työ vaikutti yhteensä 115 000 ihmisen elämään, joista noin puolet oli naisia.
FFD jatkaa työtään osana laajempaa pyrkimystä parantaa pienviljelijöiden ilmastoresilienssiä ja edistää kestävää yrittäjyyttä. Naiset ovat hankkeiden keskiössä, ja heidän menestystarinansa osoittavat, että kun yhteisöjä tuetaan oikealla tavalla, niillä on valtava potentiaali nousta uusiin korkeuksiin.
Faktaboksi:
Food and Forest Development Finland (FFD) on tukenut pienviljelijöitä kehitysmaissa jo kymmenen vuoden ajan, erityisesti Nepalin alueella. Toiminnan ydin on kouluttaa viljelijöitä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen.
FFD:n jäsenjärjestöjä ovat MTK, SLC, Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo sekä ProAgria. Suomessa Kalankasvattajaliitto toimii hankkeen kummijärjestönä, ja yhteistyö jatkuu tiiviisti paikallisten osuuskuntien kanssa.
Sundardeepin kalankasvattajat ovat kehittäneet Guidelines for Climate Smart Fish Farming -ohjeistuksen, joka esiteltiin kansainvälisessä vesiviljely- ja kalatalouskonferenssissa (ICAF) Chitwanissa, Nepalissa 24.10.2024. Lue lisää: Nepalin kalankasvattajat esittelevät ohjeistuksensa kansainvälisessä konferenssissa.
Teksti: Jenny Öhman, maatalous- ja tasa-arvoasiantuntija, viestintäkoordinaattori, FFD, +358 50 591 4819, jenny.ohman(at)ffd.fi
Lisää kuvia voi tiedustella MTK:n viestinnästä: Kaija Stormbom, viestinnän asiantuntija, MTK, 0408489559, kaija.stormbom(at)mtk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Ravintolan on kerrottava lihan alkuperä kirjallisesti1.4.2025 10:48:35 EEST | Uutinen
Ravintolat, kahvilat, laitosruokalat ja esimerkiksi grillikioskit ovat velvollisia kertomaan asiakkaille, mistä maasta tarjoiltava liha on peräisin. Tieto on annettava kirjallisesti esimerkiksi ruokalistassa tai infotaululla. Tiedon pitää olla saatavilla ennen kuin asiakas tekee ostopäätöksen – pelkkä vastaus asiakkaan suulliseen kysymykseen ei riitä.
Miksi naudanjauheliha loppui kaupasta?31.3.2025 10:48:33 EEST | Tiedote
Naudanjauhelihan katoaminen kauppojen hyllyiltä ei ole sattumaa, vaan näkyvä merkki syvästä kriisistä suomalaisessa naudanlihantuotannossa. Muun muassa heikon kannattavuuden vuoksi maidon- ja lihantuotanto ei houkuttele – nuoria ei hakeudu alalle eikä investointeja juurikaan tehdä. Kulutusta on ohjattu hinnoittelulla jauhelihaan, mutta tuotanto ei ole pysynyt mukana, eivätkä tuottaja- ja kuluttajahinnat ole seuranneet eurooppalaista kehitystä.
Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari kokosi alan toimijat yhteen – Yhteistyö ja kehitys avainasemassa20.3.2025 16:00:00 EET | Tiedote
Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari 18.–20.3.2025 kokosi Lappeenrantaan matkailualan asiantuntijoita, yrittäjiä ja kehittäjiä keskustelemaan maaseutumatkailun merkityksestä ja tulevaisuudesta. Seminaarissa korostui maaseutumatkailun rooli elinkeinoelämän vahvistajana sekä sen kehittämisen edellyttämä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken.
Yksityismaiden luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien suojeluun varattava riittävä rahoitus20.3.2025 14:11:23 EET | Tiedote
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vanhan metsän kriteereistä ja luonnontilaisen metsän määritelmästä Suomessa. MTK korostaa, että päätös vaikuttaa merkittävästi myös yksityismaiden metsänomistajiin. Periaatepäätöksen mukaisten metsien suojelun toteuttaminen edellyttää riittävää rahoitusta METSO-ohjelman kautta, jotta metsänomistajien oikeudet ja vapaaehtoisuus voidaan aidosti turvata.
Maaseutumatkailun tunnustukset 2025: Ala-Orvola Vesilahdelta ja Kivennapa Juankoskelta20.3.2025 09:42:28 EET | Tiedote
Maaseutumatkailun vuoden yrittäjät palkittiin. Vuoden 2025 kehittyvä maaseutumatkailuyritys on Maatilamatkailu Kivennapa, jota luotsaavat Henrik Kähönen ja Vilma Kuosmanen Juankoskella, Kuopiossa. Maaseutumatkailun Kellokas 2025 -tunnustuksen sai Maatilamatkailu Ala-Orvola, jonka matkailutoiminnasta vastaavat Raija ja Markku Ala-Orvola Vesilahdelta. Palkinnot jaettiin Lappeenrannassa 19.3. valtakunnallisessa maaseutumatkailutapahtumassa, joka oli samalla Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n 30-vuotisjuhla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme