Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
”Ylijäämäinen fosfaatti ei juurikaan ruoki tyypillisiä kesäkukintoja muodostavia sinileviä. Kokeelliset tutkimukset viittasivat siihen, että nämä sinilevälajit käyttävät vähäisen osuuden kevätkukinnan jälkeisestä ylijäämäisestä fosfaatista. Siksi sinilevien muodostuminen loppukesällä vaatii todennäköisesti muita fosforin lähteitä, kuten orgaanisessa muodossa olevaa fosforia tai kumpuamisen seurauksena pinnalle nousevaa fosfaattia”, toteaa tutkija Mari Vanharanta Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksen mukaan pienet pikolevät ovat yksi potentiaalinen ylijäämäistä fosfaattia hyödyntävä eliöryhmä. Pienen kokonsa vuoksi ne pärjäävät vähäravinteisissa olosuhteissa. Pikolevät kuuluvat planktonyhteisön pienimpiin eliöihin (0.2–2 µm), mutta väitöstutkimuksen mukaan niillä voi olla tärkeä rooli Itämeren fosforidynamiikassa.
Ylijäämäinen fosfaatti johtuu sisäisestä kuormituksesta
Liuenneen fosforin ylijäämä suhteessa typpeen kasvaa merialueilla, missä hapettomien pohja-alueiden pinta-ala on laajentunut. Tilanne on erityisen ongelmallinen Itämerellä, joka on kärsinyt rehevöitymisestä jo vuosikymmenien ajan. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoava leväbiomassa lisää happea kuluttavia mikrobiologisia prosesseja, mikä johtaa fosforin vapautumiseen. Ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.
Aiempien tutkimusten mukaan kevätkukinnan jälkeiset fosfaattipitoisuudet ovat olleet kohonneella tasolla 1990-luvulta lähtien, vaikka Itämerta rehevöittävä ulkoinen kuormitus on vähentynyt. Tässä tutkimuksessa tarkasteltu (Alg@line) seuranta-aineisto osoittaa, että sama suuntaus jatkuu edelleen Suomenlahdella. Tämän ylijäämäisen fosfaatin merkitys loppukesällä runsastuvien sinileväkukintojen muodostumisessa on ollut epäselvä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa fosforin kiertokulkuun
Itämeri kuuluu maailman nopeimmin lämpeneviin merialueisiin ja lämpötilan nousu todennäköisesti vaikuttaa planktonyhteisön rakenteeseen ja fosforin kiertokulkuun Itämeressä. Ilmaston lämpeneminen lisää hapettomien pohjien muodostumista, mikä vaikeuttaa entisestään pyrkimyksiä hillitä Itämeren rehevöitymistä.
Sekä rihmamaisten sinilevien että pikolevien arvellaan hyötyvän Itämeren lämpenemisestä, ja jatkotutkimuksissa olisikin tarpeen selvittää näiden kahden planktonryhmän välistä vuorovaikutusta erityisesti fosforin kierrossa. Tässä voisi esimerkiksi hyödyntää Itämeren kauppalaivoilla kerättyä ravinne- ja kasviplanktonaineistoa eli Alg@line-mittausverkostoa.
Väitöstilaisuus 22.11.2024 Helsingin yliopistossa
Mari Vanharanta väittelee perjantaina 22.11.2024 kello 13 Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Fate of the excess phosphate in the northern Baltic Sea: Experimental perspectives".
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Raisio-sali (ls B2), Metsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7, Helsinki.
Live stream (helsinki.fi)
Mari Vanharannan väitöstilaisuus (helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija, FM Mari Vanharanta, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. +358 295 252 044, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 8.–12.12.20254.12.2025 12:30:18 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Fisk och kilowattimmar kan förenas i Kymmene älv3.12.2025 08:53:17 EET | Pressmeddelande
Vandringsfiskens livsmiljöer kan förbättras genom smarta flödesläsningar utan betydande förluster för energiproduktionen.
Kymijoella mahdollista yhdistää kalat ja kilowattitunnit3.12.2025 08:51:25 EET | Tiedote
Vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia voidaan parantaa virtaamajärjestelyillä ilman merkittäviä menetyksiä energiantuotannolle.
Viikkokatsaus 1.–5.12.202527.11.2025 12:04:01 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Finland must accelerate efforts towards a circular economy of plastics27.11.2025 07:02:00 EET | Press release
Progress has been made in advancing the circular economy for plastics, but Finland remains far from its targets and significant additional measures are needed. A new report from the PlastLIFE project, published by the Finnish Environment Institute, highlights how reducing unnecessary plastic consumption, preventing littering, and improving recycling efficiency are key to achieving a circular economy. The issue is pressing, as plastics continue to have considerable climate and environmental impacts. Finland’s goal is to establish a sustainable circular economy for plastics by 2030.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme