Luontojalanjälkilaskenta tarkentuu – S-ryhmä laski valmisruokien luontojalanjäljen
Luontovaikutukset puhuttivat, kun maailman maat kokoontuivat vastikään YK:n luontokokoukseen neuvottelemaan luontotavoitteista ja seurannasta. Luontojalanjälkimittarin odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa. S-ryhmä ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat koeponnistaneet luontojalanjälkilaskentaa myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä Kotimaista-tuotesarjan valmisruokien luontovaikutuksia.
S-ryhmä ja ruokatalo Saarioinen avasivat Kotimaista-sarjan valmisruokatuotteiden reseptiikkaa tutkijoille. Kun vertaillaan kinkkukiusausta, kirjolohikiusausta ja kirjolohikeittoa, erot luontovaikutuksissa tuotteiden välillä olivat pieniä. Keiton luontojalanjälki on noin 30 prosenttia kiusauksia pienempi, ja yksi keskeinen vaikuttava tekijä on keiton nestepitoisuus. Kiusausten luontojalanjälki oli miltei samalla tasolla, sillä merkittävimmät luontovaikutukset tulevat pääproteiinilähteistä. Sekä kirjolohen että porsaan lihan luontojalanjälkeen vaikuttavat muun muassa rehujen viljelyn aiheuttama maankäyttö.
”Selvitys toi meille arvokkaita jatkokehitysideoita. Selvitämme nyt järvikalan hyödyntämisen vaikutuksia ja laskimme myös kasvipohjaiselle valmisruokatuotteelle luontojalanjäljen, jonka luontovaikutus olisi pienempi. Kestävämpiä ruokatuotteita ei voi tehdä vain hiili- tai luontojalanjälki tavoitteena, sillä ruoan valinnassa maku ja hinta ovat keskeisiä kriteerejä”, pohtii tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi S-ryhmän marketkaupasta.
Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran yhteishankeen tavoitteena on kehittää luontojalanjäljen laskentamalli. Sen pohjalta voidaan asettaa strategisia tavoitteita koko arvoketjun luontojalanjäljen pienentämiseksi. Mallia halutaan kehittää myös yksittäisen tuotteen tasolle, sillä tuotekohtainen ja koko yrityksen luontojalanjäljen laskenta tukevat toisiaan.
”Tutkijoille yrityksen datan saaminen ei ole itsestään selvää, mutta se on luontojalanjäljen laskennan kannalta kriittistä”, korostaa Jyväskylän yliopiston tutkija Maiju Peura.
”Tuotekohtaisen luontojalanjäljen laskenta on tärkeä ponnistus, koska sen avulla pystytään kehittämään tarkempia keinoja ruokatuotteiden luontojalanjäljen pienentämiseen. Laskemme parhaillaan S-ryhmän luontojalanjälkeä kilogrammojen mukaan, kun aiemmin olemme esittäneet luontovaikutukset talouskirjanpidon pohjalta”, kertoo Peura.
Tulevaisuudessa luontojalanjälkimittari korvaa hiilijalanjäljen?
Tuotteen ilmastopäästöt tai CO2-luku on jo monelle tuttu tapa esittää ympäristövaikutuksia. Yksittäisten tuotteiden luontojalanjäljen laskenta vaatii tarkkaa tietoa raaka-aineiden suhteista ja niiden alkuperästä. Luontojalanjälkimittari esittää ympäristöhaitat kattavammin sisältäen myös ilmastovaikutukset.
”Uskomme, että lähitulevaisuudessa meillä olisi yhdenmukainen tapa mitata, laskea ja kertoa kuluttajalle tuotteiden ympäristövaikutukset. Haluamme osaltamme olla aktiivisesti vauhdittamassa tätä kehitystä, mutta muutokseen tarvitaan koko ketjua yhteistyöhön”, pohtii vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.
”Osuustoiminnallisena yrityksenä haluamme tukea tieteellistä tutkimusta. Olemme mukana luontojalanjälkihankkeen lisäksi myös mahdollistamassa kansainvälisestikin huomiota herättänyttä ruokatutkimusta poikkeuksellisen laajalla ostotietojen aineistolla”, sanoo Elomaa.
Luontojalanjälki kartoittaa ilmastopäästöt sekä vaikutukset vesistöihin ja maaekosysteemeihin
- S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki laskettiin käyttäen Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää erilaisia tieteellisiä tietokantoja ja yrityksen kirjanpitoja.
- Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.
- S-ryhmän ja sen hankintaketjun luontojalanjäljestä suurimman osan muodostavat elintarvikkeet ja polttoaineet. Valtaosa luontojalanjäljestä kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
- Kotimaista-valmisruokatuotesarjan luontojalan laskennassa huomioitiin maankäyttö ja ilmastovaikutukset. Raaka-aineiden luontohaittakertoimet perustuvat kansainvälisiin tietokantoihin ja tutkimuksiin.
Lisätietoja:
Nina Elomaa, vastuullisuusjohtaja, SOK, nina.elomaa(at)sok.fi
Maiju Peura, tutkija, Jyväskylän yliopisto, maiju.h.peura(at)jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
SOK:n viestintä
SOK:n viestintä tarjoaa median edustajille ajankohtaista tietoa S-ryhmästä. Viestintämme palvelee mediaa arkisin klo 9–16.
SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
S-ryhmä on suomalaisten kotitalouksien omistama kaupparyhmä. S-ryhmän muodostavat 19 alueosuuskauppaa, SOK sekä niiden tytäryhtiöt.
Tarjoamme arjen palveluita päivittäis- ja käyttötavarakaupassa, hotelleissa & ravintoloissa, tavarataloissa, liikennemyymälöissä ja oman pankkimme kautta.
Olemme suurin yksityinen työllistäjä Suomessa – meitä s-ryhmäläisiä on noin 40 000. Toimimme tinkimättömästi yhdenvertaisuutta edistäen sekä luonnonvaroja kunnioittaen, ja olemme Suomen suurin kotimaisen ja lähiruoan myyjä. Verojalanjälkemme on lähes 1,9 miljardia euroa, ja investoimme Suomeen vuosittain noin 500 miljoonaa euroa.
#parempipaikkaelää
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOK - Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
Isälle suklaata ja kukkia? S-ryhmän data kertoo erot isän- ja äitienpäivän vietossa4.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Isänpäivää vietetään jälleen tulevana sunnuntaina 9.marraskuuta. Perinteisesti suomalainen muistaa syksyllä isää samalla kaavalla kuin äitiä keväällä: hyvällä ruoalla ja lahjoilla. S-ryhmän ostodata kuitenkin osoittaa, että isän ja äidin juhlapäivien mauissa sekä pakettien sisällöissä on eroa.
Riisituotteille odotettu sertifiointi – näkyy kaupan hyllyllä ”jyvä kerrallaan”3.11.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Riisi on monelle tuttu ruoanlaiton peruselementti, jota ostetaan S-ryhmän ruokakauppojen (Prisma, S-market, Sale ja Alepa) hyllyiltä vuodessa noin yhdeksän miljoonaa kiloa. Syksyllä kaupan riisihyllyille on saapunut ensimmäinen Sustainable Rice Platform -sertifioitu Coop-tuotemerkin basmatiriisi.
Kysely: suomalaiset panostavat kodin valaistuksessa eniten olohuoneeseen ja keittiöön29.10.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pitävät valaistusta tärkeänä tekijänä kodin tunnelman luomisessa ja osana sisustusta, selviää Sokoksen tekemästä kyselytutkimuksesta. Kotona panostetaan etenkin olohuoneen ja keittiön valaistukseen. Sokoksen asiantuntija jakaa täsmävinkin, mihin kodin valaistuksessa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota pimeänä vuodenaikana.
Uudistuva Iso juttu -kumppaniyhteistyö laajenee ilmastoasioista muihin kestävyysteemoihin28.10.2025 12:30:00 EET | Tiedote
S-ryhmä laajentaa Iso juttu -kumppaniyhteistyötään – jatkossa mukana ovat ilmaston lisäksi luonnon monimuotoisuus, vesivastuullisuus ja ihmisoikeudet. Tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja kestävyyshaasteisiin yhdessä 17 500 tavaran- ja palveluntoimittajan kanssa sekä tuoda pienet ja suuret toimijat yhteen. Miljoonan tonnin päästösäästötavoite saavutettiin yhdessä kumppaneiden kanssa etuajassa viime vuonna.
Lähes 3000 sähköautoilijaa paljastaa ajatuksensa sähköauton lataamisesta – pitkillä matkoilla selkeä toive, näitä asioita asemille halutaan lisää27.10.2025 09:01:22 EET | Tiedote
ABC-latauksen toteuttama suuri sähköautoilukysely selvitti autoilijoilta muun muassa missä ja mihin aikaan autoa ladataan, mitä latauksen aikana halutaan tehdä ja mitä latausasemille toivotaan lisää. Kyselytutkimukseen vastasi lähes 3000 sähköautolla tai plug-in-hybridillä ajavaa eri-ikäistä autoilijaa ympäri maan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme