Varovaisen positiivisia uutisia syväteknologiayrityksiltä: rahoituksen määrä kasvussa, näkymät ensi vuodelle toiveikkaat

Nousuvuosien jälkeen nopeasti pakkaselle painuneen syväteknologiayritysten rahoitustilanteen katsotaan tasaantuneen jossain määrin kuluvan vuoden aikana, kertovat sekä kyselytutkimukseen vastanneet syväteknologiayritykset että selvityksen yhteydessä haastatellut sijoittajat. Myös numerot puhuvat puolestaan: suomalaiset syväteknologiayritykset ovat keränneet tämän vuoden aikana tähän mennessä pääomasijoituksia jo 363 miljoonaa euroa, mikä on yli 40 % enemmän kuin vuonna 2023.

Viime vuoden selvityksessä arvioitiin tämän vuoden kasvurahoituksen tarpeeksi noin puoli miljardia. Nyt vuoden viimeisen kvartaalin puolivälin tienoilla näyttää siltä, että lukuun tullaan yltämään vuoden loppuun mennessä.

Positiivista kehitystä ovat ajaneet erityisesti muutamat huomattavat rahoituskierrokset. Merkittäviä rahoituskierroksia kuluvan vuoden aikana ovat keränneet muun muassa avaruusteknologiayritys Iceye (86 miljoonaa), ruokateknologiayritykset Onego Bio (37 miljoonaa) ja Enifer (36 miljoonaa) sekä materiaaliteknologiayritys Infinited Fiber (40 miljoonaa).

Syväteknologiayritysten kasvattaminen on hidasta ja vaatii pääomia. Ne kehittävät kokonaan uusia teknologioita, joita ei kaupallisteta hetkessä. Pitkäjänteisen työn tuloksia on kuitenkin jo näkyvissä. Yritykset kuten Iceye, Oura ja Bluefors ovat kovaa vauhtia nousemassa alansa markkinajohtajiksi.

”Suomesta löytyy maailmanluokan syväteknologiayrityksiä, joilla on mahdollisuuksia olla vauhdittamassa paitsi teknologista kehitystä ja vihreää siirtymää, myös Suomen talouskasvua”, kommentoi Juha Lehtola, Tesin venture capital -sijoituksista vastaava johtaja.

Varhaisen vaiheen rahoitusta löytyy suomalaisille syväteknologiayrityksille melko hyvin. Selvityksen yhteydessä haastatellut sijoittajat kertovat, että kiinnostavimmista yrityksistä käydään kilpailua sijoittajien kesken. Esimerkiksi kvantti- ja puolijohdeteknologiaa kehittävät yritykset herättävät kiinnostusta. Lisäksi epävakaus globaalissa geopolitiikassa on kääntänyt katseita avaruus-, puolustus- ja kaksikäyttöteknologioihin.

Haasteina syväteknologiayritysten määrän lasku ja myöhemmät rahoituskierrokset

Vaikea taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että syväteknologiayritysten määrä on laskussa. Uusia perustetaan vaatimattomia määriä, ja konkurssien määrä on kasvanut.

”Vaikka on tyypillistä, että osa startupeista hakeutuu konkurssiin, tällä hetkellä uusien ja lopettavien yritysten suhde on hieman huolestuttava”, toteaa Samppa Sirviö, Tesin sijoituspäällikkö.

Alkuvaiheen rahoitusta on melko hyvin tarjolla, mutta myöhemmän vaiheen rahoituksen kerääminen on edelleen haastavaa ja nojaa pitkälti ulkomaisiin sijoittajiin. Sirviön mukaan myös kotimaisen rahoituskentän tulisi olla valmiimpi vauhdittamaan lupaavimpien yritysten kasvua myös alkuvaiheen jälkeen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sekä isompia kotimaisia rahastoja että yleisesti laajempaa sijoittajakuntaa.

”Tarvitsemme myös ulkomaisia sijoittajia. Jos kotimaisia sijoittajia ei kuitenkaan löydy mukaan huippuyritysten myöhemmille rahoituskierroksille, sekä suuremmat tuotot että osaaminen karkaavat helpommin pois Suomesta. Näkisin mieluusti Helsingin pörssissä enemmän kotimaisia, kansainvälisen tason markkinajohtajuuden saavuttaneita syväteknologiayrityksiä”, Sirviö jatkaa.

”Jos verrataan esimerkiksi muuhun Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin, niin parhaiden syväteknologiayritysten kaupallisen skaalauksen rahoitustarpeita ratkaisevat harvoin yksin joko julkinen tai yksityinen sektori, vaan näiden järkevästi mitoitettu yhteistyö” Sirviö jatkaa.

Vaikka haasteita on, Lehtolan mukaan näkymät ensi vuoteen ovat varovaisen positiivisia: ”Sijoittajien hankevirrassa on tällä hetkellä erittäin kiinnostavia yrityksiä. Sen perusteella voi päätellä, että ensi vuonna syväteknologiayritysten kasvurahoituksessa ylitetään tämä vuosi, kenties jopa hyvällä marginaalilla”, hän päättää.

Selvitys käsittää 270 suomalaista syväteknologiayritystä, jotka Tesin asiantuntijat ovat tunnistaneet. Kriteerit yrityksille ovat 1. tiede- ja tutkimuslähtöisyys, 2. vahva teknologinen kilpailuetu 3. yritys toimii teknologian eturintamassa. Selvitys tehtiin yhdistämällä Tesin datamalli yrityksille tehtävään kyselytutkimukseen ja sijoittajien haastatteluihin.

Tutustu koko selvitykseen.