Komissaari Jutta Urpilaisen puhe SDP:n puoluevaltuustossa 16.11.2024

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Hyvät ystävät, arvoisa SDP:n puoluevaltuusto,

Vuosi sitten seisoin täällä puoluevaltuuston edessä erilaisissa merkeissä. Iso kiitos tuestanne silloin – koko puolueväelle. Viestimme oli tuolloin, että ketään ei jätetä. Vaikka tilanne on nyt toinen, viestimme ei ole muuttunut miksikään.

Olemme edelleen ihmisarvon puolustajia ja jokaisen ihmisoikeuksien asialla. Tätä työtä tarvitaan kuntien valtuustoissa, jollainen tähänkin saliin ensi keväänä valitaan. Tätä työtä tarvitaan Suomen hallituksessa, jonka värin kansa valitsee seuraavissa eduskuntavaaleissa.

”Ketään ei jätetä” -arvopohjaa tarvitaan myös Euroopan unionissa, jonka komissaarina puhun täällä tänään. Nyt EU-komissaarin tehtäväni on päättymässä, ja on aika punnita kulunutta viittä vuotta, sekä katsoa myös tulevaan.

Maailma on mullistunut monella tavoin sinä aikana, kun olen saanut palvella tässä tehtävässä. Istuvan komission viisivuotinen kausi joulukuusta 2019 tähän hetkeen on ollut geopoliittisen myllerryksen ja moninaisten kriisien aikaa.

Koronapandemian jälkeen Venäjän hyökkäyssota muutti Euroopan turvallisuustilannetta ja syvensi talouden epävarmuutta muun muassa energiakriisin muodossa. Samaan aikaan kun jouduimme vastaaman yllättäviin uhkiin, pidimme kuitenkin kiinni ennalta sovitusta ohjelmasta. Vastasimme ilmastonmuutoksen uhkaan edistämällä vihreää siirtymää ja vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Samalla vähensimme myös riippuvuutta Venäjästä.

Kaikkea ei viidessä vuodessa saatu valmiiksi. Euroopassa on herätty siihen, että meidän on seisottava omilla jaloillamme, oli kyse sitten taloudesta, turvallisuudesta, energiasta tai kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta. Meidän tulevaisuutemme ei voi olla kiinni siitä, miten amerikkalaiset äänestävät. Siitä saimme viime viikolla jälleen muistutuksen.

Euroopassa tarvitaan kriisinsietokykyä ja strategista autonomiaa. Se edellyttää myös taloudellista kestävyyttä, joka taas vaatii EU:n kilpailukyvyn vahvistamista ja sisämarkkinoiden kehittämistä. Nämä tulevat olemaan tulevien vuosien suurimpia keskustelun aiheita Euroopassa, ja niihin täytyy myös eurooppalaisten päättäjien esittää ratkaisuja. 

Tähän haluan kannustaa myös suomalaisia päättäjiä. Tarvitaan aktiivista vaikuttamista ja selkeitä näkemyksiä siitä, miten Euroopan unionia kehitetään. Pienenkin jäsenvaltion ääni kuuluu, kun on painavaa sanottavaa.

Uskon, että suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, jossa julkinen ja yksityinen sektori tekevät saumatonta työtä esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamiseksi, kiinnostaa laajalti. Tähän keskusteluun myös Presidentti Niinistön vastikään julkaistu raportti antaa panoksensa.

Hyvät ystävät,

Euroopan unioni tai sen jäsenvaltiot eivät yksin ratkaise globaaleja rajat ylittäviä haasteita. EU:n kriisinkestävyys ja turvallisuus nivoutuvat osaksi laajempaa kansainvälistä yhteistyötä. Tarvitsemme poliittisia liittolaisia ja taloudellisia kumppaneita. Näitä kumppanuuksia olen omassa työssäni komissaarina edistänyt kuluneen viiden vuoden aikana.

Kiina ei ole enää ainoa kumppani globaalille etelälle infrastruktuurin rakentamisessa. EU:n vastaus geopoliittiseen kilpailuun on ollut 300 miljardin Global Gateway -investointiohjelma. Voin tyytyväisenä todeta, että olemme jo nyt ohjelman puolivälissä saaneet liikkeelle 179 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja kumppanimaihin. Käynnissä on jo 225 lippulaivahanketta eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan Silkkitie-hanke on kohdannut kasvavaa vastustusta kumppanimaissa velkaantumista syventävän vaikutuksensa vuoksi.

Komissaarikauteni aikana olemme koonneet EU:n eri toimijat yhteen Team Europeksi, jotta voisimme olla yhä vaikuttavampi toimija ja houkuttelevampi kumppani globaalin etelän maille. Suomi on ollut esimerkillinen Team Europen pelaaja ja toivon, että näin on myös jatkossa.

