Huoltotunneli uudistettava liikennekäyttöön - keskustan saavutettavuus paranisi
29.11.2024 08:00:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan saavutettavuus paranisi ja liikenne tehostuisi, mikäli kaupungin alla kulkeva huoltotunneli uudistettaisiin liikennekäyttöön.
Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa huoltotunnelin yhdistämistä suunnitteilla olevaan Länsisataman tunneliin. Uusi tunnelikokonaisuus yhdistäisi lännessä satamatunnelin ja idässä Hakaniemen, jonka kehittämisvarauksesta kaupunki on jo tehnyt päätöksen. Kauppakamari on tilannut hankkeesta liikenteellisen selvityksen, jossa tarkastellaan hankkeen toteutettavuutta ja vaikutuksia.
”Lännen ja idän suunnat yhdistävä tunneli parantaa keskustan saavutettavuutta. Se toisi merkittäviä hyötyjä maltillisilla kustannuksilla, koska siinä voidaan tehokkaasti hyödyntää jo olemassa olevaa huoltotunnelia ja maanalaisia pysäköintilaitoksia”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Tunneli voisi olla aikaisintaan valmis 2030-luvulla.
Helsingin seudun kauppakamarin ehdotuksessa huoltotunneli on avattu yleiselle liikenteelle ja jatkettu Hakaniemeen sekä Länsisataman tunneliin. Satamatunneli ja huoltotunneli yhdistyvät. Satamatunneli on rekkaliikennettä Jätkäsaaresta Länsiväylän alkuun ohjaava tunneli, jota Helsingin kaupunki parhaillaan suunnittelee.
Huoltotunnelissa läpiajo henkilöautoilta pinnasta pintaan Hakaniemestä Länsiväylälle ja toisin päin olisi kielletty ilman eri maksua ja sitä valvotaan kameralla. Pysäköityään parkkihallissa autot voivat kuitenkin poistua haluamastaan päästä.
”Tunneli parantaa keskustan saavutettavuutta. Vuoteen 2019 verrattuna keskustassa on 30 miljoonaa käyntiä vähemmän. Jotta Helsingin ydinkeskusta olisi elinvoimainen ja houkutteleva, se tarvitsee monipuolisen palvelu- ja toimialarakenteen, mikä puolestaan edellyttää ydinkeskustan alueella asioivien määrän merkittävää kasvua”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Huoltotunnelin uudistaminen myös sujuvoittaa liikennettä. Kaupunginhallituksen vielä päätettävänä olevassa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa linjataan, että Kaivokatu suljetaan henkilöautoliikenteeltä. Kaivokadun sulkeminen liikenteeltä kasvattaa liikennemääriä Pohjoisrannassa ja Esplanadeilla yli kymmenen prosenttia. Liikennemäärä kasvaa selvästi myös Kaartinkaupungin katuverkossa (esimerkiksi Rikhardinkadulla 70 %). Katuverkoston liikennemäärän kasvu voi lisätä myös liikenteen ruuhkautumista aamun ja illan ruuhkahuipuissa. Skenaariossa on huomioitu Kaivokatu joukkoliikennekatuna ja Esplanadit 2+2-kaistaisena.
”Helsingin seudun kauppakamarin ehdotus, jossa huoltotunneli yhdistetään Länsisataman tunneliin ja Hakaniemen pään osalta toteutetaan kehittämisvarauksen mukaiset ratkaisut, on kokonaisuudessaan noin 140 miljoonan euron arvoinen investointi. Se on noin 10 prosenttia aikoinaan haudatun vanhan Keskustatunnelin hinnasta”, sanoo Markku Lahtinen.
Tunnelikokonaisuus voisi olla aikaisintaan valmis 2030-luvulla.
Näin selvitys tehtiin
Liikenteellisen selvityksen Helsingin seudun kauppakamarille teki Ramboll Finland Oy.
Selvityksessä verrattiin kahta eri tilannetta. Vertailussa ovat Helsingin kaupungin alkusyksyn 2024 suunnitelma vuodelle 2040 (perusskenaario ve0+), jossa huoltotunneli säilyy nykytilassa sekä Helsingin seudun kauppakamarin ehdottama Länsisataman tunneliyhteyden vaihtoehto (kehittämisskenaario K8). K8-kehittämisskenaariossa on huomioitu Kaivokatu joukkoliikennekatuna ja Esplanadit 2+2-kaistaisena.
Selvityksen liikenne-ennustetarkastelut on tehty Helsingin seudun liikenteen (HSL) ylläpitämällä Helsingin työssäkäyntialueen Helmet-liikennemallilla (Helmet 4.1).
Helsingin seudun kauppakamarin ehdotus Helsingin ydinkeskustan elinvoiman parantamiseksi: keskustan huoltotunnelin liittäminen Länsisataman tunneliin -julkaisu perjantaina 29.11. kello 8.00 osoitteessa helsinki.chamber.fi
Lisätiedot:
Markku Lahtinen, vaikuttamistyön johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi , +358 50 571 3564
Julkaisun ennakkopyynnöt: Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 9728
Yhteyshenkilöt
Markku LahtinenVaikuttamistyön johtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 50 571 3564markku.lahtinen@chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme