SDP:n Kari: puolustuspoliittisen seurantaryhmän työtä jatkettava selonteon valmistumisen jälkeen vaalikauden loppuun
14.11.2024 15:01:04 EET | SDP EDUSKUNTA | Tiedote
Puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.) esittää valtioneuvostolle, että ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon parlamentaarisen seurantaryhmän työtä jatkettaisiin eduskunnan mietintöjen valmistumisen jälkeen vaalikauden loppuun saakka. Muutosherkässä maailmantilanteessa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa parlamentaarista kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin yli vaalikausien. Seurantaryhmän työssä tulisi myös jatkaa erityisesti pitkän aikavälin haasteiden ratkomista, kuten puolustusmäärärahojen tulevaa tasoa, asevelvollisuuden kehittämistä ja Suomelle vielä varsin uuden Nato-jäsenyyden pitkän aikavälin tavoitteita. Tällä työllä vahvistettaisiin yli vaalikausien menevää puolustuksen suunnittelua.

- Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa perinteisesti tehty hallitus- ja oppositiorajat ylittäen. Tämä on ollut erityinen vahvuutemme. Ulko- ja puolustuspolitiikka on tällä kaudella keskittynyt pääministeripuolue kokoomukselle. Puolueella on tällä hetkellä poikkeuksellisen vahva värisuora johtopaikoilla, joka haastaa parlamentaarisen keskustelun perinteitä. Erityinen huoli tästä herää siksi, että samaan aikaan turvallisuuspoliittinen tilanne on jännittyneempi kuin kertaakaan kohta 80 vuoteen. Vaikeasti ennakoitavan ajan lisäksi myös talous haastaa puolustuksen ratkaisujamme, joten parlamentaariselle keskustelulle on kasvava tarve, Kari painottaa.
Myös Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos aiheuttanee tulevina vuosina vaikeasti ennakoitavia muutoksia turvallisuuspoliittiseen ilmastoon. Donald Trumpin uudelleenvalinnalla voi olla Ukrainalle ja koko Euroopalle kauaskantoisia vaikutuksia. Myös Lähi-Idän tilanteen kehittyminen ja sen vaikutukset haastavat turvallisuutta laajasti. Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee ajantasaisen tiekartan puolustus- ja turvallisuuspolitiikan pitkän aikavälin ratkaisujen kehittämiseksi. Erityisen ajankohtainen aihe on keskustelu puolustusmäärärahojen tulevasta tasosta.
- On välttämätöntä, että meillä on yhteinen käsitys ja mahdollisimman laaja yksimielisyys maanpuolustuksen pitkän aikavälin näkymistä ja keskeisistä kehittämistarpeista. Nyt kun myös Nato-politiikan käytäntöjä rakennetaan, olisi näistäkin sisällöistä tarpeen ylläpitää parlamentaarista seurantaa. Varsinaiset kirjalliset selonteot vanhenevat kokemukseni mukaan varsin nopeasti, kahdella edelliselläkin vaalikaudella puolustusselonteon seurantaryhmässä toiminut Kari toteaa.
Pitkäjänteisyyteen on pyritty jo kahden edellisen vaalikauden aikana ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon valmistelun parlamentaarisen seurantaryhmän työn kautta. Kari ehdottaa, että tätä työtä vahvistettaisiin tekemällä rakenteesta pysyvä ja jatkamalla parlamentaarisen seurantaryhmän työtä vaalikauden loppuun. Se jatkaisi Suomen puolustuksen ja Nato-politiikan pitkän aikavälin linjojen ja kysymysten käsittelyä. Työn kautta ylläpidettäisiin kykyä hakea parlamentaarisesti ratkaisuja turvallisuuspoliittisen tilanteen tuomiin haasteisiin tarvittaessa nopeastikin.
- Erityisesti puolustusmäärärahojen tasoa koskeva keskustelu on tärkeää, jotta meillä on aiheesta yhteinen yli vaalikausien ulottuva näkymä. Tähän seurantaryhmä olisi tarpeellinen foorumi. Toisin kuin Suomessa, missä puolustuksesta on yhdessä pidetty hyvää huolta, on useissa muissa Nato-maissa syntynyt puolustuksen korjausvelkaa, mistä johtuen keskustelua käydään Naton puolustusbudjettitavoitteen tason nostosta nykyisestä 2 prosentista jopa 3–4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tähän keskusteluun meidän tulee yhdessä olla valmiita ja samalla hakea puoluerajat ylittävä näkemys siitä, miltä puolustusmenot näyttävät tulevalla vaalikaudella, Kari perustelee. - Keskeisen tärkeää on, että uusi prosenttitavoite perustuu huolelliseen, Naton puolustussuunnitteluprosessin kautta saatavaan yhteisymmärrykseen liittokunnalle tarvittavista sotilaallisista suorituskyvyistä, joilla luodaan riittävä pidäke ja puolustuskyky.
