Orijärven vanhan kaivoksen riskit selvitettiin – yli 1000-sivuinen raportti julki
Salon Orijärven vanhalta kaivokselta ei löytynyt terveydellisiä riskejä. Kohteessa todettiin kuitenkin kunnostustarve, sillä metallien kulkeutuminen sekä ekologiset riskit vesistölle ylittävät hyväksyttävän tason. Selvitys on osa valtion rahoittamaa KAJAK-hanketta, jota toteuttaa Pirkanmaan ELY-keskus.

Salossa sijaitsevan Orijärven vanhan kaivoksen riskin- ja kunnostustarpeen arviointi on valmistunut. Juuri julkaistu yli 1000-sivuinen selvitys sisältää monipuolista tietoa Suomen ensimmäisestä merkittävästä kuparikaivoksesta, jossa oli kaivostoimintaa lähes 200 vuoden ajan.
Kolmevuotinen selvitys on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa KAJAK-hanketta, jossa selvitetään suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskejä. Selvityksen toteutti Envineer Oy.
- Kohteen mahdolliset ympäristövaikutukset ovat olleet jo pitkään tiedossa, joten on ollut tärkeää tarkentaa tehdyillä kattavilla tutkimuksilla kaivannaisjätteiden vaikutuksia alueella. On hienoa, että kohde pääsi mukaan KAJAK-hankkeeseen, iloitsee Salon kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Veck.
Ei terveysriskiä
Selvityksen perusteella Orijärven vanhalla kaivosalueella tai sen ympäristössä ei ole osoitettavissa sellaista altistumista, josta aiheutuisi terveyshaittaa.
- Vaikka kaivosalueelta vesistöön aiheutuvat päästöt todettiin tutkimuksissa verrattain suuriksi, oli huojentavaa havaita, ettei terveyshaittoja ollut nähtävissä. Asian varmistamiseksi tehtiin kattavia mallinnuksia ja perusteellinen riskinarvio, kertoo toimitusjohtaja Niko Karjalainen Envineer Oy:stä.
Selvityksen mukaan alueella on kuitenkin tarve kunnostustoimenpiteille, sillä kaivosalueelta pääsee kulkeutumaan vesistöön haitallisia määriä kadmiumia ja sinkkiä, jotka voivat vahingoittaa vesieliöitä. Kadmiumin pitoisuudet ylittävät ympäristönlaatunormit, mikä estää alapuolisen vesistöalueen vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteiden saavuttamisen.
Tärkeintä alentaa kadmiumkuormitusta
Selvityksessä pohdittiin kunnostuksen tavoitteita eri näkökulmista: lainsäädännön, ympäristövaikutusten sekä yleisen mielipiteen osalta. Kunnostuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi arvioitiin kadmiumkuormituksen alentaminen niin, että pintaveden kadmiumpitoisuus vastaanottavassa vesistössä alittaa ympäristönlaatunormin. Taustalla on Suomeakin sitova EU-lainsäädäntö.
Jotta tavoite voisi toteutua, kadmiumkuormitusta tulisi vähentää noin 84 prosenttia ja sinkkikuormitusta noin 92 prosenttia nykyisestä tasosta. Tällöin myös vesieliöille aiheutuva riski asettuisi hyväksyttävälle tasolle.
- Selvityksen perusteella suurin osa kadmium- ja sinkkikuormituksesta tulee sivukivialueilta, joten niiden kunnostaminen vähentää kuormitusta eniten. Myös rikastushiekka-alueella on merkittäviä määriä ympäristölle haitallisia aineita, joten myös rikastushiekka-alueen kuormitusta tulee pitää hallinnassa ja mahdollisuuksien mukaan pienentää, kertoo johtava asiantuntija Ari Kolehmainen Envineer Oy:stä
Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
Mikäli Orijärven kaivosaluetta kunnostetaan, tulee siinä huomioida myös kulttuuriympäristön suojelumääräykset. Kaivosalue on määritetty sekä valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, että valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi alueeksi.
Kaivos on ollut toiminnassa vuosina 1757-1956, ja sen ympärille muodostunut yhdyskunta koostuu veden täyttämän avolouhoksen lisäksi vanhasta kaivostornista, 1700-luvun lopulla rakennetusta ruukinkartanosta sekä työväenasunnoista ja työväentalosta. Lisäksi laajalla alueella on arkeologiseksi kulttuuriperinnöksi luokiteltuja louhoksia, jätekivikasoja, rakenteiden jäännöksiä ja teitä.
- Orijärvi on maamme ensimmäinen ja tärkein kuparikaivosalue. Kokonaisuus on kaivoshistoriallisesti erittäin merkittävä ja maisemallisesti vaikuttava, joten kunnostustoimet tulisi toteuttaa niin, että mahdollisimman paljon sekä rakennettua että arkeologista kulttuuriperintöä säilytettäisiin vaurioitumattomana, arvioi arkeologi Sanna-Kaisa Saunaluoma Varsinais-Suomen alueellisesta vastuumuseosta.