Globaalin etelän väestönkasvu on huikean nopeaa. Siirtolaisvirtaa ei padota aidoilla tai muureilla. Sitä hillitään vain sillä, että ihmisillä on toivoa hyvästä tulevaisuudesta omassa kotimaassaan. Koulutus on kaiken avain. Se kulkee käsi kädessä taloudellisen kehityksen kanssa ja luo kestävän pohja yhteiskuntien kehittymiselle. Olenkin komissaarikauteni aika lähes tuplannut EU:n ulkosuhdebudjetin koulutukseen käytettävät määrärahat ja panostanut erityisesti tyttöjen koulutukseen.

Viimeisen viiden vuoden aikana Euroopan unioni on ollut aktiivinen kansainvälinen toimija, jolla on painoarvoa maailmalla. Saman määrätietoisen työn kumppanuuksien vahvistamiseksi toivon jatkuvan myös tulevalla kaudella. Se on kohtalon kysymys meille myös turvallisuutemme kannalta. Tätä geopoliittisen komission perintöä ei pidä hukata.

Hyvät ystävät,

Seuraava viisivuotiskausi alkaa epävarmuuden keskellä. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos heijastuu tavalla tai toisella kansainväliseen kauppaan, monenkeskiseen yhteistyöhön, kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, Ukrainan kansainväliseen tukeen ja Lähi-idän kärjistyneeseen tilanteeseen. Yhdysvaltain hallinnon ja politiikan muotoutumista tulee seurata kylmän rauhallisesti, mutta ennakointi on välttämätöntä.

EU:n pitää olla luottavainen omasta asemastaan suhteessa Yhdysvaltoihin, sillä me yhdessä vastaamme yli 40 prosentista maailman bruttokansantuotteesta. Kauppavaihtomme ylläpitää miljoonia työpaikkoja. Nato on transatlanttinen turvallisuusyhteisömme. Kumppanuuden rinnalla EU:lla tulee olla valmius taloudellisten etujensa puolustamiseen myös Yhdysvaltain kanssa.

Globaalin etelän ja BRICS-maiden suunnalta EU kohtaa kasvavan paineen muuttaa globaalia rahoitusarkkitehtuuria. Heillä on halua luoda vastavoimaa Bretton Woods –instituutioille ja dollarin ylivallalle. EU:n tulee ottaa tässä rakentava ja kuunteleva suhtautuminen.

Gazan sodan loppuminen on välttämätöntä. EU:n tulee laatia kokonaisvaltainen strategia, joka perustuu EU:n yhtenäisyyteen, yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa sekä sellaisen Palestiinalaishallinnon rakentamiseen, joka voi ottaa vastuun Gazasta sodan jälkeen.

Venäjän vastaiset pakotteet ja Ukrainan tukeminen on kansainvälistä oikeutta puolustavan EU:n linja. Tällä viikolla komissiona esitimme jäsenmaille noin 4 miljardin euron maksatusta Ukrainalle, mikä nostaisi EU:n tämänvuotisen tuen noin 16 miljardiin euroon. Yksin emme kuitenkaan voi koko taakkaa kantaa, joten Yhdysvaltain tukilinjan jatkuvuus on meille tärkeää. Rauhanteon ajoitus ja ehdot ovat osapuolten käsissä.

Näiden ja monien muiden kansainvälisten haasteiden keskellä Suomen tulee olla luomassa EU:n linjaa, jotta turvallisuus ja kestävä kehitys vahvistuisi globaalissa toimintaympäristössämme.

Hyvät ystävät,

Kun olen nyt viiden vuoden ajan katsonut Suomea hieman ulkopuolelta, niin haluan sanoa teille suoraan, että olen vakavasti huolissani tämän maan ilmapiiristä. Meillä on ollut Suomessa vahva ajatus siitä, että olemme samassa veneessä ja pyrimme löytämään yhteisiä ratkaisuja silloinkin, kun emme ole kaikista asioista samaa mieltä.

Nyt tuntuu, että luottamus ja yhteistyön henki on pahasti murentunut. Suomen mallista on liu’uttu kohti pelon ja vastakkainasettelun värittämää ilmapiiriä. Se näkyy politiikassa. Se näkyy työmarkkinoilla. Se näkyy julkisessa keskustelussa. Se näkyy suhteessa ihmisten erilaisuuteen.

Kun keskinäinen ymmärrys rakoilee, tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat luoda toivoa tulevaan. Tahtoa rakentaa yhteistä hyvää, ei rikkoa sitä. Ihmiset tarvitsevat vaikeiden aikojen keskellä toivoa ja näkymää paremmasta.

Viime vuodet ovat osoittaneet, että olemme kykeneviä ratkaisemaan eteemme tulevat kriisit, kun teemme sen yhdessä. Yhtenäinen Euroopan unioni ja yhtenäinen Suomi pärjäävät myös tulevaisuudessa. Toivoa on.

Ketään ei jätetä –arvopohja kantaa niin Euroopassa kuin Suomessa. Jatketaan työtä ihmisarvon, toivon ja toisiamme kunnioittavan yhteistyön puolesta. Viimeisen kerran tässä tehtävässä, tälle yleisölle, kiitos!