Nuoria ja lapsiperheitä koskeva poliittinen puhe on muuttunut pahoinvointipainiksi 2000-luvulla
Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevissa eduskuntaesityksissä on yhä enemmän poliittista signalointia eli arvojen ja intressien esiintuomista. Tällainen poliittinen puhe on muuttunut huolen- ja pelonsekaiseksi reaalimaailman negatiivisten tapahtumakulkujen ruotimiseksi ja kriittissävytteiseksi poliittiseksi vastakkainasetteluksi.
Poliittisen signaloinnin kehityskulku on jatkunut tendenssiomaisena aina 2020-luvulle, osoittaa kaksi vertaisarvioitua tutkimusjulkaisua. Aineistona tutkimuksissa on käytetty kaikkia lähes 180 000 eduskuntaesitystä, jotka on laadittu eduskunnassa vuosina 1970–2020. Niistä on poimittu lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat esitykset, joita on reilut 12 000.
Tulokset osoittavat, että 1990-luku oli poliittisen signaloinnin käänteentekevä ajanjakso. Jos 1970-luvun eduskuntaesitykset tavoittelivat hyvinvointivaltiollisten rakenteiden luomista, 1980-luvun esitykset tähtäsivät resurssien allokointiin näihin rakenteisiin.
- Signalointi on muuntunut 1990-luvulta eduskuntaesitysten valossa “toiveiden tynnyrin täyttämisestä” “pahoinvointipainiksi” eli kriittissävytteiseksi, reaalimaailman negatiivisten tapahtumakulkujen ruotimiseksi ja poliittisen vastuun osoittamiseksi, sanoo professori Timo Harrikari Helsingin yliopistosta.
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa tarkastellaan lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvan poliittisen signaloinnin yleismuutoksia 50 vuoden aikajänteellä. Huolen- ja pelonsekainen poliittinen signalointi on jatkunut tendenssiomaisena 2020-luvulle saakka.
- Siitä huolimatta kasvavat ikäpolvet ovat eläneet 2000-luvulla maailmanhistoriallisesti tarkastellen ennennäkemättömän vaurauden, elintason ja sosiaalisen turvallisuuden ympäröiminä, Harrikari kertoo.
Huolipuheen lisääntymisen taustalla etenkin oikeistokonservatiivien aktiivisuus
Janus-lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli Huolen tematiikat täydentää signaloinnin yleismuutosten tarkastelua. Artikkelissa analysoidaan huolen- ja pelonsekaisen signaloinnin muutoksia ja arvioidaan syitä tarkastelemalla esitysten ja esityksiä laatineiden kansanedustajien sosiaalisen ja poliittisen taustan yhteyksiä.
Tulokset osoittavat, että “pahoinvointipainia” ilmentävä huolisignalointi on lisääntynyt voimakkaasti eduskunnassa 1990-luvun lopulta.
- Tämä selittyy erityisesti oikeistokonservatiivien aktiivisuudella ja tavalla tulkita lasten, nuorten ja perheiden kysymyksiä, mutta myös laajemmin poliittisen toimintakulttuurin muutoksilla ja sitä kehystävän monikriisiyhteiskunnan yleistrendeillä, Harrikari toteaa.
Tutkimuksen kohteena ovat olleet eduskuntaesitysten määrien, esitystyyppien ja niiden tematiikkojen muutostrendit. Niiden pohjalta on tarkasteltu lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevan poliittisen signaloinnin, yhteiskunnallisen ilmapiirin ja kyseisiin väestöryhmiin kohdistuvan julkisen intressin muutoksia viidellä vuosikymmenellä.
Tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa SILE-hanketta (2020-2026) https://www.hiljaisettoimijat.fi
Lisätietoja:
Professori Timo Harrikari
Puh. 029 412 4635
timo.harrikari@helsinki.fi
Julkaisut:
Yhteiskuntapolitiikka 5–6/2024: https://yplehti.fi/5-6-2024/
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti Janus 3/2024:https://journal.fi/janus/issue/view/11172
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme