Nuorten mielen hyvinvointi koulutuksessa ja työelämässä on yhteinen asiamme

− On kaikkien etu, että jokainen nuori pääsee mukaan koulutukseen ja työelämään hyvinvoivana. Se on myös välttämätöntä: meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää nuoria yhteiskunnan ulkopuolelle, painottavat Mielihyvin duunissa -hankkeen politiikkasuosituksen kirjoittajat vanhempi tutkija Paula Rossi, Vaasan yliopisto, ja erityisasiantuntija Jaana Toikkanen, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Kustannuksien kokoluokasta kertoo se, että Suomen Ekonomien mukaan mielenterveyden ongelmiin liittyvien kustannusten puolittamisella ratkaistaisiin Suomen kestävyysvaje (Suomen Ekonomit).

− Nuorten mielenterveyskriisi on yhteiskuntamme viheliäinen ongelma. Yhä nuoremmat uupuvat opinnoissaan ja työelämässä, mikä johtaa opintojen keskeyttämiseen ja työkyvyttömyyteen mielenterveyssyistä.

On kuitenkin tunnistettu, että nuorilla on yhä työkykyä jäljellä (HS 27.5.2024). Toivoa tuo se, että voimme yhteisesti vahvistaa nuorten työkykyä ja hyvinvointia, ja samalla rakentaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää työelämää meille kaikille (HS 9.6.2024).

Tarvitsemme nuorten hyvinvointia tukevia toimenpiteitä yhteisöjen ja yhteiskunnan tasoilla

− Mielihyvin duunissa -hankkeen politiikkasuosituksessa korostamme, että nuorten mielen hyvinvoinnin ja työkyvyn vahvistamiseksi tarvitsemme yksilön vastuuseen keskittymisen sijaan vaikuttavia toimenpiteitä sekä yhteisöissä että yhteiskunnan tasoilla.

Nuorten hyvinvointia koulutuksessa ja työelämässä edistetäänkin yhteistyöllä ja yhteisillä tavoitteilla, lisäämällä nuorten osallisuutta ja vahvistamalla toimijuutta, sekä kohtaamalla nuoret koulujen ja työpaikkojen arjessa.

Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää systeemistä ymmärrystä ja nuorten osallisuuden sekä toimijuuden vahvistamista. Tärkeää on myös, että jokainen tunnistaa oman vastuunsa ja sitoutuu edistämään nuorten hyvinvointia päätöksentekijänä, viranhaltijana, opettajana, esihenkilönä, kollegana, ammattilaisena tai nuoren läheisenä.

− Nuorten on vaikea esimerkiksi tehdä työtä osa-aikaisena omien voimavarojensa mukaan, mikäli sosiaaliturvajärjestelmä ja eri etuuksien yhteensovittaminen eivät mahdollista riittävää toimeentuloa.

Toisaalta se, että opinnot ja työelämä tarjoavat mahdollisuuksia nuoren elämäntilanteen mukaisiin joustoihin tukee nuoren osallisuutta ja vahvistaa toimijuutta.

− Yhteisötasolla työn ja opetuksen tulee myös olla organisoitu niin, että opettajilla, esihenkilöillä ja työkavereilla on aikaa ja tilaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä osaamista ja mahdollisuuksia nuorten kohtaamiseen.

Lue lisää: mielihyvinduunissa.fi/politiikkasuositukset

Mielihyvin duunissa -hanke on Työelämäfoorumi 2024 kumppani: https://hyvatyo.ttl.fi/tyoelamafoorumi

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Mielihyvin duunissa (Nuorten mielenterveyden tuki työelämässä ja työelämään siirryttäessä) -hanketta Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa (Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä). Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Silta Valmennusyhdistyksen koordinoimassa hankkeessa (09/2023–03/2025) osatoteuttajina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliito, Tampereen ammattikorkeakoulu, Valo Valmennusyhdistys, Vaasan yliopisto ja Väestöliiton Hyvinvointi Oy.