Uutta opiskelijoiden elintavoista: Yhä useampi korkeakouluopiskelija liikkuu riittävästi, mutta viettää liikaa aikaa netissä

Toisaalta on havaittavissa myös kielteisiä muutoksia: Lihavuus on yleistynyt. Lisäksi yhä useampi opiskelija kokee netinkäyttönsä ongelmalliseksi.

Tulokset selviävät THL:n toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT), joka toteutettiin keväällä 2024. Siihen osallistui 3 600 iältään 18–34-vuotiasta opiskelijaa korkeakouluista ympäri Suomen. Julkaisemme nyt tuloksia opiskelijoiden elintavoista.

Yli puolet liikkuu riittävästi, mutta istumista kertyy edelleen paljon 

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista liikkuu suositusten mukaisesti eli harrastaa sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa riittävästi. Suosituksen mukainen liikkuminen lisääntyi 46 prosentista 55 prosenttiin vuosina 2021–2024.

Puolet opiskelijoista istuu vapaa-ajalla ruudun ääressä yli kolme tuntia päivässä: miehistä 57 prosenttia ja naisista 45 prosenttia. Vapaa-ajalla ruudun ääressä istuminen on opiskelijoiden keskuudessa yleisempää kuin nuorilla aikuisilla koko väestössä.

Korkeakouluopiskelijat istuvat ylipäänsä arjessaan paljon. Noin kolmannes opiskelijoista istuu arkisin vähintään kaksitoista tuntia vuorokaudessa.

Korkeakouluopiskelijoista 14 prosentilla on lihavuutta, eli heidän painoindeksinsä on vähintään 30 kg/m². Opiskelijoiden lihavuus on yleistynyt, kuten työikäisillä koko väestössä.

”Liikunta tukee opiskelukykyä ja opiskelijoiden arjessa jaksamista. Myös painonhallinnan kannalta on tärkeää, että yhä useampi opiskelija liikkuu suositusten mukaisesti. Liikunnan lisääntyminen voi osaltaan kertoa liikuntapalveluiden saatavuuden parantumisesta koronapandemian jälkeen”, kertoo tutkija Valtteri Pohjola.

”Opiskelijat kuitenkin istuvat edelleen paljon. On tärkeää vähentää istumisen määrää ja tauottaa paikallaanoloa opiskeluympäristöä ja -kulttuuria kehittävillä toimenpiteillä”, Pohjola jatkaa.

Yhä useampi käyttää nettiä liikaa

Jo joka toinen korkeakouluopiskelija kokee netinkäyttönsä liialliseksi. Liikaa nettiä käyttävien osuus lisääntyi 45 prosentista 51 prosenttiin vuosina 2021–2024. Liiallinen netinkäyttö yleistyi erityisen voimakkaasti naisilla. 

Yhä useampi korkeakouluopiskelija kokee myös sosiaalisen median käyttönsä ongelmalliseksi. Heidän osuutensa kasvoi selvästi vuodesta 2021 (26 %) vuoteen 2024 (39 %).

"Liiallinen netin ja sosiaalisen median käyttö heikentää opiskelussa jaksamista ja lisää riskiä moniin terveyshaittoihin. On tärkeää lisätä sekä ammattilaisten että nuorten aikuisten tietoisuutta netinkäytön ongelmista ja kehittää toimivia tapoja arjen tasapainon löytymiseksi”, kertoo tutkimuspäällikkö Sari Castrén. 

Nikotiinipussien käyttö on tupakointia yleisempää 

Myönteistä on, että päivittäinen tupakointi ja nuuskaaminen ovat vähentyneet. Ne ovat melko harvinaisia korkeakouluopiskelijoilla: päivittäin tupakoi neljä prosenttia opiskelijoista ja nuuskaa käyttää kolme prosenttia. 

Sen sijaan nikotiinipussit ovat nousseet myynnin vapautumisen jälkeen nopeasti miesopiskelijoiden yleisimmin käyttämäksi tupakka- ja nikotiinituotteeksi. Myös naiset ovat alkaneet käyttää niitä, vaikka nuuskaaminen on ollut heillä harvinaista. 

Nikotiinipusseja käyttää päivittäin yhdeksän prosenttia opiskelijoista.  Yleisintä se on ammattikorkeakoulussa opiskelevilla miehillä, joista 18 prosenttia käyttää nikotiinipusseja.  

”Nikotiinipussien päivittäinen käyttö on yleistä tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaneilla, mutta nikotiinipusseja käyttävät myös opiskelijat, jotka eivät ole koskaan tupakoineet tai käyttäneet nuuskaa”, kertoo erityisasiantuntija Hanna Ollila. ”Nikotiinipussien houkuttelevuutta ja nikotiinimäärää tulee vähentää. Nikotiinittomuus on aina paras vaihtoehto terveydelle.”

Alkoholin ja huumeiden käyttö on yleisesti ottaen vähentynyt tai pysynyt ennallaan viime vuosina. Alkoholin riskikäyttö on kuitenkin yleistynyt naisopiskelijoilla viisi prosenttiyksikköä – nyt 28 prosenttia naisista käyttää alkoholia riskitasolla.

Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskunnan tehtävä. Keskeisiä toimijoita ovat niin korkeakouluyhteisö, terveydenhuollon ammattilaiset, päättäjät kuin terveyden edistämisen asiantuntijat.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista keskustellaan tänään ma 25.11. valtakunnallisessa verkostopäivässä, jonka järjestämme yhdessä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa.

"YTHS ottaa KOTT-tutkimuksen havainnot vakavasti. Kohdistamme ennaltaehkäisevää työtämme opiskelijoiden terveellisten elintapojen ja liikunnallisuuden edistämiseen sekä tarjoamme keinoja riippuvuuksien vähentämiseen ja hallintaan. Tulemme aiempaa enemmän kannustamaan korkeakouluja viestimään opiskelijoille opiskelukykyyn vaikuttavista tekijöistä. Järjestämme avoimia tapahtumia KOTT-tulosten perusteella tärkeimmistä terveydenedistämisen teemoista”, kertoo johtajaylilääkäri Teija Kulmala YTHS:stä.  

Verkostopäivää 25.11. voi seurata verkon välityksellä:
Verkostopäivän ohjelma 

Lähde:

Liikkuminen, uni ja lihavuus, KOTT 2024 -verkkoraportti 

Raha- ja digipelaaminen sekä internetin käyttö, KOTT 2024 -verkkoraportti 

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö, KOTT 2024 -verkkoraportti 

Alkoholin ja huumeiden käyttö, KOTT 2024 -verkkoraportti 

KOTT-tutkimuksen tulokset taulukkoina 

Ollila H, Ruokolainen O, Ikonen J (2024) Nikotiinipussien käyttö korkeakouluopiskelijoilla. Tutkimuksesta tiiviisti 49/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Tupakkatilasto 2023    

Lisätietoja:

Valtteri Pohjola (liikunta ja istuminen)
tutkija
THL
puh. 029 524 7665
etunimi.sukunimi@thl.fi

Sari Castrén (netin ja sosiaalisen median käyttö)
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8525
etunimi.sukunimi@thl.fi

Hanna Ollila (tupakka- ja nikotiinituotteet)
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 8617
etunimi.sukunimi@thl.fi

Teija Kulmala
johtajaylilääkäri
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
puh. 041 731 9420
etunimi.sukunimi@yths.fi

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT)