Kaakkois-Suomessa nimetty ensimmäinen Helmi-keskittymä – Salpausselkien helminauhat nostaa esiin harjuluonnon arvoja

Keskittymä koostuu Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän Kaakkois-Suomeen sijoittuvista osista. Salpausselät ovat Suomen halki kulkevia reunamuodostumia, joilla on monenlaisia arvokkaita elinympäristöjä, kuten paahderinteitä, lähteitä, puroja, noroja sekä lähdevaikutteisia soita. Varsinkin lähteet ja paahdeympäristöt ovat lajistollisesti merkittäviä. Salpausselät ulottuvat halki Suomen ja ne ovat siksi myös tärkeitä lajien leviämisväyliä.

–  Salpausselkien luonnon erityisyyspiirteet ja luontoarvot on tunnistettu. Kyseessä on valtakunnallisestikin arvokas ekologinen kokonaisuus. Toivomme, että tämä kannustaa alueen toimijoita ja maanomistajia mukaan tekemään luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä, kertoo luonnonsuojelupäällikkö Tuula Tanska Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

– Salpausselillä on paljon myös virkistyskäyttöpotentiaalia.

Etenkin Ensimmäiselle Salpausselälle sijoittuu tiivistä ihmistoimintaa: taajamia, maa-aineksenottoalueita sekä tie- ja rautatieväyliä. Salpausselille onkin kehittynyt luontoarvoiltaan erittäin merkittäviä uuselinympäristöjä, kuten lentokenttien ketoja ja väylävarsien paahteisia laikkuja.

–  Salpausselillä elää paljon uhanalaista lajistoa, varsinkin paahderinteiden perhosia ja muita hyönteisiä, lajitiedon luontotiedon asiantuntija Kimmo Saarinen Priodiversity LIFE -hankkeesta kertoo.

–  Moni laji on menettänyt luontaisia elinympäristöjään, kun metsäpalot ja kulot eivät enää ylläpidä niille elinympäristöjä. Metsäpalojen ja kulojen sekä niitä seuraavien avointen harjumaastojen kato näkyy monen lajin taantumisena, mutta erilaiset korvaavat elinympäristöt ovat ehkä hillinneet alueen lajikatoa.

Uuselinympäristöjen arvokasta hyönteis- ja kasvilajistoa tulisi turvata tarkoituksenmukaisella hoidolla. Muitakin hoito- ja ennallistamistarpeita on tunnistettu alueella runsaasti.

Keskittymällä kohdennetaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Helmi-ohjelman tärkeä tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja useiden toimijoiden yhteistyönä. Keskittymä on työkalu, joka kannustaa Helmin alueellisia toimijoita sekä maanomistajia yhdessä suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman hyvin toisiaan tukeviksi ja vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.

– Salpausselillä on tunnistettu luonnonhoitotarpeita, kuten lähteiden ja muiden pienvesien sekä suoluonnon ennallistamistarpeita. Toimenpiteet voivat olla ojien tukkimista tai patoamista vesitalouden palauttamiseksi lähemmäs luonnontilaa. Myös paahdeympäristöissä, kuten Lappeenrannan lentokentän arvokkaalla ketoalueella, on tunnistettu hoitotarpeita. Paahdeympäristöjen luonnonhoito voi sisältää varjostavan puuston poistamista, haitallisten vieraslajien torjumista tai ennallistamispolttoja, kuten Ruokolahden Huuhanrannassa on tehty, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Mikko Heikura Priodiversity LIFE -hankkeesta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Rahoitusta luonnonhoitoon on saatavilla esimerkiksi ympäristöministeriön Helmi-ohjelmasta. Lisäksi yksityiset metsänomistajat voivat hakea metsäluonnonhoitoon ympäristötukea Metsäkeskukselta (metka-tuki).

Helmi-keskittymän nimeäminen ei aiheuta maankäytön rajoituksia maanomistajille. Kaikki Helmi-ohjelman toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista. Helmi-keskittymät eivät ole suojelualueita eikä niille tehdä karttarajaa.

Helmi-keskittymät nimetään ympäristöministeriön johtamassa valtakunnallisessa Helmi-elinympäristöohjelman seurantaryhmässä.

Lisätietoja ympäristöministeriön ja Metsäkeskuksen sivuilta:

Helmi-keskittymät (ym.fi)

Helmi-ohjelma (ym.fi)

Metka-tuki (metsakeskus.fi)