SDP:n Kari: puolustuspoliittisen seurantaryhmän työtä jatkettava selonteon valmistumisen jälkeen vaalikauden loppuun

- Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa perinteisesti tehty hallitus- ja oppositiorajat ylittäen. Tämä on ollut erityinen vahvuutemme. Ulko- ja puolustuspolitiikka on tällä kaudella keskittynyt pääministeripuolue kokoomukselle. Puolueella on tällä hetkellä poikkeuksellisen vahva värisuora johtopaikoilla, joka haastaa parlamentaarisen keskustelun perinteitä. Erityinen huoli tästä herää siksi, että samaan aikaan turvallisuuspoliittinen tilanne on jännittyneempi kuin kertaakaan kohta 80 vuoteen. Vaikeasti ennakoitavan ajan lisäksi myös talous haastaa puolustuksen ratkaisujamme, joten parlamentaariselle keskustelulle on kasvava tarve, Kari painottaa.

Myös Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos aiheuttanee tulevina vuosina vaikeasti ennakoitavia muutoksia turvallisuuspoliittiseen ilmastoon. Donald Trumpin uudelleenvalinnalla voi olla Ukrainalle ja koko Euroopalle kauaskantoisia vaikutuksia. Myös Lähi-Idän tilanteen kehittyminen ja sen vaikutukset haastavat turvallisuutta laajasti. Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee ajantasaisen tiekartan puolustus- ja turvallisuuspolitiikan pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämiseksi. Erityisen ajankohtainen aihe on keskustelu puolustusmäärärahojen tulevasta tasosta.

- On välttämätöntä, että meillä on yhteinen käsitys ja mahdollisimman laaja yksimielisyys maanpuolustuksen pitkän aikavälin näkymistä ja keskeisistä kehittämistarpeista. Nyt kun myös Nato-politiikan käytäntöjä rakennetaan, olisi näistäkin sisällöistä tarpeen ylläpitää parlamentaarista seurantaa. Varsinaiset kirjalliset selonteot vanhenevat kokemukseni mukaan varsin nopeasti, kahdella edelliselläkin vaalikaudella puolustusselonteon seurantaryhmässä toiminut Kari toteaa.

Pitkäjänteisyyteen on pyritty jo kahden edellisen vaalikauden aikana ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon valmistelun parlamentaarisen seurantaryhmän työn kautta. Kari ehdottaa, että tätä työtä vahvistettaisiin tekemällä rakenteesta pysyvä ja jatkamalla parlamentaarisen seurantaryhmän työtä vaalikauden loppuun. Se jatkaisi Suomen puolustuksen ja Nato-politiikan pitkän aikavälin linjojen ja kysymysten käsittelyä. Työn kautta ylläpidettäisiin kykyä hakea parlamentaarisesti ratkaisuja turvallisuuspoliittisen tilanteen tuomiin haasteisiin tarvittaessa nopeastikin.

- Erityisesti puolustusmäärärahojen tasoa koskeva keskustelu on tärkeää, jotta meillä on aiheesta yhteinen yli vaalikausien ulottuva näkymä. Tähän seurantaryhmä olisi tarpeellinen foorumi. Toisin kuin Suomessa, missä puolustuksesta on yhdessä pidetty hyvää huolta, on useissa muissa Nato-maissa syntynyt puolustuksen korjausvelkaa, mistä johtuen keskustelua käydään Naton puolustusbudjettitavoitteen tason nostosta nykyisestä 2 prosentista jopa 3–4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tähän keskusteluun meidän tulee yhdessä olla valmiita ja samalla hakea puoluerajat ylittävä näkemys siitä, miltä puolustusmenot näyttävät tulevalla vaalikaudella, Kari perustelee. - Keskeisen tärkeää on, että uusi prosenttitavoite perustuu huolelliseen, Naton puolustussuunnitteluprosessin kautta saatavaan yhteisymmärrykseen liittokunnalle tarvittavista sotilaallisista suorituskyvyistä, joilla luodaan riittävä pidäke ja puolustuskyky.

Keskustelufoorumeita on Suomessa ollut puolustuskysymysten parlamentaariseen käsittelyyn jo vuosikymmeniä. Aiemmin Suomessa on toiminut useampia parlamentaarisia puolustuskomiteoita, jotka ovat olleet raskaampia järjestelyjä. Viime vuosina on ollut käytössä erilaisia työryhmiä. Nykyisessä tilanteessa tällaiselle käsittelylle olisi erityinen tarve. Jatkamalla seurantaryhmän työtä voitaisiin vahvistaa parlamentaarista katetta tulevina vuosina harjoitettavalle ja hallituskaudet ylittävälle puolustuspolitiikalle. 

- Puolustusvaliokunnan tuoreessa lausunnossa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta valiokunta toteaa, että Suomen Nato-jäsenyyden kansallisen sisällön rakentamiseksi on eduskunnassa tulevien vuosien aikana tarpeen käydä Nato-jäsenyyden sisällöstä ja jäsenyyden kansallisista tavoitteista säännöllistä parlamentaarista keskustelua. Tässä hengessä esitän, että selontekojen parlamentaarisen seurantaryhmän työtä jatkettaisiin vaalikauden loppuun saakka, Kari päättää.