Keskustelufoorumeita on Suomessa ollut puolustuskysymysten parlamentaariseen käsittelyyn jo vuosikymmeniä. Aiemmin Suomessa on toiminut useampia parlamentaarisia puolustuskomiteoita, jotka ovat olleet raskaampia järjestelyjä. Viime vuosina on ollut käytössä erilaisia työryhmiä. Nykyisessä tilanteessa tällaiselle käsittelylle olisi erityinen tarve. Jatkamalla seurantaryhmän työtä voitaisiin vahvistaa parlamentaarista katetta tulevina vuosina harjoitettavalle ja hallituskaudet ylittävälle puolustuspolitiikalle.
- Puolustusvaliokunnan tuoreessa lausunnossa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta valiokunta toteaa, että Suomen Nato-jäsenyyden kansallisen sisällön rakentamiseksi on eduskunnassa tulevien vuosien aikana tarpeen käydä Nato-jäsenyyden sisällöstä ja jäsenyyden kansallisista tavoitteista säännöllistä parlamentaarista keskustelua. Tässä hengessä esitän, että selontekojen parlamentaarisen seurantaryhmän työtä jatkettaisiin vaalikauden loppuun saakka, Kari päättää.
Yhteyshenkilöt
Mika KariKansanedustaja
Puh:050 398 5601Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Riitta Kaarisalo: SDP on suomalaisten luotetuin talouspuolue – hallituksen herpaantunut ote näkyy ihmisten luottamuksessa19.3.2026 13:19:16 EET | Tiedote
Tuore Maaseudun Tulevaisuuden kysely osoittaa, että suomalaiset luottavat talouden hoidossa eniten Sosialidemokraatteihin. Noin joka viides vastaaja pitää SDP:tä parhaana vaihtoehtona Suomen talouspolitiikan suunnannäyttäjäksi. SDP nousee luotetuimmaksi puolueeksi kaikissa ikäryhmissä ja laajasti eri puolilla maata. Kansanedustaja Riitta Kaarisalo (sd.) ei pidä tätä yllätyksenä – kansa on puhunut.
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän työyhteisöselvitys valmistui19.3.2026 11:15:00 EET | Tiedote
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tilasi Työterveyslaitokselta (TTL) työyhteisöselvityksen saadakseen ulkopuolisen ja luotettavan tahon näkemyksen työyhteisön tilanteesta. TTL:n asiantuntijat haastattelivat kaikki ryhmän työntekijät. Selvityksessä ei noussut tietoon uusia häirintätapauksia. Kaikki ryhmässä tapahtuneet tapaukset ovat olleet jo aiemmin pääsihteerin tiedossa, ja niihin on puututtu sisäisesti tapahtumien jälkeen.
SDP:n Lauri Lyly: Hallitus on havahtunut vihdoin omiin ongelmiinsa18.3.2026 15:43:29 EET | Tiedote
SDP:n kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly pitää hyvänä, että hallitus on havahtunut vihdoin itse aiheuttamiinsa ongelmiin ja pyrkii korjaamaan niitä. Esityksen perusongelma, eli määräaikaisten työsopimusten lisääminen ja vieläpä ilman kunnollista perustetta, kuitenkin säilyy, korostaa Lyly.
SDP:n Kim Berg: Alipalkkaus jää usein ilman seuraamuksia – lainsäädännössä selvä aukko18.3.2026 15:30:20 EET | Tiedote
Kansanedustaja Kim Berg (sd.) korostaa, että työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuva lainsäädäntö on tarpeellinen, mutta jättää edelleen katveeseen laajan joukon työntekijöitä, jotka kohtaavat alipalkkausta ilman, että se täyttää rikoksen tunnusmerkistöä.
SDP:n Suhonen: Rikoslain kiristäminen ei yksin pysäytä työperäistä hyväksikäyttöä18.3.2026 14:07:00 EET | Tiedote
Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) pitää työperäisen hyväksikäytön kitkemistä tarpeellisena, mutta muistuttaa että hallituksen esitys ei ole yksinään riittävä. Hyväksikäyttöön puuttuminen edellyttää myös keinoja, joilla työntekijät pääsevät käytännössä paremmin turvaamaan oikeuksiansa. Suhonen korostaa ammattiliittojen kanneoikeuden merkitystä osana kokonaisuutta. Hän on tehnyt asiasta lakialoitteen laiksi järjestökanteesta työsuhteeseen liittyvässä riita-asiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme