Väyläviraston ja Tampereen yliopiston yhteistyössä kehitetään toimivaa ja turvallisempaa rataa jo vuosien kokemuksella
Tampereen korkeakoulusäätiö sr (Tampereen yliopisto) ja Väylävirasto ovat solmineet yhteistyösopimuksen koskien rautateiden tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijayhteistyötä. Toimiva ja turvallinen rata -yhteistyön tavoitteena on kehittää ratojen ylläpitoa niin, että junaliikenne on turvallista ja että radalla pystytään edelleen liikkumaan kestävästi ja kustannustehokkaasti. Sopimuksessa määritellään vuosien 2025–2028 yhteiset tutkimukselliset tavoitteet ja se vahvistaa molempien osapuolien tutkimustoiminnan jatkuvuutta.

Pitkäjänteistä yhteistyötä toimivampien ratojen kehittämiseksi
Yhteistyöllä on pitkät juuret, sillä ratoihin liittyvää tutkimusta on tehty Väyläviraston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä jo neljän tutkimusohjelman ajan aina 2000-luvun alkupuolelta saakka. Kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön seurauksena mitattua tietoa on saatavilla merkittävästi enemmän, sitä on arkistoitu systemaattisesti ja myös analysointiin on työkaluja.
– Tampereen yliopiston kanssa tehty yhteistyö on meille valtion rataverkosta vastaavana viranomaisena erittäin tärkeää. Tutkimusyhteistyön avulla olemme saaneet paljon sellaista tietoa, jonka hankkimiseen omat resurssimme eivät riittäisi, kertoo Simo Toikkanen, Väyläviraston rautatieteknisen yksikön päällikkö
Monitieteistä yhteistyötä ratatutkimuksessa
Toimiva ja turvallinen rata -yhteistyö tähtää jo aiemmin kerätyn ja uuden tiedon hyödyntämiseen niin, että radanpito olisi kustannustehokkaampaa ja perustuisi tietopohjaiseen päätöksentekoon. Tavoitteena on tehdä entistä enemmän myös yliopiston sisäistä yhteistyötä eri tieteenalojen kesken.
– Pidämme tärkeänä tehdä monitieteellistä yhteistyötä myös yliopistomme sisällä. Nyt alkava tutkimusyhteistyökausi mahdollistaa yhä poikkitieteellisemmän näkökulman radanpidon tutkimukseen, kertoo rautatietekniikan dosentti Heikki Luomala Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terrasta.
Käynnistyvän tutkimusyhteistyön tavoitteena on myös kehittää laskentamenetelmiä, joilla voidaan laskea ratojen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Laskennassa otetaan entistä tiiviimmin huomioon esimerkiksi ympäristövaikutukset ja vaikutukset huoltovarmuuteen sekä aluekehitykseen. Kokonaisvaltaisella laskennalla ratahankkeiden kannattavuus on helpommin osoitettavissa.
Osaajapula huolettaa rautatiesektorilla
Tavoitteena on myös saada uusia osaajia rautatiesektorille. Alalla on suuri huoli pahenevasta osaajapulasta. Suomessa ei järjestetä tällä hetkellä käytännössä lainkaan tutkintokoulutusta, joka tähtäisi pelkästään rautatieosaajien kouluttamiseen. Yhteistyön tavoitteena on myös kasvattaa uuden polven osaamista opinnäytetöiden avulla. Tarkoituksena on tuoda opinnäytetöiden tekijät ja yritykset yhteen. Myös täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyön puitteissa.
– Uusien rautatieosaajien saaminen alalle on ehdotonta ratojen kunnossa pysymiselle ja myös huoltovarmuudellemme. Rautatiesektori työllistää laajasti eri alojen asiantuntijoita. Pidämme erittäin tärkeänä, että yhteistyömme Tampereen yliopiston kanssa lisää myös tulevaisuuden työntekijöiden rataosaamista, kertoo Toikkanen.
Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen, Väyläviraston toimialajohtaja Mirja Noukka, Rakennetun ympäristön tiedekunnan dekaani Pekka Verho ja Väyläviraston rautatieteknisen yksikön päällikkö Simo Toikkanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki LuomalaRautatietekniikan dosentti, projektipäällikköTampereen yliopisto
Puh:040 5521 490heikki.luomala@tuni.fiSimo ToikkanenYksikönpäällikkö, rautatietekninen yksikköVäylävirasto
Puh:02 953 438 90simo.toikkanen@vayla.fiLinkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote
Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 2 100 tutkinto-opiskelijaa12.6.2025 12:39:40 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana reilut 2 100 tutkinto-opiskelijaa. Valmistujaisjuhlien puheenvuoroissa korostuu ilo kovasta työstä saadusta palkinnosta. Tärkeänä pidetään sitä, että korkeakoulutetulla on kykyä luottaa tietoon ja välittää sitä muille.
Väitös: Kantasoluista tuotettuja soluja voidaan käyttää sokeuden hoitoon11.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista valmistetut sarveiskalvon endoteelisolut voivat tulevaisuudessa palauttaa näön yhä useammalle sarveiskalvosokeudesta kärsivälle potilaalle. Filosofian maisteri Pyry Grönroos kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla sarveiskalvon endoteelisoluja voidaan erilaistaa kantasoluista. Tampereen yliopiston Silmäryhmässä endoteelisoluja on myös onnistuttu biotulostamaan, mikä avaa mahdollisuuden koko sarveiskalvosiirteen 3D-biotulostamiseen.
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme