Päihdetilannekysely: Länsi-Uudenmaan asukkaat eivät haluaisi vahvempia alkoholijuomia ruokakauppoihin

Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että ikärajavalvonta vähittäismyynnissä nikotiinituotteiden, alkoholin ja rahapelaamisen osalta toimii hyvin. Nuoret ja aikuiset vastasivat, että yli 80 % ostotilanteista nuorelta näyttäviltä kysyttiin henkilöllisyystodistusta. Noin puolet vastaajista oli huomannut alaikäisten alkoholin ja nikotiinituotteiden käyttöä julkisissa tiloissa. Huumausaineiden julkista käyttöä alaikäisillä havaittiin hyvin harvoin, vain yksi kymmenestä vastasi näin.

Päihtyneiden henkilöiden käytös julkisissa tiloissa heikentää osalla turvallisuuden tunnetta

Suurin osa vastaajista kokee oman asuinkuntansa turvalliseksi paikaksi asua ja elää. Kysymykseen ”oletko viimeisen 12 kuukauden aikana asuinkunnassasi pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiasi päihtyneitä henkilöitä”, aikuisista 29 % ja nuorista 19 % vastasi myöntävästi. Avoimissa vastauksissa ei käynyt ilmi, että mitään konkreettista olisi tapahtunut, mutta päihteiden vaikutuksen alaisena olevat henkilöt koettiin arvaamattomina, koska heidän kehonkieltään oli vaikea tulkita ja käytös oli usein sekavaa.

Kysymykseen ”onko päihtynyt henkilö viimeisen 12 kuukauden aikana asuinkunnassasi ahdistellut tai häirinnyt sinua kadulla tai muulla julkisella paikalla”, aikuisista 17 % ja nuorista 12 % vastasi kyllä. Aikuisten vastauksissa korostui rahan pyytäminen, huutelu, seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen käytös. Nuorten vastauksissa korostui päihteiden tarjoaminen heille, seksuaalinen häirintä, huutelu ja väkivallalla uhkailu.

Päihdehaittoja ehkäistään parhaiten vaikuttamalla alkoholin saatavuuteen ja hintaan

Kysyttäessä, ” Millaisia keinoja tulisi mielestäsi käyttää päihdehaittojen ehkäisemiseksi?”, asukkailta saatiin runsaasti rakentavia ja realistisia kehitysehdotuksia päihdehaittojen lieventämiseksi. Suurimmassa osassa avoimista vastauksista toivottiin, että alkoholin saatavuutta ei lisättäisi nykyisestä. Länsi-Uudellamaalla asukkaat toivovat, että vahvemmat alkoholijuomat säilyisivät Alkon monopolin alla, eikä vahvempia alkoholijuomia tuotaisi päivittäistavarakauppoihin. Tämän lisäksi asukkaat toivoivat, että alkoholin, nikotiinituotteiden ja rahapelaamisen ikärajoja ja hintoja nostettaisiin entisestään. 

Kaikilla meillä on rooli päihdehaittojen ehkäisyssä

Kysyttäessä, ” Millaisia keinoja tulisi mielestäsi käyttää päihdehaittojen ehkäisemiseksi?”, vastaajat toivat esiin monia keinoja. Kuntien tasolla keinot liittyivät vahvempaan päihdetietoisuuden lisäämiseen kouluissa, koulukiusaamisen vähentämiseen sekä lasten ja nuorten yksinäisyyden torjuntaan.

Perheiden ja yhteisöjen tasolla keinot liittyivät yhteisöllisyyden vahvistamiseen, mielekkään tekemisen mahdollistamiseen lapsille ja nuorille, eriarvoisuuden vähentämiseen, aikuisten vastuulliseen päihteiden käytön esimerkkiin sekä aikuisten läsnäoloonsa lasten ja nuorten arjessa.

Poliisilta ja nuorisotoimelta toivottiin jalkautumista ja valvonnan lisäämistä joillakin asuinalueilla. Sote-ammattilaisilta toivottiin varhaista tukea perheiden pulmiin, tukea vanhemmuuteen sekä mielenterveyspulmien ja päihteiden käytön tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen.

Jokainen yllä mainituista ehdotuksista on käytännössä monitoimijaista ehkäisevää päihdetyötä, jota kunnat, hyvinvointialueet ja viranomaiset toteuttavat tälläkin hetkellä. Kyselyn vastauksia hyödynnetään Länsi-Uudenmaan alueen kuntien ja hyvinvointialueen ehkäisevässä päihdetyössä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Mikä päihdetilannekysely?

Päihdetilannekysely selvitti yli 13-vuotiaiden asukkaiden näkemyksiä heidän asuinalueensa ja kuntansa päihdetilanteesta. Kysymysten aiheina olivat eri päihteiden näkyminen julkisissa tiloissa, ikärajavalvonnan onnistuminen sekä asuinalueiden turvallisuus päihteiden osalta. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, Helsingin kaupungilla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Kyselyyn pääsi vastaamaan verkossa tai paperilomakkeella 23.9.-13.10.2024.

Länsi-Uudellamaalla kyselyyn vastasi 4 873 asukasta. Joistakin kunnista ja asuinalueilta vastauksia saatiin runsaasti ja toisilta vähemmän, joten kyselyn tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä Länsi-Uudenmaan laajuisiksi. 

Lisätietoja:

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yleistulokset: ehkäisevän työn asiantuntija Tuija Tuormaa, tuija.tuormaa@luvn.fi

Espoo: hyvinvointipäällikkö Taru Ikäheimonen taru.ikaheimonen@espoo.fi ja erityissuunnittelija Elviira Nieminen elviira.nieminen@espoo.fi

Inkoo: hyvinvointipäällikkö Marko Vaappo Marko.Vaappo@inga.fi

Hanko: hyvinvointikoordinaattori Hanna Österlund hanna.osterlund@hanko.fi

Karkkila: suunnittelija Ahjoniemi Satu satu.ahjoniemi@karkkila.fi ja liikunta- ja nuorisopäällikkö Anna Koivu anna.koivu@karkkila.fi

Kauniainen: va. hyvinvointikoordinaattori Laura Salomaa laura.salomaa@kauniainen.fi

Kirkkonummi: ehkäisevä päihdetyöntekijä Katri Lahtinen katri.lahtinen@kirkkonummi.fi ja nuoriso- ja liikuntapäällikkö Päivi Sorvari paivi.sorvari@kirkkonummi.fi

Lohja: päihdetyöntekijä Helena Sipiläinen helena.sipilainen@lohja.fi

Raasepori: hyvinvointikoordinaattori Josefin Mannström Josefin.Mannstrom@raseborg.fi

Siuntio: etsivä nuorisotyöntekijä, päihdeohjaaja Pia Suominen pia.suominen@siuntio.fi ja hyvinvointipäällikkö Paula Kivekäs paula.kivekas@siuntio.fi

Vihti: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Väre Anna anna.vare@vihti.fi ja sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mari Haapanen mari.haapanen@vihti.fi