Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.

Moni suomalainen ruokkii lintuja talvisin, mutta ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt jo pitkään etenkin kaupungeissa. Ruokkimisen muutoksia ja niihin johtaneita syitä selvitettiin Helsingin yliopiston johtamassa kyselytutkimuksessa, johon vastasi yli 14 000 suomalaista. Asiaa ei ole aikaisemmin selvitetty yksityiskohtaisesti Suomessa tai muualla maailmassa.
– Suomalaisten talvilintulaskentojen yhteydessä on kerätty ainutlaatuista tietoa ruokintapaikkojen määristä jo 1980-luvulta lähtien ja ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt etenkin Etelä-Suomen kaupungeissa, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Rotat yleisin syy ruokkimisen lopettamiseen
Tärkeimmät syyt ruokinnan lopettamiseen kaupunkialueilla ovat rottien ilmaantuminen ruokintapaikoille. Taloyhtiöt ovat pyrkineet estämään rottien lisääntymistä tiukentamalla lintujen ruokkimista koskevia sääntöjä.
Vaikka ruokintapaikkojen väheneminen näkyy erityisesti kaupungeissa, ruokitaan myös maaseudulla lintuja aiempaa vähemmän.
– Maaseudulla yleisin syy ruokinnan vähenemiseen on ylläpitokustannuksien kasvu. Lisäksi ikääntyneen väestön terveys saattaa vaikuttaa asiaan, mutta tätä kyselytutkimuksella ei voitu varmasti selvittää, pohtii tutkijatohtori Purabi Deshpande Turun yliopistosta.
Ruokatarjonta on monipuolistunut
Ruokintapaikkojen määrän väheneminen voi jo nyt vaikuttaa kansallisesti lintumäärien muutoksiin. Esimerkiksi monta vuosikymmentä runsastuneiden tali- ja sinitiaisten talvimäärät ovat kääntyneet lievään laskuun 2010-luvulla.
Vaikka ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt, on yksittäisten ruokintapaikkojen tarjonta entistä enemmän suurempaa ja monipuolisempaa. Luomuksen ruokintapaikkaseurannan perusteella auringonkukan, pähkinän ja rasvan tarjoaminen linnuille on lisääntynyt, mutta perinteisen kotimaisen kauran puolestaan vähentynyt.
– Tällä voi olla vaihtelevia vaikutuksia etenkin alueellisesti lintujen runsauteen. Se saattaa edesauttaa myös lintujen tautien leviämistä, kun entistä suuremmat lintumäärät keskittyvät harvemmille paikoille, arvelee yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Alkuperäinen artikkeli:
Deshpande, P., Haukka, A., Rönkä, K., Aivelo, T., Santangeli, A., Thorogood, R., Lehikoinen A., 2024. How, why, where and when people feed birds? - Spatio-temporal changes in bird-feeding in Finland. People and Nature. https://doi.org/10.1002/pan3.10745
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Lehikoinen
yli-intendentti
Eläintieteen yksikkö
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
0503182340
Anna Katariina Haukka
Apurahatutkija
anna.haukka@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme