Salaisuuksien jäljillä -sarja: Miksi valtio maksaa yrittäjien eläkkeitä jo 500 miljoonalla vuodessa?

Työntekijöiden ja yrittäjien eläkelaeissa on merkittäviä eroja, vaikka molemmissa etuudet ovat samanlaiset. Suurin ero tulee siitä, että palkansaajien järjestelmä on alusta alkaen ollut osittain rahastoiva ja tällä hetkellä noin viidennes eläkemenoista rahoitetaan työeläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla. Pidemmällä aikajänteellä osuus nousee neljännekseen. Yrittäjien eläkejärjestelmää 70-luvulla luotaessa vastaavaa rahastointipäätöstä ei tehty. Silloin tehtiin valinta, joka voitaisiin nyt katsoa järjestelmän valuviaksi – riippuen tietysti kenen näkökulmasta asiaa katsoo.

Suomessa on pyritty pitämään kiinni siitä, että sekä palkansaajien että yrittäjien järjestelmässä eläkeikä, etuudet ja vakuutusmaksuprosentti olisivat samanlaisia. Jos yrittäjän ja palkansaajan vakuutusmaksut eroaisivat merkittävästi toisistaan, syntyisi tilanne, jossa työtä kannattaisi teettää enemmän siinä muodossa, missä vakuutusmaksu on matalampi.

Molemmat järjestelmät perustuvat siihen, että työeläkemenoja rahoitetaan tällä hetkellä kertyvistä eläkemaksuista. Työntekijöiden eläkejärjestelmässä tuleviin muutoksiin, kuten ikäluokkien pienenemiseen, on kuitenkin aikanaan varauduttu osittaisella rahastoinnilla. Yrittäjien puolella näin ei ole tehty.

– Tästä seuraa, että vaikka meillä olisi täsmälleen samanlaiset demografiset ikä- ja ansiotulorakenteet palkansaajilla ja yrittäjillä, palkansaajien järjestelmässä selvitään pienemmillä maksuilla rahastoinnin ansiosta, finanssineuvos Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä toteaa. 

Valtio rahoittaa yrittäjien eläkkeitä jo viidelläsadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä osuus on lähtenyt kasvamaan viimeisinä vuosikymmeninä johtuen muun muassa yrittäjien ikärakenteesta.

– Käytännössä se toimii siten, että maksutulojen ja ulos maksettavien etuuksien välinen erotus hoidetaan valtion budjetista, Mattila toteaa.

Valtio tukee myös maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden työeläkejärjestelmää. Toistaiseksi eniten valtion rahaa, 791 miljoonaa vuonna 2023, kului maatalousyrittäjien työeläkkeisiin, mutta yrittäjien valtion osuus kasvaa näillä näkymin suuremmaksi jo 2040-luvulla.

Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen haastattelee Mattilaa Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusimmassa jaksossa. Video on katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme.

Miksi yrittäjäeläkkeitä ei rahastoida?

Päätös rahastoinnin hylkäämisestä tehtiin 1970-luvulla. Päätös oli silloin varmasti tietoinen, sillä rahastoinnin aloittaminen olisi tarkoittanut korkeampia eläkemaksuja. Valtiovarainministeriö on laskenut, että vastaava rahastointi kun työntekijöiden eläkejärjestelmässä vaatisi tänä päivänä noin yhdeksän miljardia euroa rahaa. Olisiko rahastointi mahdollista aloittaa valtion tukemalla lainalla?

– Kaikkihan on mahdollista. Kyse vaan siitä, että kuka maksaa. Tässä valtion pääomittamassa tai matalakorkoisessa lainassa on yleisesti keskusteluissa esiin nouseva väärinkäsitys, ettei se olisi veromaksajilta mitään pois. Jos valtio antaisi vaikkapa tämän yhdeksän miljardin lainan, joka sitten rahastoitaisiin ja ajan myötä ehkä tuottaisi niin, että valtionosuus yrittäjäeläkkeissä alenisi, niin voimme myös laajemmassa mittakaavassa ajatella, että jos valtio haluaa velkavivuttaa sijoituksia, niin valtio voisi itse ottaa ja sijoittaa sen rahan. Valtion matalakorkoinen laina olisi siis sekin tuki, jonka hinta olisi korkoeron määrä, Mattila pohtii.

– Jos lainalla olisi tarkoitus saavuttaa sellaiset tuotot, jotka kattavat nykyisen valtionosuuden, niin sittenhän se tuki on aika lailla sama kuin tuki nykyäänkin. Jos vakuutetut haluaisivat lähteä tätä ongelmaa ratkaisemaan niin pitäisi mennä vakuutettujen pussille. Silloin pitäisi olla valmis tinkimään neutraliteetista vakuutusmaksujen välillä ja alkaa kerryttämään sitä rahaa. Yhdeksän miljardia on siitä hyvä luku, että se kertoo mittakaavan – eli ihan pienestä hienosäädöstä ei ole kyse.

Valinnanvapaus ei sovi sosiaalivakuutukseen

Joissakin väestöryhmissä kytee halu päättää itse siitä, mihin eläkemaksunsa sijoittaa. Moni yrittäjä ei haluaisi maksaa näitä pakollisia lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja lainkaan. Mitä mieltä valtiovarainministeriössä ollaan puheesta eläkemaksun vapaaehtoisuudesta?

– Suomen työeläkejärjestelmä on luonteeltaan sosiaalivakuutus. Tämä tarkoittaa sitä, että se ei suinkaan ole henkilökohtaista säästämistä juuri omia eläkepäiviä varten, vaan siinä on mukana leskeneläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja ehkä isoimpana siinä on mukana pitkäikäisyyden riskinsuoja. Se tarkoittaa sitä, että jos minä nyt säästäisin yksityisessä eläkejärjestelmässä jonkun määrän eläkettä ja sitten eläisinkin kymmenen vuotta pidempään kuin olisin odottanut, niin sinne omiin yksityisiin eläkesäästöihin ei maagisesti ilmaantuisi lisää rahaa, Mattila toteaa.

– Suomen eläkejärjestelmässä tällaiset ovat sukupolvien välisiä vastuita, joissa on todettu kohtuulliseksi, että tällainen ikääntymisen riski ei ole ikääntyvällä henkilöllä itsellään. Koska tässä on sosiaalivakuutukselle luonteenomaista vastuunjakoa niin helposti erilaisille osapuolelle syntyy tunne, että ei haluaisi olla osa tätä vastuunjakoa. Jotta sosiaalivakuutusjärjestelmät yleensäkään pysyisivät kasassa, niin ne ovat pääsääntöisesti pakkovakuutuksia. 

Kaksi vuosikymmentä selvittelyä ja taas jatketaan

Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella tullaan käynnistämään arviointi YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. Selvityshankkeita yrittäjäeläkkeisiin liittyen on ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana useita. Onko valtiovarainministeriöllä jotain ajatuksia siitä, mitä tällä kertaa pitäisi selvittää tai mitä ei?

– Olemme avoimia kaikennäköisille ratkaisuehdotuksille. On kuitenkin hyvä huomioida se, että jos valtiolta kaivataan jonkinlaista tukea tähän, niin ollaan avoimia sen menoerän suhteen. Jos rahastointia halutaan kasvattaa, jonkun se pitää maksaa ja vapaaehtoisia tahoja on vähän, muistuttaa Mattila.

– Kun asiaa on kaksi vuosikymmentä selvitelty, kertoohan se siitä, että tasapainoista ja kaikille osapuolille kelpaavaa ratkaisua tähän palapeliin ei ole vielä löytynyt. 

Vaikka ratkaisun löytyminen on vaikeaa, valuvikaa pitäisi yrittää korjata, kun YEL-selvityshanke lähtee liikkeelle. –  Muuten yrittäjäeläkkeiden rahoitus ei koskaan päädy terveelle pohjalle ja valtiontuki saa jatkaa kasvuaan, toteaa Telan Janne Pelkonen.

Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.