Facebook ja Instagram jyräävät kuntaviestinnässä: Tekoälyn käyttö jakaa vielä kuntaviestijöitä
Kunnat toimivat sosiaalisessa mediassa useimmin Facebookissa (100 %), Instagramissa (98 %), YouTubessa (88 %) ja LinkedInissä (68 %). X-palvelun käyttö on vähentynyt merkittävästi: kaksi vuotta sitten sitä käytti 52 % kunnista, mutta nyt enää 32 %. Tiedot perustuvat Kuntaliiton kahden vuoden välein toteuttamaan verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselyyn.
96 prosenttia kunnista tuottaa ainakin jonkin verran sisältöä someen suomen kielellä. Seuraavaksi tyypillisimmät kielet kuntien somesisällölle ovat englanti (31 %) ja ruotsi (26 %).
Kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä sosiaalisessa mediassa
62 % kunnanjohtajista toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa, eikä tämä osuus ole juurikaan muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana. Noin puolet kunnanjohtajista (48 %) käyttää Facebookia työroolissaan, ja Instagramissa toimii noin neljännes (26 %).
– X-palvelun käytön väheneminen näkyy myös kunnanjohtajien toiminnassa. Kaksi vuotta sitten 38 % kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista käytti työroolissaan silloista Twitteriä, mutta nyt osuus on enää 20 %, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund.
Tekoälyn käyttö on tullut osaksi kuntien viestinnän arkea
Lähes puolet (47 %) vastanneista kunnista hyödyntää tekoälyä viestinnässään, ja lisäksi viidennes (21 %) suunnittelee sen käyttöönottoa. Tekoälysovellukset ovat nopeasti juurtuneet osaksi kuntaviestinnän toimintatapoja.
Neljänneksellä kunnista on jo ohjeistukset tekoälyn käyttöön, ja kolmanneksella niiden laatiminen on suunnitteilla.
Kunnat tarjoavat verkkosivustoillaan entistä enemmän sisältöä eri kielillä
Likimain kaikilla vastanneilla kunnilla (98 %) on verkkopalveluissaan sisältöä suomeksi. Englanninkielistä sisältöä tarjoaa 71 % kunnista, ja ruotsinkielistä 42 %.
Kuntien verkkopalveluiden kielivalikoima on laajentunut. Kunnat viestivät aiempaa useammin englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Avovastauksista nousevat esille myös kuntalaisille suunnatun sisällön tarjoaminen varsinkin ukrainaksi ja arabiaksi.
– Kaikista laajimmat kielivalikoimat kuntien verkkosivuilla nojaavat usein tekoälyn tuottamiin käännöksiin. Järjestelyn haasteena ovat toki ajoittaiset käännösvirheet, mutta on huomattava etu saada tietoa kuntapalveluista omalla äidinkielellään, arvioi Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu.
Vajaa neljännes kunnista (24 %) uusii parhaillaan julkista verkkopalveluaan. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 32 %, ja viisi vuotta sitten yli puolet kunnista (54 %) oli uudistamassa verkkopalveluaan.
– Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiin siirtyminen on muuttanut kuntien verkkopalveluiden kehittämistä. Uudistukset tehdään vaiheittain, eikä suuria kertauudistuksia enää tarvita niin usein, Hagerlund kuvailee.
Verkkopalveluiden saavutettavuudessa paras tilanne on käyttöliittymien ja teknisen toteutuksen osalta. Sisältöjen saavutettavuus vaatii vielä työtä, ja haasteita on erityisesti liitteiden kohdalla. Vastaajien mukaan saavutettavuus on kuitenkin hieman parantunut kahden vuoden takaiseen verrattuna.
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 174 kuntaa, vastausprosentti oli 56,3.
Lisätietoja:
Tony Hagerlund, viestinnän kehityspäällikkö, Kuntaliitto, 050 526 2158
Riikka Komu, viestinnän asiantuntija, Kuntaliitto, 044 543 1987
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiRiikka KomuViestinnän asiantuntija
Puh:+358445431987riikka.komu@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi1.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.
Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Anpassningsåtgärderna har haft effekt på kommunernas ekonomi – men utsikterna försämras28.3.2025 12:06:40 EET | Pressmeddelande
Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.
Talouden sopeuttamistoimet näkyvät kuntatalouden nykytilassa - kuntatalouden näkymät kuitenkin heikkenevät28.3.2025 10:28:04 EET | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme