Facebook ja Instagram jyräävät kuntaviestinnässä: Tekoälyn käyttö jakaa vielä kuntaviestijöitä

96 prosenttia kunnista tuottaa ainakin jonkin verran sisältöä someen suomen kielellä. Seuraavaksi tyypillisimmät kielet kuntien somesisällölle ovat englanti (31 %) ja ruotsi (26 %). 

Kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä sosiaalisessa mediassa

62 % kunnanjohtajista toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa, eikä tämä osuus ole juurikaan muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana. Noin puolet kunnanjohtajista (48 %) käyttää Facebookia työroolissaan, ja Instagramissa toimii noin neljännes (26 %).

– X-palvelun käytön väheneminen näkyy myös kunnanjohtajien toiminnassa. Kaksi vuotta sitten 38 % kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista käytti työroolissaan silloista Twitteriä, mutta nyt osuus on enää 20 %, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund.

Tekoälyn käyttö on tullut osaksi kuntien viestinnän arkea

Lähes puolet (47 %) vastanneista kunnista hyödyntää tekoälyä viestinnässään, ja lisäksi viidennes (21 %) suunnittelee sen käyttöönottoa. Tekoälysovellukset ovat nopeasti juurtuneet osaksi kuntaviestinnän toimintatapoja.

Neljänneksellä kunnista on jo ohjeistukset tekoälyn käyttöön, ja kolmanneksella niiden laatiminen on suunnitteilla.

Kunnat tarjoavat verkkosivustoillaan entistä enemmän sisältöä eri kielillä

Likimain kaikilla vastanneilla kunnilla (98 %) on verkkopalveluissaan sisältöä suomeksi. Englanninkielistä sisältöä tarjoaa 71 % kunnista, ja ruotsinkielistä 42 %. 

Kuntien verkkopalveluiden kielivalikoima on laajentunut. Kunnat viestivät aiempaa useammin englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Avovastauksista nousevat esille myös kuntalaisille suunnatun sisällön tarjoaminen varsinkin ukrainaksi ja arabiaksi.

– Kaikista laajimmat kielivalikoimat kuntien verkkosivuilla nojaavat usein tekoälyn tuottamiin käännöksiin. Järjestelyn haasteena ovat toki ajoittaiset käännösvirheet, mutta on huomattava etu saada tietoa kuntapalveluista omalla äidinkielellään, arvioi Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu.

Vajaa neljännes kunnista (24 %) uusii parhaillaan julkista verkkopalveluaan. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 32 %, ja viisi vuotta sitten yli puolet kunnista (54 %) oli uudistamassa verkkopalveluaan.

– Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiin siirtyminen on muuttanut kuntien verkkopalveluiden kehittämistä. Uudistukset tehdään vaiheittain, eikä suuria kertauudistuksia enää tarvita niin usein, Hagerlund kuvailee.

Verkkopalveluiden saavutettavuudessa paras tilanne on käyttöliittymien ja teknisen toteutuksen osalta. Sisältöjen saavutettavuus vaatii vielä työtä, ja haasteita on erityisesti liitteiden kohdalla. Vastaajien mukaan saavutettavuus on kuitenkin hieman parantunut kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 174 kuntaa, vastausprosentti oli 56,3.

Lisätietoja:

Tony Hagerlund, viestinnän kehityspäällikkö, Kuntaliitto, 050 526 2158
Riikka Komu, viestinnän asiantuntija, Kuntaliitto, 044 543 1987
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi