Jalkautuva sekä kouluissa tehty nuorisotyö on lisääntynyt kunnissa

Aluehallintovirastot selvittivät peruspalvelujen arvioinnissa, mitä palveluja kunnan nuorisotyö tarjosi ja miten niitä oli saatavilla vuonna 2023. Lisäksi selvitettiin nuorisotyöhön käytettäviä resursseja. Aluehallintovirastot lähettivät kunnille kyselyn, johon vastasivat kaikki 293 Manner-Suomen kuntaa.  

Selvityksen mukaan nuorisotilojen ohjattua toimintaa oli tarjolla kaikissa Suomen kunnissa. Nuorisotilojen avoimet illat, avoin pienryhmä ja -kerhotoiminta, nuorten tieto- ja neuvontatyö sekä nuorille järjestettävät koulutus- ja tiedotustilaisuudet olivat palveluita, joita tarjosi vähintään yhdeksän kuntaa kymmenestä.  

Kohdennetun nuorisotyön palveluista jalkautuva tai kadulla tehtävä nuorisotyö on ennätyslukemissa, sillä jopa 85 prosenttia kunnista ilmoitti tekevänsä jalkautuvaa nuorisotyötä. Vuonna 2015 palvelua tarjosi vain liki kolmannes kunnista. Koronavuoden jälkeen jalkautuva nuoristyö on lisääntynyt merkittävästi. 

”Nuorisotyöllä on tarve tavoittaa nuoret siellä, missä he liikkuvat kuten kauppakeskuksissa tai koulujen loppumisen, juhlapyhien sekä erilaisten tapahtumien aikaan. Isoista kunnista liki 90 % teki jalkautuvaa nuoristyötä päivittäin”, kertoo ylitarkastaja Elli-Noora Rinne Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.  

Sen sijaan etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus koko maan kattavasta toiminnasta on hieman heikentynyt kohdennetun valtionavustuksen pudottua korona-avustusten päätyttyä.  

Nuorisotyö tärkeää koulutuksen nivelvaiheessa 

Perinteisesti nuorisotyötä on tehty nuorten vapaa-ajalla. Selvityksen mukaan työtä tehdään nyt entistä useammin muuna aikana kuten kouluissa. Nuorisotyötä peruskouluissa toteuttaa 94 prosenttia kunnista ja toisen asteen oppilaitoksissa 77 % kunnista.  

”Koulunuorisotyö tulisi vakiinnuttaa osaksi nuorisotoimen ja koulujen yhteistyötä sekä peruskouluissa että ammatillisella toisella asteella. Erityisen tärkeää yhteistyö on koulutuksen nivelvaiheissa eli nuoren siirtyessä kouluasteelta seuraavalle”, toteaa Rinne.  

Nuorisotilojen määrä vähentynyt 

Kunnallisten nuorisotilojen määrä on vähentynyt viime vuosina. Nuorisotiloja oli 794 vuonna 2023, kun vuonna 2015 niitä oli vielä 959.  

”Nuorisotilat ovat nuorille tärkeitä kohtaamispaikkoja. On tärkeää säilyttää vähintään nykyisen kaltainen nuorisotilaverkosto siten, että pienissä kunnissakin säilyisi vähintään yksi nuorisotila, vaikka nuorten määrä lähivuosina lähtisikin laskemaan”, sanoo Rinne.    

Nuorisotoimien henkilöstön määrä on kasvanut viime vuosina. Kuntien nuorisotoimien käytettävissä oli vuonna 2023 yhteensä 3209 henkilötyövuotta. Keskimäärin koko maassa oli 535 nuorta yhtä nuorisotyön henkilötyövuotta kohden. 

Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain. Vuoden 2023 arviointikohteet ovat:

• Opetustoimi: joustava perusopetus ja yhteisöllinen opiskeluhuolto
• Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore: kulttuuripalvelut
• Kirjastotoimi: lukutaitostrategia ja lukemiskulttuurin edistäminen kirjastojen toiminnassa
• Nuorisotoimi: Kunnallisen nuorisotyön saatavuus
• Liikuntatoimi: Kuntien liikuntapalvelujen resurssointi

Arvioinnin tulokset julkaistaan syksyllä 2024.  Lisätietoa avi.fi-verkkosivuilla: Peruspalvelujen arviointi. 

Lisätietoja: 

Ylitarkastaja Kaija Blom, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 016 265, kaija.blom@avi.fi 

Ylitarkastaja Elli-Noora Rinne, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 0295 081 085, elli-noora.rinne@avi.fi 

Nuorisotilastot.fi -sivustolla näkyy kunnittain nuorille tarjottavat palvelut sekä nuorisotoimen peruspalvelujen visualisointi