Väyläviraston ja Tampereen yliopiston yhteistyössä kehitetään toimivaa ja turvallisempaa rataa jo vuosien kokemuksella
Tampereen korkeakoulusäätiö sr (Tampereen yliopisto) ja Väylävirasto ovat solmineet yhteistyösopimuksen koskien rautateiden tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijayhteistyötä. Toimiva ja turvallinen rata -yhteistyön tavoitteena on kehittää ratojen ylläpitoa niin, että junaliikenne on turvallista ja että radalla pystytään edelleen liikkumaan kestävästi ja kustannustehokkaasti. Sopimuksessa määritellään vuosien 2025–2028 yhteiset tutkimukselliset tavoitteet ja se vahvistaa molempien osapuolien tutkimustoiminnan jatkuvuutta.

Pitkäjänteistä yhteistyötä toimivampien ratojen kehittämiseksi
Yhteistyöllä on pitkät juuret, sillä ratoihin liittyvää tutkimusta on tehty Väyläviraston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä jo neljän tutkimusohjelman ajan aina 2000-luvun alkupuolelta saakka. Kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön seurauksena mitattua tietoa on saatavilla merkittävästi enemmän, sitä on arkistoitu systemaattisesti ja myös analysointiin on työkaluja.
– Tampereen yliopiston kanssa tehty yhteistyö on meille valtion rataverkosta vastaavana viranomaisena erittäin tärkeää. Tutkimusyhteistyön avulla olemme saaneet paljon sellaista tietoa, jonka hankkimiseen omat resurssimme eivät riittäisi, kertoo Simo Toikkanen, Väyläviraston rautatieteknisen yksikön päällikkö
Monitieteistä yhteistyötä ratatutkimuksessa
Toimiva ja turvallinen rata -yhteistyö tähtää jo aiemmin kerätyn ja uuden tiedon hyödyntämiseen niin, että radanpito olisi kustannustehokkaampaa ja perustuisi tietopohjaiseen päätöksentekoon. Tavoitteena on tehdä entistä enemmän myös yliopiston sisäistä yhteistyötä eri tieteenalojen kesken.
– Pidämme tärkeänä tehdä monitieteellistä yhteistyötä myös yliopistomme sisällä. Nyt alkava tutkimusyhteistyökausi mahdollistaa yhä poikkitieteellisemmän näkökulman radanpidon tutkimukseen, kertoo rautatietekniikan dosentti Heikki Luomala Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terrasta.
Käynnistyvän tutkimusyhteistyön tavoitteena on myös kehittää laskentamenetelmiä, joilla voidaan laskea ratojen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Laskennassa otetaan entistä tiiviimmin huomioon esimerkiksi ympäristövaikutukset ja vaikutukset huoltovarmuuteen sekä aluekehitykseen. Kokonaisvaltaisella laskennalla ratahankkeiden kannattavuus on helpommin osoitettavissa.
Osaajapula huolettaa rautatiesektorilla
Tavoitteena on myös saada uusia osaajia rautatiesektorille. Alalla on suuri huoli pahenevasta osaajapulasta. Suomessa ei järjestetä tällä hetkellä käytännössä lainkaan tutkintokoulutusta, joka tähtäisi pelkästään rautatieosaajien kouluttamiseen. Yhteistyön tavoitteena on myös kasvattaa uuden polven osaamista opinnäytetöiden avulla. Tarkoituksena on tuoda opinnäytetöiden tekijät ja yritykset yhteen. Myös täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyön puitteissa.
– Uusien rautatieosaajien saaminen alalle on ehdotonta ratojen kunnossa pysymiselle ja myös huoltovarmuudellemme. Rautatiesektori työllistää laajasti eri alojen asiantuntijoita. Pidämme erittäin tärkeänä, että yhteistyömme Tampereen yliopiston kanssa lisää myös tulevaisuuden työntekijöiden rataosaamista, kertoo Toikkanen.
Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen, Väyläviraston toimialajohtaja Mirja Noukka, Rakennetun ympäristön tiedekunnan dekaani Pekka Verho ja Väyläviraston rautatieteknisen yksikön päällikkö Simo Toikkanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki LuomalaRautatietekniikan dosentti, projektipäällikköTampereen yliopisto
Puh:040 5521 490heikki.luomala@tuni.fiSimo ToikkanenYksikönpäällikkö, rautatietekninen yksikköVäylävirasto
Puh:02 953 438 90simo.toikkanen@vayla.fiLinkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme