Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.

Moni suomalainen ruokkii lintuja talvisin, mutta ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt jo pitkään etenkin kaupungeissa. Ruokkimisen muutoksia ja niihin johtaneita syitä selvitettiin Helsingin yliopiston johtamassa kyselytutkimuksessa, johon vastasi yli 14 000 suomalaista. Asiaa ei ole aikaisemmin selvitetty yksityiskohtaisesti Suomessa tai muualla maailmassa.
– Suomalaisten talvilintulaskentojen yhteydessä on kerätty ainutlaatuista tietoa ruokintapaikkojen määristä jo 1980-luvulta lähtien ja ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt etenkin Etelä-Suomen kaupungeissa, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Rotat yleisin syy ruokkimisen lopettamiseen
Tärkeimmät syyt ruokinnan lopettamiseen kaupunkialueilla ovat rottien ilmaantuminen ruokintapaikoille. Taloyhtiöt ovat pyrkineet estämään rottien lisääntymistä tiukentamalla lintujen ruokkimista koskevia sääntöjä.
Vaikka ruokintapaikkojen väheneminen näkyy erityisesti kaupungeissa, ruokitaan myös maaseudulla lintuja aiempaa vähemmän.
– Maaseudulla yleisin syy ruokinnan vähenemiseen on ylläpitokustannuksien kasvu. Lisäksi ikääntyneen väestön terveys saattaa vaikuttaa asiaan, mutta tätä kyselytutkimuksella ei voitu varmasti selvittää, pohtii tutkijatohtori Purabi Deshpande Turun yliopistosta.
Ruokatarjonta on monipuolistunut
Ruokintapaikkojen määrän väheneminen voi jo nyt vaikuttaa kansallisesti lintumäärien muutoksiin. Esimerkiksi monta vuosikymmentä runsastuneiden tali- ja sinitiaisten talvimäärät ovat kääntyneet lievään laskuun 2010-luvulla.
Vaikka ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt, on yksittäisten ruokintapaikkojen tarjonta entistä enemmän suurempaa ja monipuolisempaa. Luomuksen ruokintapaikkaseurannan perusteella auringonkukan, pähkinän ja rasvan tarjoaminen linnuille on lisääntynyt, mutta perinteisen kotimaisen kauran puolestaan vähentynyt.
– Tällä voi olla vaihtelevia vaikutuksia etenkin alueellisesti lintujen runsauteen. Se saattaa edesauttaa myös lintujen tautien leviämistä, kun entistä suuremmat lintumäärät keskittyvät harvemmille paikoille, arvelee yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Alkuperäinen artikkeli:
Deshpande, P., Haukka, A., Rönkä, K., Aivelo, T., Santangeli, A., Thorogood, R., Lehikoinen A., 2024. How, why, where and when people feed birds? - Spatio-temporal changes in bird-feeding in Finland. People and Nature. https://doi.org/10.1002/pan3.10745
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Lehikoinen
yli-intendentti
Eläintieteen yksikkö
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
0503182340
Anna Katariina Haukka
Apurahatutkija
anna.haukka@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Politiikkasuositus: Palkokasvien käyttöä lisättävä väestön terveyden ja ruokavalion kestävyyden edistämiseksi20.8.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Uusi politiikkasuositus esittää toimia palkokasvien saamiseksi nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista ruokakulttuuria ja kuluttajien arkea. Tavoitteena on vauhdittaa elintarviketuotannon innovaatioita, edistää hyvää ravitsemusta ja terveyttä sekä vahvistaa kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja valkuaisomavaraisuutta.
Hyönteislajien uhanalaisuusarvioiden puute vaikeuttaa luonnonsuojelua20.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Vain 1,2 prosenttia maailman miljoonasta tunnetusta hyönteislajista on saanut uhanalaisuusarvion. Tämä vaikeuttaa monimuotoisuuden arviointia ja luonnonsuojelutoimenpiteitä. Uhanalaisuusluokittelun kattavuutta voitaisiin parantaa riittävän suurten havaintoaineistojen ja uusien tilastollisten menetelmien avulla.
Kuurojen itsemääräämisoikeutta on rajoitettu eugeniikan varjolla yli sadan vuoden ajan18.8.2025 10:02:15 EEST | Tiedote
Maija Koiviston tutkimus valottaa erityisesti kuurojen naisten asemaa ja kehollisia oikeuksia. Väitöstilaisuuden kieli on kansainvälinen viittominen.
Helsingin yliopisto nousi sijalle 94 arvostetussa Shanghain yliopistovertailussa15.8.2025 10:07:24 EEST | Tiedote
Yliopiston sijoitus on nousussa 2010-luvun suuria yliopistoleikkauksia seuranneiden laskuvuosien jälkeen. ”Nyt kun kehitys on jälleen saatu nousuun, sitä ei tulisi vaarantaa uusilla leikkauksilla”, sanoo vararehtori Anne Portaankorva.
Menetyksiä pohjoisessa, tulokkaita etelässä – ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea13.8.2025 12:38:50 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kylmiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit harvinaistuvat pohjoisessa samalla kun Etelä-Suomeen saapuu lämpimään sopeutuneita lajeja manner-Euroopasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme