Alkuperäiskansojen taide ja oma tieto esille Kuva/Tilan Palaamisia-näyttelyssä

Kuva/Tilassa Helsingissä 29.11.–15.12.2024 esillä oleva näyttely tuo yhteen taiteilijoita ja tutkijoita, jotka ovat työskennelleet tiiviisti Tenojoenlaaksossa Saamenmaalla, wirrarika-yhteisöissä Meksikossa sekä Tyynen valtameren saaristossa palauttaakseen taiteellista tietoa alkuperäiskansaisille yhteisöille. Näyttelyn taideteokset, dokumenttivideot ja työpajoista syntyneet kokonaisuudet avaavat uusia tapoja tarkastella alkuperäiskansojen taiteen merkityksiä. Myös puheella ja keskustelulla on sijansa näyttelyssä yleisölle avoimilla opastetuilla kierroksilla ja työpajassa, jotka toteutetaan alkuperäiskansojen näkökulmaa ja käsitteitä hyödyntäen.

Näyttelyn taiteilijat ovat Juan Aurelio Carrillo Rios, Kukame Olegario Carrillo Rentería, Felícitas Chávez de la Rosa, Hanna Ellen Guttorm, Lea Kantonen, Pekka Kantonen, Stephanie Misa, Tɨkiema Yolanda Ortiz, Katarina Pirak-Sikku, Kɨpaima Norma Robles ja Hawiye Gregorio Sandoval.

Palaamisia rakentuu Taideyliopiston hankkeen Otetaan museo takaisin! – Yhteisömuseoiden avaaminen alkuperäiskansojen taiteelle (2021–2024) tuottamalle tiedolle. Hanketta on tukenut Koneen säätiö.

Alkuperäiskansojen taide ja tieto takaisin juurilleen

Otetaan museo takaisin! -hankkeen keskeinen huomio on, että alkuperäiskansojen taidetta, kieliä, tietoa ja esineitä on länsimaisissa museoissa ja arkistoissa usein esitetty länsimaisten tietojärjestelmien ja taksonomioiden mukaisesti. Tutkimushanke kääntää päinvastaiseksi tämän koloniaalisen mallin. Hankkeen osallistujat työskentelevät yhteistyössä alkuperäiskansaisten taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa palauttaakseen alkuperäiskansayhteisöihin taiteen tekniikoita sekä dekolonisaatiota ja posthumanismia koskevia taidekeskusteluja, jotka ovat saaneet alkuperäiskansoista alkunsa ja siten kuuluvat heille.

”Alkuperäiskansojen taide syntyy usein suhteesta maahan, eläviin olentoihin ja esivanhempiin. Tässä hankkeessa kutsumme esiin ruumiillisesti välittyvän ja puhutun tiedon voimaa, laulujen, runojen ja tarinoiden kieltä, joka kuljettaa ja palauttaa meitä syntytietoon”, hankkeen taiteilija-tutkijat kertovat.

Näyttelytyöryhmän mukaan kansojen omia käsitteitä, teorioita ja käytäntöjä ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Myöskään yhteisön omia taiteellisia keinoja pitää yllä kieltä ja kulttuuria ei ole aina havaittu, ymmärretty tai otettu käyttöön. Palaamisia – Different Points of Return -näyttelyssä tukeudutaan alkuperäiskansaisiin käsitteisiin samalla tiedostaen, että monia niistä ei voi suoraan kääntää toisille kielille tai soveltaa toiseen kontekstiin.

Näyttelyn teoksissa kuuluu alkuperäiskansojen ääni

Yhteisöön kuuluvien taiteilijoiden ohjaamat nierika-työpajat palauttavat Länsi-Meksikon wirrarika-yhteisöille heidän perinteiset, yhteisölliset lankamaalaustekniikkansa, jotka taidemaailma kaupallisti 1960–70-luvuilla. Työpajoissa eri sukupolvet ovat jakaneet tietoa ja pohtineet yhteisönsä eri aikakausien esittämistä. Näyttelyssä on esillä dokumenttivideoita työpajoista ja niissä syntyneitä lankamaalauksia. Lisäksi mukana on wirrarika-elokuvantekijä Kɨpaima Norma Roblesin teos, joka kertoo perinteisen tiedon merkityksestä.

Gulahallat eatnamiin -installaatio perustuu työpajoihin, joissa saamelaisten senioreiden kanssa, tarinankerrontaa hyödyntäen käsiteltiin muun muassa maasuhdetta, energialähteitä, hyvää elämää ja riittävää pärjäämistä. Installaatio hyödyntää videota ja saamelaisen laavun rakenteita, jotka kutsuvat näyttelykävijöitä osallistumaan maan kanssa keskustelemiseen, "kuulostelemiseen".

Taiteilija-tutkija Stephanie Misan projektit tutkivat, miten suullisesti välittyvät, koulutuksen rakenteiden ulkopuolella elävät kielet, kuten bisaya-kieli Filippiineillä säilyvät, ovat merkityksellisiä yhteisöjen identiteetille ja muodostavat dekolonialistista vastarintaa. Teokset korostavat kehon roolia tiedon välittäjänä ja kielen elinvoiman ylläpitäjänä.

Taiteilija-tutkija Katarina Pirak Sikku tutkii taiteessaan saamelaisia juuria ja arkistoja. Piirustusten ja vesivärimaalausten sarjassa hän palaa saamelaiseen syntytietoon tutkimalla oman sukunsa perinteisiä laidunmaita ja poromerkkejä. Hänen teoksensa haastavat koloniaalisia narratiiveja ja esittävät uudenlaisia, kunnioittavia ja parantavia tulkintoja historiasta.

Palaamisia – Different Points of Return 29.11.–15.12.2024, Kuva/Tila, Sörnäisten rantatie 19, Helsinki. Avoinna ti–su 11–18. Vapaa pääsy. Suljettu poikkeuksellisesti itsenäisyyspäivänä 6.12.