Keskiviikoksi povataan lumimyrskyä: Kaikki tämä tapahtuu välittömästi, mikäli DNA:n verkossa ilmenisi häiriöitä
Lumimyrskyn arvioidaan iskevän suureen osaan Suomea keskiviikkona. Paikoin sade tulee räntänä, paikoin lumena. Kova tuuli ja rankkasateet lisäävät sähkökatkoksien riskiä, kun myrsky voi kaataa puita sähkölinjojen päälle. Mutta mitä tarkalleen ottaen tapahtuu, jos näin käy ja kuluttaja huomaa älylaitteensa verkkoyhteyden olevan poikki? DNA tarjoaa harvinaisen katsauksen verkkonsa valvomoon, jossa varmistetaan suomalaisten netin toimivuus myös sään ääriolosuhteiden aikana.
Tilanteessa, jossa esimerkiksi salama rikkoo tukiaseman tekniikkaa tai myrskytuuli kaataa puun sähkölinjoille, DNA saa tietää verkkohäiriöstä lähes reaaliajassa. Siitä hetkestä lähtee liikkeelle kriittinen selvitysketju: Miksi palvelu on pois käytöstä? Onko jokin hajonnut ja jos, niin mikä? Miten palvelu saadaan takaisin toimintaan mahdollisimman pian?
”Suurin osa häiriöistä on sellaisia, etteivät ne näy asiakkaalle millään lailla. Osan korjaa automatiikka saman tien tai ihminen jopa alle minuutissa etänä, esimerkiksi konfiguraatiomuutoksella tai siirtämällä palveluita varmentaville reiteille. Sähköverkon häiriötilanteessa jokainen tukiasema toimii akkujen varassa keskimäärin kolme tuntia tai jopa pidempään, minkä puitteissa valtaosa häiriöistä päästään korjaamaan”, kertoo valvomon osastopäällikkö Visa Urpelainen.
Joissain tapauksissa vianmääritys tai -korjaus kuitenkin pitkittyy. Valvomoon saattaa esimerkiksi tulla tieto kaapelivauriosta, mutta kylmänä talvena routamaa pitää ensin sulattaa, jotta kaapelin pääsee kaivamaan esiin ja vaurion saa korjattua. Tähän voi mennä jopa vuorokausi. Myös kohteeseen pääsy vaikeutuu, jos lunta on tullut suuri määrä lyhyessä ajassa. Aurauksen tilaamisella voi silloin olla kovakin kiire.
”Ääriolosuhteet ovat aina haaste. Siirrettävän varavoimakoneen toimittaminen vikapaikalle – ja tietenkin myös käyttöönotto – on 40 pakkasasteessa melko lailla vaikeampaa kuin nollakelillä”, Urpelainen kuvailee.
Myrskyssä maltti on valttia
DNA:n verkonhallintakeskus, eli valvomo, sijaitsee Lahdessa. Oli kyse sitten DNA:n mobiili- tai kiinteistä verkoista, puhelinyhteyksistä tai laajakaistasta, valvomo vastaa verkkojen ja palveluiden toimintakyvyn valvonnasta. Erityisen kovaan testiin joudutaan myrskyn riepotellessa Suomea. Jos puu kaatuu sähkölinjoille aiheuttaen tilapäisen häiriön sähköverkkoon, silloin maltti on kuluttajalle valttia.
”Vaikka myrskyn aikana älylaite tippuisi verkosta, häiriöstä ei tarvitse välittömästi ilmoittaa – puhtaasti ilmoitusruuhkan ehkäisemiseksi. On parempi odottaa hetki, seurata tilannetta ja olla yhteydessä sitten, jos myrskyn laantuessakaan verkko ei toimi. Häiriö on joka tapauksessa varmasti tiedossamme ja viankorjaus käynnissä, vaikka palvelut eivät juuri sillä hetkellä pelaisikaan. Jos puhelut menevät läpi, niin vikanumeroomme soittamalla pääsee kuuntelemaan sinne ladatun yleisen häiriötiedotteen, jossa kerrotaan korjauksen olevan käynnissä. Vikailmoituksen voi tehdä myös DNA:n itsepalvelukanavan kautta, mikäli kiinteä verkkoyhteys toimii. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös seurata häiriötiedotteita DNA:n verkkosivuilta”, Urpelainen ohjeistaa.
Operaattoreiden yhteistyö parantunut
Jos sähköverkkoyhtiöt eivät näytä saavan virtaa palautetuksi kolmen tunnin sisällä, operaattorit toimivat itse verkkojen toiminnallisuuden ylläpitämiseksi. Akkuja voi säästää esimerkiksi ajamalla tukiaseman yksittäistä tekniikkaa alas, jolloin mobiilidatayhteydet hetkellisesti heikkenevät mutta tärkein, eli hätäpuhelujen läpimeno, turvataan. Kriittinen asia on myös varavoiman koordinointi, johon liittyvän operaattoreiden välisen yhteistyön Urpelainen sanoo kehittyneen huomattavasti vuosien saatossa.
”Karkeasti kuvaillen 10–15 vuotta sitten jokainen operaattori lähetti oman henkilönsä viemään peräkärryllä varavoimaa samaan kohteeseen, ja siellä autot seisoivat rivissä odottamassa aurausta. Sittemmin on perustettu Häty-ryhmä, jonka mahdollistamalla yhteistyöllä häiriöt saadaan hoidettua järkevämmin. Voimme sopia muiden operaattoreiden kanssa, että vie sinä varavoima tuonne, niin minä vien tänne, jotta varmistetaan hätäpuheluiden toimivuus. Myyntitilanteissa olemme verisiä kilpailijoita, mutta suurhäiriötilanteissa parhaita kavereita”, Urpelainen naurahtaa.
Kriisijohtamismalli käyttöön muutaman kerran vuodessa
DNA toimii suurhäiriötilanteissa tiiviissä yhteistyössä paitsi valtakunnallisten ja alueellisten operaattoreiden myös hätäkeskuslaitosten, Traficomin, pelastuslaitoksen, Krivat-järjestelmää ylläpitävien erillisverkkojen ja alueellisten alihankkijoiden kanssa. Myös Ilmatieteen laitoksen ennusteista on suuri apu varautuessa myrskyihin.
”Valvomon toiminta on nimenomaan jatkuvaa varautumista, ennakointia ja vuoropuhelua. Meillä on oma kriisijohtamismalli, joka on ikään kuin häiriönhallinnan priorisointityökalu. Se otetaan käyttöön muutaman kerran vuodessa, minkä lisäksi harjoittelemme toimintamalleja jatkuvasti ylläpitääksemme varautumisen tasoa. Kaiken lähtökohtana on, että asiakasta palvellaan silloinkin, kun häiriötilanne on päällä. Mitä tiukempi tilanne, sitä parempaa valvomon toiminta on”, Urpelainen lupaa.
Lisätietoja medialle:
Visa Urpelainen, DNA:n verkonhallintakeskuksen valvomon osastopäällikkö, puh. +358 44 044 6103, visa.urpelainen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2023 liikevaihtomme oli 1 067 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi - http://www.dna.fi, X:ssä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA:n joulukuun ja koko vuoden 2025 myydyimmät puhelimet, älykellot ja tietokoneet2.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Puhelinten, älykellojen ja tietokoneiden lisäksi jouluna oli kysyntää erityisesti puhelinten tarvikkeissa, älykotituotteissa sekä pelikonsoleissa. Apple oli vuoden suosituin älypuhelinvalmistaja niin kuluttajien kuin yritysasiakkaiden keskuudessa. Vuoden myydyin tietokone oli Acer Chromebook ja älykellojen suosituin oli puolestaan Xplora XGO2 -lasten kellopuhelin.
Tiedätkö mitä sometileillesi tai kryptovaluutoillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen? Asiantuntija vinkkaa, mitä jokaisen pitäisi varmuudeksi tehdä19.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Digitaalisiin palveluihin kirjautuessa ei välttämättä tule miettineeksi, mitä omille tileille kuoleman jälkeen tapahtuu. Syytä olisi, sillä jätämme koko ajan isomman digitaalisen jäljen jälkeemme. Digitestamentilla tai digitaalisella tahdolla kerrotaan kuolinpesän hoitajille, mitä palveluja on ollut käytössä, ja mitä niille toivoo kuoleman jälkeen tehtävän. DNA:n asiantuntija valottaa, miksi jokaisen olisi syytä laatia yhteenveto käytössään olevista digipalveluista.
Do you know what will happen to your social media accounts or cryptocurrencies after your death? An expert advises what everyone should do just in case19.12.2025 08:30:00 EET | Press release
When logging into digital services, it may not occur to you what will happen to your accounts after your death. It should, as we are leaving an increasingly larger digital footprint behind us. A digital testament or digital will informs the estate administrators about which services have been used and what you wish to be done with them after your death. An expert from DNA explains why everyone should create a summary of the digital services they use.
DNA vahvistaa runkoverkkoaan Suomen ja Ruotsin välillä EU-rahoituksen tukemana – samalla yhteydet Länsi- ja Pohjois-Suomessa paranevat12.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
DNA toteuttaa vuosien 2026–2028 aikana kaksiosaisen runkoverkkojen maayhteyksien kehityshankkeen, joka parantaa kuituyhteyksiä erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä. Hanke hyödyntää osin myös DNA:n nykyistä infrastruktuuria, mutta vahvistaa samalla alueellisia verkkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Projektiin investoidaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, josta 1,62 miljoonaa katetaan EU-rahoituksen tuella.
DNA strengthens its core network between Finland and Sweden with EU funding – improving connections in Western and Northern Finland12.12.2025 08:30:00 EET | Press release
DNA is implementing a two-part development project for land connections in core networks between 2026 and 2028, aimed at enhancing fiber connections, particularly between Finland and Sweden. The project will also utilize some of DNA's existing infrastructure while strengthening regional networks in Western and Northern Finland. A total investment of 5.4 million euros will be made in the project, with 1.62 million euros covered by EU funding support.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme