Oma Häme jatkaa muutosten suunnittelua erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan

Oma Häme on jatkanut erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan muutosten selvittämistä. Aluehallitus käsitteli erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintoihin liittyvää esiselvitystä 11. marraskuuta ja pyysi terveydenhuollon toimialalta muutoksista täydentäviä tietoja, muun muassa vaikutusten ennakkoarviointia. 

Nyt tekeillä oleva, varsinainen selvitys liittyy hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen. Valtio edellyttää hyvinvointialueen kattavan alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii Oma Hämeeltä kustannustehokkuutta ja pakottaa etsimään uusia säästökohteita. Toisaalta toimintojen ja palvelujen tarkasteluun ohjaa myös aiempi päätös Oma Hämeen palveluverkosta, jonka mukaan erikoissairaanhoidon palveluita tarjotaan jatkossa pääosin kolmessa palvelukeskuksessa. 

Päätöksiä erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan muutoksista ei ole vielä tehty. Aluehallitus käsittelee selvitystä kokouksessaan 2. joulukuuta. Vaikutusten arviointi on vielä kesken, koska suunnitelmia käydään läpi tällä ja ensi viikolla elämänkaarilautakunnassa, vanhus- ja vammaisneuvostossa, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa sekä luottamusmiesten kanssa. Aluevaltuusto päättää mahdollisista muutoksista ensi vuoden talousarvion yhteydessä 17. joulukuuta. 

Henkilöstö ja asiakkaat suunnittelun keskiössä

Oma Hämeen tavoitteena on nyt selvittää, miten laadukkaat erikoissairaanhoidon poliklinikkapalvelut voidaan turvata asukkaille ja miten ne pystytään tarjoamaan henkilöstöresurssien puitteissa kustannustehokkaasti. Mahdollisten muutosten toteutus suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstöä pidetään ajan tasalla selvitystyön etenemisestä. Myös asukkaille tiedotetaan suunnitelmista ja mahdollisista muutoksista.

On asukkaiden ja hyvinvointialueen etu tarjota usein tarvittavia terveydenhuollon avopalveluita lähellä asukkaita. Samaan aikaan on tarve arvioida uusien toimintamallien tarvetta ja henkilöstön kohdentamista. Joidenkin sairauksien hoidossa on nähtävissä monia hyötyjä, jos erikoisairaanhoidon avopalveluita tuotetaan tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa. 

Hyötyjä on nähtävissä esimerkiksi diabetes-, reuma- ja uniapneapotilaiden kohdalla sekä tähystystoiminnassa ja haavahoidossa. Joidenkin polikliinisten toimintojen muuttaminen on perusteltua henkilöstöpulan vuoksi. Ja joillakin aloilla toimintojen siirtäminen toisi säästöjä logistiikka-, varastointi- ja tukipalveluiden kautta. 

Henkilöstö on suhtautunut suunnitelmiin huolestuneesti. Henkilöstön näkemykset ovat keskeisessä roolissa muutosselvityksissä. Selvitystä tekevät yhdessä erikoisalojen ylilääkärit ja osastonhoitajat, ja henkilöstöä on jo kuultu Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. 

– Alijäämät on katettava. Jos erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan tiivistämisessä ei onnistuta, säästöt on etsittävä muualta, muistuttaa erikoisairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen. 

Palvelujen kehittämiselle on jatkuva tarve ja muutokset voisivat vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja mahdollistaa lääkäriresurssien tehokkaampaa käyttöä. Toimintojen keskittäminen voisi vähentää esimerkiksi lääkäreiden matkustustarvetta ja tehostaa erikoisalan kliinisen työn johtamista.

Asiakkaille muutokset toisivat hyötyjä, koska tarjolla olisi laajempi tutkimusvalikoima ja sujuvampi konsultaatiomahdollisuus. Toisaalta muutokset väistämättä siirtäisivät poliklinikkapalvelut kauemmaksi joistakin asukkaista, mikä voi vaikeuttaa asiointia ja lisätä matkakuluja. 

Suunnitellut muutokset

Kaikki muutosesitykset on suunniteltu niin, että erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintojen palvelujen laatu ja jatkuvuus on turvattu. Selvitysvaiheessa käydään läpi tilastotietoja ja toimintalukuja, kuten esimerkiksi fyysiset käynnit, kontaktimäärät, yksittäisten potilaiden määrät ja hoidon saatavuuden tilanteet. Näiden tietojen avulla tehdään tarkempia arvioita palveluiden nykytilasta ja muutosten mahdollisista vaikutuksista.

Selvityksessä on pohdinnassa polikliinisen kirurgian keskittäminen Hämeenlinnaan. Lisäksi Forssasta ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan siirtyisivät vaiheistetusti myös kirurgian erikoisalat, silmätaudit ja naistentaudit. Riihimäeltä siirtyisi myös äitiyspoliklinikan seulonnat. Forssasta voitaisiin siirtää muun muassa korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä mahdollisesti neurologian poliklinikka. 

Poliklinikkapalvelujen rakenne ja niiden jakautuminen eri alueille selvitetään tarkasti ennen päätöksiä. Osa poliklinikkatoiminnoista on tarkoitus järjestää yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Päiväsairaalatoiminta jatkuisi Forssassa ja Riihimäellä ensi vuonna, mutta se mahdollisesti siirtyisi Assi-sairaalan yhteyteen vuonna 2026. Tämä vaatii kuitenkin tarkempaa tarkastelua ja tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon palveluiden kanssa. Dialyysipalvelut säilyvät Forssassa, ja Riihimäen dialyysin aloitusta arvioidaan.

Esiselvityksessä esillä olleet skenaariot antoivat väärän kuvan mahdollisten muutosten toteutusvauhdista. Esimerkiksi Forssan kirurgisen osaston sulkeminen ei olisi mitenkään mahdollista 1.1.2025 alkaen. Kaikissa mahdollisissa muutoksissa turvataan asiakkaiden palvelut ja niiden jatkuvuus hoitosuunnitelmien mukaisesti. Erikoissairaanhoidon poliklinikoilla on lupa täyttää ajanvarauskirjoja maaliskuun loppuun saakka. 

Erikoissairaanhoidon poliklinikoilla asioi vuosittain yli 6 000 asiakasta sekä Forssassa että Riihimäellä. 

– Poliklinikoiden asiakasmäärät, kalustotarpeet, henkilöstöresurssit ovat erilaisia, joten jokaisen muutoksia on pohdittava erikseen. Selvityksen aikana on kuitenkin tullut esiin eroja poliklinikoiden toiminnassa ja palvelujen sisällöissä, joita muuttamalla voimme jo parantaa ja yhdenmukaistaa palveluja sekä tehostaa toimintoja, kertoo Ottman-Salminen.