Seksuaalinen häirintä on työelämässä edelleen yleistä – useimmat kokeneet asiakkaan tekemää häirintää
25.11.2024 08:02:27 EET | Tilastokeskus | Tiedote
Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. Todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää laskee iän myötä.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence –tutkimukseen.
Tyypillisimmin työelämässä tapahtuva häirintä ilmenee asiattomana tuijottamisena tai katseina, jotka tekevät olon epämukavaksi (22 %), asiattomina seksuaalisina vitseinä tai loukkaavina huomautuksina (19 %) sekä ei-toivottuna fyysisenä kontaktina (17 %). Naisille kaikkien seksuaalisen häirinnän muotojen kokeminen on huomattavasti miehiä yleisempää.
”Seksuaalista häirintää koetaan työelämässä melko usein, mutta siitä huolimatta vain 4 prosenttia työelämässä olleista ajattelee, että häirintä on nykyisellä tai viimeisimmällä työpaikalla erittäin tai melko yleistä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla seksuaalista häirintää kokeneista on häirinnästä vain yksittäisiä kokemuksia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku von Bell sanoo.
Seksuaalista häirintää kokeneista 82 prosenttia on kokenut häirintää miesten taholta, 17 prosenttia naisten taholta ja 9 prosenttia puolestaan kertoo, että häiritsijä ei ole ollut tunnistettavissa.
“Naisten kokemassa häirinnässä tyypillistä on, että tekijä on lähes aina mies, monesti joko asiakas, kollega tai esihenkilö. Miesten kokema häirintä on tyypillisesti naispuolisen kollegan tai asiakkaan tekemää, mutta noin kolmasosassa tapauksista tekijä on toinen mies”, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.
Häirintää eniten kaupan ja terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla
Työelämässä seksuaaliseen häirintään syyllistyy usein asiakas (57 %). Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa muun muassa potilaat, oppilaat, opiskelijat ja matkustajat. Työkaverien tekemää häirintää on kohdannut joka toinen (49 %). Koska seksuaalinen häirintä on monesti asiakkaiden tai asiakasta vastaavien tekemää sitä koetaan tyypillisesti asiakaspalvelualoilla ja asiakaspalvelutehtävissä.
Työkaverien tekemää häirintää joutuvat puolestaan kohtaamaan miesvaltaisilla aloilla työskentelevät työntekijät, johtajat ja erityisasiantuntijat. Esihenkilöiden tekemään seksuaalista häirintää esiintyy eniten toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä miesvaltaisilla aloilla sekä aloilla, joilla miehiä ja naisia työskentelee tasaisesti.
Häirinnästä ei aina kerrota
Vain noin kolmasosa (32 %) on raportoinut kokemastaan häirinnästä. Hieman yli viidennes (22 %) on raportoinut häirinnästä esihenkilölleen. 15 prosenttia on kertonut asiasta työpaikan häirintäyhdyshenkilölle.
”Tyypillistä on, että seksuaalisesta häirinnästä kerrotaan työkaverille tai jollekin läheiselle henkilölle. Kokemukseen haetaan todennäköisesti enemmänkin tukea kuin tapaukseen puuttumista. Tämä saattaa kertoa siitä, että häirintätilanteita mieluummin siedetään kuin pyritään ratkaisemaan”, von Bell toteaa.
Työpaikan ohjeistus häirintätilanteisiin tai häirintäyhdyshenkilön nimeäminen ei suoraan näytä vaikuttavan koetun häirinnän määrään. Jos työpaikalla on häirintään liittyvä ohjeistus ja häirintäyhdyshenkilö, työntekijät tietävät selvästi paremmin, mistä he saavat apua häirintätilanteessa.
Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia.
Aiheina ovat verkkoväkivalta, nuorten naisten kokema väkivalta, työelämässä koettu seksuaalinen häirintä, kokemukset vainoamisesta, lapsuuden väkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta.
Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.
Yhteyshenkilöt
Aku von BellYliaktuaari
Puh:029 551 3904aku.vonbell@stat.fiMarjut PietiläinenErikoistutkija
Puh:029 551 2798marjut.pietilainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Konkurssien määrä laski hieman toukokuussa, mutta työpaikkavaikutukset kasvoivat12.6.2026 08:01:48 EEST | Tiedote
Konkurssiin haettiin toukokuussa kaikkiaan 320 yritystä, mikä oli 46 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien henkilöstövaikutukset olivat kuitenkin selvästi viime vuoden toukokuuta suuremmat.
Suurperheiden äitien työllisyysaste on muita matalampi10.6.2026 08:02:21 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 useampilapsisten perheiden äitien työllisyysaste oli matala verrattuna yksi- ja kaksilapsisiin perheisiin. Myös äidin syntyperä vaikuttaa työmarkkina-asemaan: suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste on korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisten äitien.
Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi ennätykseen vuonna 20259.6.2026 08:02:55 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon viime vuonna tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli kaikkiaan 15 500 uhria, mikä oli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2024.
Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 0001.6.2026 08:04:20 EEST | Tiedote
Suomessa 8 % kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin. Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain 1 % kaikista perheistä.
Suomen talous ampaisi laajaan kasvuun tammi-maaliskuussa – yhtenä syynä puolustusinvestoinnit29.5.2026 08:02:40 EEST | Tiedote
Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisen vuosineljänneksen tasolta. Kysyntää kasvattivat investointien, viennin sekä yksityisen kulutuksen kasvu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme