Väyläviraston ja Tampereen yliopiston yhteistyössä kehitetään toimivaa ja turvallisempaa rataa jo vuosien kokemuksella
Tampereen korkeakoulusäätiö sr (Tampereen yliopisto) ja Väylävirasto ovat solmineet yhteistyösopimuksen koskien rautateiden tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijayhteistyötä. Toimiva ja turvallinen rata -yhteistyön tavoitteena on kehittää ratojen ylläpitoa niin, että junaliikenne on turvallista ja että radalla pystytään edelleen liikkumaan kestävästi ja kustannustehokkaasti. Sopimuksessa määritellään vuosien 2025–2028 yhteiset tutkimukselliset tavoitteet ja se vahvistaa molempien osapuolien tutkimustoiminnan jatkuvuutta.

Pitkäjänteistä yhteistyötä toimivampien ratojen kehittämiseksi
Yhteistyöllä on pitkät juuret, sillä ratoihin liittyvää tutkimusta on tehty Väyläviraston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä jo neljän tutkimusohjelman ajan aina 2000-luvun alkupuolelta saakka. Kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön seurauksena mitattua tietoa on saatavilla merkittävästi enemmän, sitä on arkistoitu systemaattisesti ja myös analysointiin on työkaluja.
– Tampereen yliopiston kanssa tehty yhteistyö on meille valtion rataverkosta vastaavana viranomaisena erittäin tärkeää. Tutkimusyhteistyön avulla olemme saaneet paljon sellaista tietoa, jonka hankkimiseen omat resurssimme eivät riittäisi, kertoo Simo Toikkanen, Väyläviraston rautatieteknisen yksikön päällikkö
Monitieteistä yhteistyötä ratatutkimuksessa
Toimiva ja turvallinen rata -yhteistyö tähtää jo aiemmin kerätyn ja uuden tiedon hyödyntämiseen niin, että radanpito olisi kustannustehokkaampaa ja perustuisi tietopohjaiseen päätöksentekoon. Tavoitteena on tehdä entistä enemmän myös yliopiston sisäistä yhteistyötä eri tieteenalojen kesken.
– Pidämme tärkeänä tehdä monitieteellistä yhteistyötä myös yliopistomme sisällä. Nyt alkava tutkimusyhteistyökausi mahdollistaa yhä poikkitieteellisemmän näkökulman radanpidon tutkimukseen, kertoo rautatietekniikan dosentti Heikki Luomala Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terrasta.
Käynnistyvän tutkimusyhteistyön tavoitteena on myös kehittää laskentamenetelmiä, joilla voidaan laskea ratojen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Laskennassa otetaan entistä tiiviimmin huomioon esimerkiksi ympäristövaikutukset ja vaikutukset huoltovarmuuteen sekä aluekehitykseen. Kokonaisvaltaisella laskennalla ratahankkeiden kannattavuus on helpommin osoitettavissa.
Osaajapula huolettaa rautatiesektorilla
Tavoitteena on myös saada uusia osaajia rautatiesektorille. Alalla on suuri huoli pahenevasta osaajapulasta. Suomessa ei järjestetä tällä hetkellä käytännössä lainkaan tutkintokoulutusta, joka tähtäisi pelkästään rautatieosaajien kouluttamiseen. Yhteistyön tavoitteena on myös kasvattaa uuden polven osaamista opinnäytetöiden avulla. Tarkoituksena on tuoda opinnäytetöiden tekijät ja yritykset yhteen. Myös täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyön puitteissa.
– Uusien rautatieosaajien saaminen alalle on ehdotonta ratojen kunnossa pysymiselle ja myös huoltovarmuudellemme. Rautatiesektori työllistää laajasti eri alojen asiantuntijoita. Pidämme erittäin tärkeänä, että yhteistyömme Tampereen yliopiston kanssa lisää myös tulevaisuuden työntekijöiden rataosaamista, kertoo Toikkanen.
Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen, Väyläviraston toimialajohtaja Mirja Noukka, Rakennetun ympäristön tiedekunnan dekaani Pekka Verho ja Väyläviraston rautatieteknisen yksikön päällikkö Simo Toikkanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki LuomalaRautatietekniikan dosentti, projektipäällikköTampereen yliopisto
Puh:040 5521 490heikki.luomala@tuni.fiSimo ToikkanenYksikönpäällikkö, rautatietekninen yksikköVäylävirasto
Puh:02 953 438 90simo.toikkanen@vayla.fiLinkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tekoälyagentit ratkomaan talotekniikan tuottavuuden haasteita9.12.2025 11:13:11 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt Co-Innovation rahoituksen projektille, jonka tavoitteena on ratkaista talotekniikka-alan tuottavuusongelmia ja kasvattaa konsortion yritysten kansainvälistä liiketoimintaa. Projektin kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa.
Väitös: Eurooppalaiset opiskelijaradiot jakavat vahvan identiteetin4.12.2025 07:59:40 EET | Tiedote
Vaikka opiskelijaradio on ilmiönä yli satavuotias, on tätä ruohonjuuritason median muotoa tutkittu varsin niukasti, etenkin Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Väitöstutkimuksessaan eurooppalaisen opiskelijaradion organisaatiokulttuuria tutkinut Ari Hautaniemi selvitti ensimmäistä kertaa, minkälaiset arvot ohjaavat niiden toimintaa.
Väitös: Puolueilla on eri tavoitteita kaupunkien kehittämisessä3.12.2025 13:43:20 EET | Tiedote
Kaupunkisuunnittelu on polttava kysymys monissa kaupungeissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen mukaan kaupunkirakenteen kasvu, ympäristönsuojelu ja kaupunkitilan muutos ovat keskeisiä puolueita jakavia kysymyksiä.
Väitös: Ekososiaalinen kasvatus voi parantaa ihmisen ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta3.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
FM Sami Keto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kasvatus voi huomioida ihmisen monilajisen elinpiirin ja siihen liittyvät eettisesti merkitykselliset erot. Kedon tutkimus tarkentaa ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia ja käsitteellisiä perusteita. Niitä ei aiemmin ole jäsennetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Väitös: Hävittäjälentäjien lentokyky heikkenee pitkäkestoisesti hapenpuutteesta aiheutuneen hätätilanteen jälkeen3.12.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Lentäminen korkealla ilmakehässä altistaa elimistön hapenpuutteelle, mikäli lentokoneen paineistukseen tai happilaitteistoon tulee ongelma. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Nikke Varis tutki hävittäjälentäjien lentokykyä simulaattorissa toteutetun hypoksia-altistuksen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme