Nuoria ja lapsiperheitä koskeva poliittinen puhe on muuttunut pahoinvointipainiksi 2000-luvulla
Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevissa eduskuntaesityksissä on yhä enemmän poliittista signalointia eli arvojen ja intressien esiintuomista. Tällainen poliittinen puhe on muuttunut huolen- ja pelonsekaiseksi reaalimaailman negatiivisten tapahtumakulkujen ruotimiseksi ja kriittissävytteiseksi poliittiseksi vastakkainasetteluksi.
Poliittisen signaloinnin kehityskulku on jatkunut tendenssiomaisena aina 2020-luvulle, osoittaa kaksi vertaisarvioitua tutkimusjulkaisua. Aineistona tutkimuksissa on käytetty kaikkia lähes 180 000 eduskuntaesitystä, jotka on laadittu eduskunnassa vuosina 1970–2020. Niistä on poimittu lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat esitykset, joita on reilut 12 000.
Tulokset osoittavat, että 1990-luku oli poliittisen signaloinnin käänteentekevä ajanjakso. Jos 1970-luvun eduskuntaesitykset tavoittelivat hyvinvointivaltiollisten rakenteiden luomista, 1980-luvun esitykset tähtäsivät resurssien allokointiin näihin rakenteisiin.
- Signalointi on muuntunut 1990-luvulta eduskuntaesitysten valossa “toiveiden tynnyrin täyttämisestä” “pahoinvointipainiksi” eli kriittissävytteiseksi, reaalimaailman negatiivisten tapahtumakulkujen ruotimiseksi ja poliittisen vastuun osoittamiseksi, sanoo professori Timo Harrikari Helsingin yliopistosta.
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa tarkastellaan lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvan poliittisen signaloinnin yleismuutoksia 50 vuoden aikajänteellä. Huolen- ja pelonsekainen poliittinen signalointi on jatkunut tendenssiomaisena 2020-luvulle saakka.
- Siitä huolimatta kasvavat ikäpolvet ovat eläneet 2000-luvulla maailmanhistoriallisesti tarkastellen ennennäkemättömän vaurauden, elintason ja sosiaalisen turvallisuuden ympäröiminä, Harrikari kertoo.
Huolipuheen lisääntymisen taustalla etenkin oikeistokonservatiivien aktiivisuus
Janus-lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli Huolen tematiikat täydentää signaloinnin yleismuutosten tarkastelua. Artikkelissa analysoidaan huolen- ja pelonsekaisen signaloinnin muutoksia ja arvioidaan syitä tarkastelemalla esitysten ja esityksiä laatineiden kansanedustajien sosiaalisen ja poliittisen taustan yhteyksiä.
Tulokset osoittavat, että “pahoinvointipainia” ilmentävä huolisignalointi on lisääntynyt voimakkaasti eduskunnassa 1990-luvun lopulta.
- Tämä selittyy erityisesti oikeistokonservatiivien aktiivisuudella ja tavalla tulkita lasten, nuorten ja perheiden kysymyksiä, mutta myös laajemmin poliittisen toimintakulttuurin muutoksilla ja sitä kehystävän monikriisiyhteiskunnan yleistrendeillä, Harrikari toteaa.
Tutkimuksen kohteena ovat olleet eduskuntaesitysten määrien, esitystyyppien ja niiden tematiikkojen muutostrendit. Niiden pohjalta on tarkasteltu lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevan poliittisen signaloinnin, yhteiskunnallisen ilmapiirin ja kyseisiin väestöryhmiin kohdistuvan julkisen intressin muutoksia viidellä vuosikymmenellä.
Tutkimus on toteutettu osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa SILE-hanketta (2020-2026) https://www.hiljaisettoimijat.fi
Lisätietoja:
Professori Timo Harrikari
Puh. 029 412 4635
timo.harrikari@helsinki.fi
Julkaisut:
Yhteiskuntapolitiikka 5–6/2024: https://yplehti.fi/5-6-2024/
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti Janus 3/2024:https://journal.fi/janus/issue/view/11172
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme