Nuorten ahdistuneisuuden ja humalajuomisen yhteisesiintyminen ei ole vähentynyt – alkoholia hankitaan yhä useammin netistä
14.11.2024 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Viimeisen vuosikymmenen aikana nuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja alkoholinkäyttö on vähentynyt. Samalla kuitenkin alaikäisten nuorten alkoholinkäytön laskeva trendi näyttää hidastuneen ja osin jopa pysähtyneen.
Nuorten ahdistuneisuusoireet ovat lisääntyneet samassa suhteessa runsaasti juovilla sekä niillä nuorilla, jotka eivät juo. Alkoholin juominen on myös vähentynyt samaan tahtiin ahdistuneisuutta kokevilla ja vähemmän oireilevilla.
Ahdistuneisuuden ja humalajuomisen välinen yhteys ei ole kovin vahva, mutta tämä mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön samanaikainen esiintyminen kuormittaa tuhansia nuoria joka vuosi.
”Eikä ahdistuneisuuden ja humalajuomisen samanaikainen esiintyminen nuorilla ole vähentymässä, vaikka alkoholinkäyttö yleisesti vähenee”, toteaa erikoistutkija Noora Berg Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Niiden tyttöjen osuus, joilla on sekä ahdistuneisuutta että runsasta humalajuomista, on lisääntynyt 29 prosenttia vuosien 2013–2023 välillä. Pojilla tämän ryhmän koko on pysynyt melko vakaana.
Alaikäiset hankkivat alkoholia eniten kavereiden kautta, mutta netin kautta hankkiminen on yleistynyt
Alkoholinkäyttöön nuorilla vaikuttaa, kuinka helppoa sitä on hankkia. Alaikäisillä nuorilla selvästi yleisin tapa hankkia sitä on kavereiden kautta. Vuonna 2024 kolmannes alkoholia käyttäneistä nuorista oli hankkinut edellisellä kerralla käyttämänsä alkoholin kavereiden kautta. Uutena hankintakanavana vanhojen rinnalle on noussut internet ja sosiaalisen median alustat.
Nuoret myös ilmoittivat aiempaa useammin saaneensa alkoholia vanhemmiltaan. Seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti vuonna 2024, että vanhemmat olivat ostaneet, ja 19 prosenttia että he olivat tarjonneet nuoren edellisellä kerralla käyttämän alkoholin.
”Vanhemmat voivat mieltää suojelevansa lapsiaan hankkiessaan itse heille alkoholia. Eli voi olla se tunne, että ainakin tietää paljonko sitä käytetään ja mistä se tuli. Analyysimme perusteella vanhemmilta saadut alkoholijuomat näyttävät kuitenkin tulevan muualta hankittujen lisäksi, ei niiden tilalle”, kertoo erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, THL.
Yhteiskunnalliset muutokset sekä kiihdyttävät että hillitsevät nuorten ahdistuneisuusoireilua ja alkoholinkäyttöä
Monet yhteiskunnalliset muutokset voivat samanaikaisesti sekä lisätä ahdistuneisuusoireilua että vähentää alkoholinkäyttöä. Esimerkiksi kouluun ja työelämään liittyvät odotukset ja kilpailu saattavat lisätä ahdistuneisuutta ja toisaalta luoda paineita välttää päihteiden käyttöä, jotta toimintakyky ei häiriinny.
”Toisena esimerkkinä voisi nostaa sosiaalisen median käytön lisääntymisen. Sen myötä ahdistuneisuus saattaa lisääntyä, mutta toisaalta kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vähentyminen voi vähentää myös nuorten mahdollisuuksia käyttää päihteitä” sanoo Noora Berg.
Samanaikainen päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyminen huomioitava ehkäisyssä
Päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyminen samanaikaisesti on yhteydessä vakavampaan oireiden ja päihdekäytön myöhempään kehittymiseen. Tämä asettaa haasteita ongelmien ehkäisylle ja hoidolle. On tärkeää ehkäistä päihteiden riskikäyttöä henkilöillä, joilla on mielenterveyden haasteita ja yhtä tärkeää on ehkäistä mielenterveysongelmia heillä, jotka käyttävät runsaasti päihteitä.
Alkoholin osalta ehkäisevässä työssä on myös olennaista kiinnittää huomiota sen tarjonnan vähentämiseen niissä kanavissa, joista nuoret sitä hankkivat.
Suomessa on kehitetty mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiota, mutta alueelliset erot ovat suuria. Näiden tutkimusten tulokset osoittavat, että tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteiselle kehittämiselle jatkuu.
Tulokset perustuvat kahteen eri aineistoon. Humalajuomiseen ja ahdistusoireiluun liittyvät tulokset perustuvat THL:n Kouluterveyskyselyihin vuosilta 2013–2023, joissa yhteensä 874 110 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa on antanut vastauksia. Nuorten alkoholihankintoihin liittyvä tulokset perustuvat keväällä 2024 toteutettuun 15–16-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) Suomen aineistoon.
Lisätietoja
Berg, Noora; Kiviruusu, Olli. (2024) Trends in the co-occurrence and association between heavy episodic drinking and generalized anxiety among adolescents between 2013 and 2023 in Finland. International Journal of Mental Health and Addiction.
Raitasalo, Kirsimarja. (2024) Alaikäisten alkoholihankinnat: muutokset hankinnan koetussa helppoudessa ja hankintatavoissa vuosina 2015–2024. Yhteiskuntapolitiikka-lehti
Yhteystiedot
Noora Berg
Erikoistutkija
(mielenterveyden ja alkoholikäytön yhteisesiintyminen)
THL
puh. 029 524 8519
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kirsimarja Raitasalo
Erikoistutkija
(alkoholinkäytön kehitys ja saatavuus)
THL
puh. 029 524 7005
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 46/20265.11.2026 15:44:53 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 5.11. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 11.11. Miten nykyisen hallituksen tekemät sosiaaliturva- ja veromuutokset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat eri väestöryhmiin, kuten lapsiin, työttömiin ja opiskelijoihin? Mitä vaikutuksia niillä on kotitalouksien tuloihin ja pienituloisten määrään? Julkaisemme työpaperin, jossa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko hallituskauden lakimuutosten yhteisvaikutuksia. Myös arviointimenetelmää on tarkennettu. Lisätiedot ja materiaalit embargolla: piritta.rautavuori@thl.fi Uutiset ma 9.11
Hyvinvointialueiden erot syvenevät – osalla taloudellinen liikkumavara heikkenee merkittävästi4.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden välinen eriytyminen väestökehityksessä, palvelutarpeissa ja taloudellisissa toimintaedellytyksissä on syventynyt. Eriytyminen uhkaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja vaikeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista erityisesti alueilla, joilla väestö vähenee, palveluiden tarve kasvaa ja talouden liikkumavara kaventuu. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen asiantuntija-arviosta.
THL viikolla 45/202629.10.2026 15:30:47 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.11. THL julkaisee vuotuiset asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa. Kokonaisuuteen kuuluvat valtakunnallinen asiantuntija-arvio sekä kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän aluekohtaiset asiantuntija-arviot. Lisätiedot ja embargopyynnöt viestinnän asiantuntija elina.suontama(at)thl.fi Uutiset 3.11. Julkaisemme oppaan, joka tukee hyvinvointialueita omaishoidon tuen myöntämisessä. Tavoitteena on yhtenäistää tukikäytän
THL: Diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää29.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Sairastavuustiedon eli käytännössä pääosin diagnoositietojen painoarvon vähentämistä hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on syytä selvittää, katsoo THL. Laitoksen tuoreen selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa.
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme