Esihistoriallisen ajan metsästäjä-keräilijät kuulivat kallioon maalattujen hirvien puhuvan
Helsingin yliopiston tutkijat suorittivat akustisia impulssivastemittauksia 37 kalliomaalauskohteen edustalla ja havaitsivat, että samat kallioseinämät, joihin on maalattu hirvien, ihmisten ja veneiden kuvia, heijastavat myös tehokkaasti ääntä.

Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset pystysuorissa, suoraan veteen putoavissa jyrkänteissä ovat akustisia erikoisympäristöjä.
Mikäli edustalla olevan järvenpinta on säilynyt alkuperäisellä, 7000–3500 vuoden takaisella tasolla, sileät kallioseinämät synnyttävät yksittäisiä, selvästi erottuvia kaikuja, jotka kopioivat annetut signaalit tarkasti ja muodostavat niistä äänellisiä peilikuvia, joiden lähteet vaikuttaisivat olevan seinämän takana. Viereiset, rosoisemmat rantakalliot synnyttävät hiljaisempia, vähemmän tarkkoja kaikuja, kun taas esihistoriallisilla asuinpaikoilla samojen järvien hiekkarannoilla ei ole lainkaan kaikuja.
Äänityksiä jäältä ja lautalta
Akustinen mittausaineisto kerättiin kesällä erikoisvalmisteisella äänityslautalla ja talvella järven jäältä käsin. Aineisto osoittaa, että esihistorialliset metsästäjä-keräilijät, jotka lähestyivät jyrkänteitä järveltä päin, saapuivat erikoiseen aistiympäristöön, jossa todellisuus kuulosti kahdentuneelta.
– Käytetyn psykoakustisen kriteerin mukaan kaiut ovat niin voimakkaita, ettei ole syytä olettaa, että menneisyyden ihmiset eivät kuulleet niitä, arkeologi Riitta Rainio arvioi.
– Voidaan siis sanoa, että he kuulivat maalattujen hirvien puhuvan ja ihmishahmojen vastaavan äänellä, joka muistutti heidän omaansa.
Digitaalinen rekonstruktio havainnollistaa akustiikkaa
Akustisen analyysin lisäksi tutkijat käyttivät impulssivasteita kalliomaalauskohteiden akustisten ominaisuuksien havainnollistamiseen.
Perttu Kesäniemi ja Mikko Ojanen äänittivät taiteilijoiden vokaali- ja soitinimprovisaatioita Helsingin yliopiston Musiikintutkimuslaboratoriossa ja lisäsivät valittujen kohteiden akustiikan niihin digitaalisesti. Kuuntele ääninäyte Youtubessa.
Paikan päällä ja ilmasta tehtyjen LiDAR-keilausten perusteella Paavo Rinkkala ja Jami Pekkanen loivat Siliävuoren kohteesta kolmiulotteisen digitaalisen rekonstruktion, joka täydentää äänihavainnollistuksia 5000 vuoden takaisella visuaalisella maisemalla ja animoiduilla kohtauksilla. Katso video Youtubessa.
Ääniheijastukset osallistuivat toimintaan
Etnomusikologi Julia Shpinitskaya on innoissaan monivuotisen projektin tuloksista:
– Vaikka esihistoriallisten ihmisten tuottamat äänet ovat ulottumattomissamme, tutkimus tuo esiin olennaisen piirteen kalliomaalauksiin liittyneistä aistikokemuksista – sen, että ääniheijastukset osallistuivat vahvasti tapahtumiin ja tekivät kallioista eläviä ja aktiivisia toimijoita.
Mahdollisuus kommunikoida vastavuoroisesti fyysisen ympäristön tai ihmistä laajemman todellisuuden kanssa saattoi olla keskeinen syy siihen, että näillä kallioilla käytiin, niitä maalattiin ja paikalle jätettiin uhrilahjoja. Musiikin ja äänen historiaan tutkimus tuo esimerkin siitä, kuinka tärkeä rooli ääniheijastuksilla saattoi olla menneen ajan yhteisöissä.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Acoustics and auditory culture at hunter-gatherer rock art sites in Northern Europe, Siberia and North America (2018–2023).
Lisätietoja
Artikkeli: Rainio, R., Shpinitskaya, J., Rinkkala, P., Pekkanen, J., Kesäniemi, P. & Ojanen, M. 2024. Reflected Encounters at Hunter-Gatherer Rock Art Sites by the Water. Sound Studies: an Interdisciplinary Journal.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Riitta Rainio
+358 503262644
riitta.rainio@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat


Linkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sukeltajakuoriaiset kertovat kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta2.4.2025 08:59:09 EEST | Tiedote
Lammen rantojen ruoppaus tai vesikasvien poisto voivat vaarantaa sukeltajakuoriaisten elinoloja.
Vuoden dosentti 2025 on Esko M. Laine1.4.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2025 dosentiksi ma. yliopistonlehtorin, kirkkohistorian dosentti, teologian tohtorin Esko M. Laineen.
Helsingin yliopiston sijoitustoiminta menestyi erinomaisesti vuonna 202431.3.2025 09:10:33 EEST | Tiedote
Sijoitustoiminnan tuotto oli yli 18 prosenttia ja sijoitusvarallisuus kasvoi 122 miljoonaa euroa. Sijoitusraportti 2024 on julkaistu.
Rahapelilainsäädäntö: asiantuntijoita medialle27.3.2025 13:27:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on julkaissut tutkimuksen perustuvan politiikkasuosituksen rahapelilainsäädännöstä. Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi.
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme