Maksamisen kotivarasta kannattaa huolehtia ja muistaa maltti häiriötilanteessa – uusi varautumisopas julkaistu

Suomi.fin Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin.

Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.

Erilaiset häiriötilanteet voivat heijastua myös maksamiseen ja pankkipalveluiden saatavuuteen, jotka ovat keskeisiä arjen sujuvuuden kannalta. Viime aikojen häiriöt pankkipalveluissa ovat hyvä muistutus, että riski myös pankkipalveluiden lamauttamisesta kannattaa ottaa vakavasti ja siihen tulee varautua entistä vahvemmin. 

”Tehokas varautuminen häiriötilanteisiin edellyttää yhteispeliä. Jokaisella on mahdollisuus vahvistaa omaa ja samalla koko yhteiskunnan häiriönsietokykyä huolehtimalla myös maksamisen kotivarasta ja muistamalla maltti häiriöitä kohdatessa”, muistuttaa Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Jaakko Weuro. 

Varautua voi vain ennakkoon

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä. 

Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjää itse ja pystyy auttamaan myös lähipiirin ihmisiä. Kun ihmiset pärjäävät joitakin päiviä omatoimisesti, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen.

Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan.

Ohjeiden kokoaminen yhteen helpottaa tiedon löydettävyyttä

Varautuminen on koko yhteiskuntaa koskeva asia, ja sen parissa työskentelevät useat viranomaistahot sekä järjestöt. Ohjeiden kokoaminen yhteen oppaaseen helpottaa kansalaisten näkökulmasta tiedon löytämistä. Oppaan julkaisun yhteydessä ohjeiden sisältö ei oleellisesti muutu.
  
Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydessä ovat pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Oppaan oheismateriaalina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin.

Lisätietoa

Tutustu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaaseen Suomi.fi:ssä: Suomi.fi/varautuminen.

***

Opas on osa sisäministeriössä vuonna 2022 käynnistettyä omatoimisen varautumisen viestintäkokonaisuutta, jolla vahvistetaan väestön varautumisosaamista. Nykyisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaikkien väestöryhmien henkistä kriisinkestävyyttä ja omatoimisen varautumisen osaamista. Sisäministeriö on rahoittanut oppaan toteutuksen ja vastannut sisällön tuottamisesta. Yhteistyössä hankkeessa on Suomi.fi-verkkopalvelua ylläpitävä Digi- ja väestötietovirasto.

Oppaan tuottamisessa ovat olleet mukana: Digi- ja väestötietovirasto, Finanssivalvonta, Huoltovarmuuskeskus, Ilmatieteen laitos, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, maa- ja metsätalousministeriö, Mieli ry, Marttaliitto ry, pelastustoimi, poliisi, puolustusministeriö, puolustusvoimat, Rahoitusvakausvirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, suojelupoliisi, Suomen Pankki, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuuskomitean sihteeristö, Työterveyslaitos, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö.