Kuntaverotus kiristyy vuonna 2025 ennakoitua vähemmän - veroprosentin korottajissa useita suuria kaupunkeja

Kunnan tuloveroprosenttia vuodelle 2025 kiristävien kuntien määrä jää pienemmäksi kuin vuonna 2024, jolloin kunnat päättivät ensimmäisen kerran tuloveroprosenttinsa sote-uudistuksen jälkeen. 

- Veronkorotusten määrää voidaan kaiken kaikkiaan pitää odotettua vähäisempänä, kun sen suhteuttaa kuntien heikkoon talousnäkymään ja Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrin ennakoimaan sopeutuspaineeseen, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

– Vaikka monissa kunnissa talouden tilanne on vaikea, veronkorotuksia on pyritty välttämään. Veroprosentti koetaan nykytasolla korkeaksi, eikä korotuksella haluta leikata alueen kulutusta ja elinvoimaa. Taloutta on sopeutettu myös muilla tavoin, Reina jatkaa. 

Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtosen mukaan tulevien vuosien veronkorotuspaineisiin vaikuttaa moni samaan aikaan kuntataloutta myllertävä muutos.

- Kevään palkkaratkaisujen taso sekä valtion onnistuminen kuntien normien keventämisessä vaikuttavat suoraan kuntien menoihin ja edelleen tuleviin veropäätöksiin. Myös muilla hallituksen kuntiin kohdistamilla uudistuksilla, erityisesti valtionosuus- ja kiinteistöverouudistuksella, on vaikutusta kuntien omiin päätöksiin verotuksen tasosta. 

Korottajien joukossa poikkeuksellisen paljon suuria kaupunkeja

Tuloveromuutoksia tehdään vuonna 2025 kaiken tyyppisissä kunnissa eri puolella Suomea, mutta korottajien joukossa on nyt poikkeuksellisen paljon suuria kaupunkeja. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Oulu (+0,2 %-yks.), Turku (+0,2 %-yks.), Jyväskylä (+0,1 %-yks.), Pori (+0,3 %-yks.) ja Joensuu (+0,2 %-yks.). Tuloveroprosentin korotukset ulottuvat siten hyvin moneen kuntalaiseen. Toisaalta isojen kaupunkien korotukset ovat enimmäkseen hyvin maltillisia. Prosenttimääriltään isoimmat korotukset painottuvat pieniin, heikon veropohjan kuntiin ja kuntiin, joilla valtionosuuteen kohdistuu isoja sote-tasauseriä.  

Peräti 13 kuntaa päätti vähintään yhden prosenttiyksikön korotuksesta, kun pienimpään mahdolliseen eli 0,1 prosenttiyksikön korotukseen päätyi 5 kuntaa. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,3 prosenttiyksikköä, tehdään 15 kunnassa.  Suurimman korotuksen teki Kuusamo, 1,2 prosenttiyksikköä. Suurista kaupungeista poikkeuksellisen iso korotus tehtiin Seinäjoella, 0,8 prosenttiyksikköä.

- Isoilta kuulostavista muutoksista huolimatta tuloveron korotukset tuovat vuonna 2025 kuntien kassaan vain noin 85 miljoonaa euroa. Tällä paikkaillaan hieman kuntien heikentynyttä talousnäkymää. Tulojen ja menojen epätasapainoa ovat lisänneet kuntien uudet tehtävät ja nopeasti kasvaneet kustannukset sekä kuntien kovat investointipaineet, kertoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

- Kuntien tulopuolta ovat nakertaneet hallituksen yhä kasvavien valtionosuusleikkausten ohella muun muassa rakennusalan romahduksen myötä pienentyneet maanmyyntitulot, Punakallio tarkentaa.

Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on Pomarkussa (10,9 %) ja Halsualla (10,8 %). Matalin kunnan tuloveroprosentti on Kauniaisissa (4,7 %), joka sekin tosin kiristää verotustaan +0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin vaihteluväli on 6,2 prosenttiyksikköä. Verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti Manner-Suomessa on ensi vuonna 7,54 prosenttia. 

Merkittävimmät tuloveronkorotukset kohdistuvat vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä tehtiin vain yksi korotus.

Kiinteistöverojen korotukset maltillisia

Kiinteistövero kiristyy yhteensä 31 kunnassa, ja korotuksia voidaan luonnehtia maltillisiksi. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 22 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 21 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 24 kunnassa. Maapohjien veroprosenttia korotetaan 10 kunnassa.  Sekä tulo- että kiinteistöverotustaan kiristää 13 kuntaa. 

-Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2025 arviolta vain noin 7 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa, jolla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Veronkiristyksillä aikaansaatu verotuoton lisäys on siis hyvin vähäinen, tiivistää Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell.

• Lisätiedot
  Varatoimitusjohtaja Timo Reina, puh. +358 9 771 2700,  Timo.Reina@kuntaliitto.fi
• kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. +358 50 575 9090, Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi
• pääekonomisti Minna Punakallio, puh. +358 40 751 5175, Minna.Punakallio@kuntaliitto.fi
• verotuksen asiantuntija Benjamin Strandberg, puh. +358 50 594 0603Benjamin.Strandberg@kuntaliitto.fi
• erityisasiantuntija Pekka Montell, puh. +358 44 085 1738, Pekka.Montell@kuntaliitto.fi