”Kaikkien aikojen laajin selvitys”
Valvontaviranomaisen näkökulmasta Orijärven kaivoksen selvitys on ollut tavanomaisiin pilaantuneen maaperän tutkimushankkeisiin verrattuna poikkeuksellinen.
- Orijärven kaivosalueen tutkimukset laajuudessaan sekä alueen suojelustatuksen takia ovat omaa luokkaansa. Mahdollisia kunnostustoimia mietittäessä tulee ottaa huomioon myös vaikutukset vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Vielä ei ole tarkemmin tiedossa, miten jatkotoimenpiteitä lähdetään viranomaisen toimesta edistämään, arvioi ylitarkastaja Erika Liesegang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Orijärven selvitys on kaikkien aikojen laajin selvitys KAJAK-hankkeessa. Hankkeessa on tähän asti saatu kunnostettua yksi kohde sekä selvitettyä neljän kohteen ympäristö- ja terveysriskit.
- Orijärven kaivosalue on monella tapaa ainutlaatuinen ja haastava. Tutkimukset ovat olleet harvinaisen kattavat ja niillä on saatu selkeä kuva alueen riskeistä ja muista erityispiirteistä. Yhteistyö eri osapuolten kanssa on ollut avointa ja sujuvaa. Erikoiskiitos myös kiinteistönomistajalle, kiittelevät KAJAK-hanketta luotsaavat projektipäällikkö Kari Pyötsiä ja PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Lue raportti
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus:
projektipäällikkö Kari Pyötsiä, kari.pyotsia(a)ely-keskus.fi, puh. 0295 036 372
PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing, sanna.pyysing(a)ely-keskus.fi, puh. 0295 036 046
Envineer Oy:
toimitusjohtaja Niko Karjalainen, niko.karjalainen(a)envineer.fi, puh. 050 3060 752
johtava asiantuntija Ari Kolehmainen, ari.kolehmainen(a)envineer.fi, puh. 050 3060 753
Salon kaupunki:
ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Veck, heidi.veck(a)salo.fi, puh. 02 778 7800
Varsinais-Suomen ELY-keskus:
ylitarkastaja, Erika Liesegang, erika.liesegang(a)ely-keskus.fi, puh. 0295 023 051
Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo, Turun museokeskus:
arkeologi, Sanna-Kaisa Saunaluoma, sanna-kaisa.saunaluoma(a)turku.fi, puh. 040 187 9379
Kuvat
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Lempäälässä juhlitaan kuntoporraskisan voittoa6.5.2025 16:54:35 EEST | Tiedote
Viime kesänä kisattiin Suomen kiivetyimpien EU:n maaseuturahoitusta saaneiden kuntoportaiden tittelistä. Ykkössijan valtakunnallisessa kisassa nappasi Hakkarin kuntoportaat, jossa vietetään kaikille avoimia voitonjuhlia 20.5.2025 klo 16.30 alkaen liikunnallisen ohjelman siivittämänä. Juhlapuheen pitää maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Rantatunneliin puolivuotishuolto ja pesu – yösulkuja arkisin viikon ajan29.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen Rantatunnelissa tehdään yötyönä tunnelin puolivuotishuoltotöitä viikolla 19. Työt suoritetaan tunneliputki kerrallaan neljänä perättäisenä yönä maanantai-illasta varhaiseen perjantaiaamuun. Pirkanmaan ELY-keskus pesee ja puhdistaa silloin molemmat tunnelin perusteellisesti. Samanaikaisesti Fintraffic Tie Oy huoltaa ja testaa tunnelin teknisiä järjestelmiä. Töiden ajaksi ajoneuvoliikenne ohjataan varareitille.
Työllisyyskatsaus │ Pirkanmaan työttömistä 54 prosenttia oli rakennetyöttömiä maaliskuussa24.4.2025 08:11:30 EEST | Tiedote
Maaliskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla yhteensä 30 767 henkilöä, joka on 3 020 henkilöä enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Pirkanmaan työttömyysaste oli 11,6 prosenttia.
Maastoliikennettä rajoitetaan arvokkaalla Vatunlanharju-Ulvaanharjun Natura-alueella23.4.2025 09:14:45 EEST | Tiedote
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) esittää moottorikäyttöisten ajoneuvojen kieltämistä maastossa Ikaalisten ja Hämeenkyrön arvokkaalla Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura 2000 -alueella.
Yksityisteiden valtionavustukset vähäisiä – vain kiireellisimmät hankkeet huomioidaan23.4.2025 08:45:31 EEST | Tiedote
Pirkanmaalle on myönnetty tälle vuodelle hallituksen antamassa valtion talousarvioesityksessä yksityisteiden valtionavustuksiin 249 806 euroa. Avustuksia kyetään myöntämään nykyisellä rahoitustasolla ensisijaisesti vain siltahankkeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme