Suunnittelukaudella 2025–2027 HSY toteuttaa kestävää kasvua ja suuria investointeja

Pääkaupunkiseudun kasvu tukee vesihuollon ja jätehuollon kehitystä

Pääkaupunkiseudun talousnäkymät ovat parantuneet, ja seudun kasvun ennustetaan jatkuvan, mikä tukee myös HSY:n asiakasmäärän ja toiminnan kasvua. Vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrän arvioidaan kasvavan hitaasti. Ensi vuonna puhtaan veden tuotannoksi arvioidaan noin 95 miljoonaa m³ vettä ja jätevettä käsitellään arviolta 152 miljoonaa m³. 

Jäteastioita tyhjennetään arviolta 9,3 miljoonaa kertaa ja näistä kerätään jätettä noin 380 000 tonnia. Kerätystä jätemäärästä noin puolet kierrätetään materiaalina ja loput hyödynnetään energiana jätevoimalassa. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa käsitellään lisäksi 221 000 tonnia jätettä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa tehdään tietoyhteistyötä esimerkiksi kaupunkisuunnittelun ja ilmansuojelun tarpeisiin. Tulevien vuosien tiedontuotannon keskiössä ovat muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä uuden ilmanlaatudirektiivin myötä tiukentuvat ilmansuojeluvaatimukset.

HSY:n toimintatuotot kertyvät asiakasmaksuista

Vuonna 2025 HSY:n toimintatuottojen arvioidaan olevan 489 miljoonaa euroa, joka on 7,7 % enemmän vuoden 2024 ennusteeseen verrattuna. 

Laskutetun veden määrä on pienentynyt usean vuoden ajan, mutta sen arvioidaan kääntyvän kasvuun jo tänä vuonna. Lähivuosille ennustetaan veden käytön maltillista lisääntymistä, jos alueen asukasmäärän kasvu toteutuu ennustetun kaltaisena. Vesihuollon käyttömaksuihin esitetään ensi vuodelle 8 prosentin korotusta, ja suunnitelmavuosille vastaavasti 5 prosentin vuosittaista korotusta. Lisäksi vesihuollon perusmaksujen korotukseksi ehdotetaan ensi vuodelle 13 prosenttia. Myös liittymismaksuja nostetaan, jotta ne vastaisivat paremmin aiheutuvia kustannuksia.

HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fredin mukaan vesihuollon maksujen painotuksia on tarkistettu strategiatavoitteiden mukaisesti, jotta ne vastaisivat paremmin aiheuttamisperiaatetta. Muutokset toteutetaan vaiheittain. 

-    Maksujen korotusten taustalla ovat erityisesti kohonneet rahoituskulut ja mittavat investoinnit vesihuoltoverkostoon. Investointien rahoitus pyritään kattamaan asteittain täysimääräisesti asiakasmaksuilla, Fred selventää.

Kiinteistöltä kerätyn jätteen kokonaismäärä on noussut tämän vuoden alusta ja kasvun arvioidaan jatkuvan lähivuodet. Hyödynnettävistä jätteistä eniten lisääntyvät biojäte sekä muovi- ja kartonkipakkaukset. Jätehuollon hintoihin esitetään ensi vuodelle keskimäärin noin 6 prosentin korotusta, myös jätemäärän kasvu lisää tuottoja. Sortti-asemien asiakasmäärän arvioidaan myös kasvavan hieman.

Seutu- ja ympäristötiedon toiminta perustuu jäsenkuntien tarpeisiin ja toiveisiin palveluista ilmasto- ja kiertotaloustyössä, ilmansuojelutyössä ja tietoyhteistyössä. Ne seutu- ja ympäristötiedon palvelut, joita ei rahoiteta palvelutuotannon myynnillä ja hankerahoituksilla, katetaan kuntaosuuksilla. Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet ovat noin prosentti HSY:n toimintatuotoista.

Toimintamenoista yli puolet palveluiden ostoon

HSY:n ensi vuoden toimintamenot ovat 212,4 miljoonaa euroa, mikä on 0,5 % vähemmän kuin tämän vuoden ennusteessa. Menojen suurin osuus, noin 57 %, koostuu palveluiden ostoista, kuten jätteen kuljetuspalveluista, IT-kustannuksista, asiantuntijapalveluista sekä rakentamis- ja kunnossapitopalveluista. Henkilöstökulut ovat noin 27 prosenttia, materiaalihankinnat 15 prosenttia ja muut kulut yhden prosentin. Henkilöstömäärän arvioidaan olevan ensi vuonna keskimäärin 833 henkilötyövuotta.

Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2025 on 57 prosenttia, ja sen ennustetaan paranevan maltillisesti hintamuutosten myötä tulevina vuosina. Nettorahoituskulut ovat 93,1 miljoonaa euroa, joista 57,1 miljoonaa euroa muodostuu jäsenkunnille perustamislainoista maksettavista koroista. Suunnitelmakauden loppua kohti nettorahoituskulujen arvioidaan kääntyvän laskuun.

-    Vaikka poistojen jälkeen tulos on ylijäämäinen, lisävelkaantumisemme jatkuu. Suunnitelmakauden aikana joudumme nostamaan ulkopuolista lainaa yhteensä noin 391 miljoonaa euroa, Fred toteaa.

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat pitkän aikavälin, 20 vuoden investointiohjelmaan. Vuonna 2025 investoinnit ovat yhteensä 206,2 miljoonaa euroa, josta 183,5 miljoonaa kohdistuu vesihuoltoon ja 20,6 miljoonaa jätehuoltoon.

Vesihuollon isoimmat investoinnit kaupunkien suuriin infrahankkeisiin

Vesihuollon investointien taso säilyy suunnitelmakaudella korkeana. Tämä johtuu suurelta osin jäsenkaupunkien monista suurista infrastruktuurihankkeista. Näitä ovat esimerkiksi Vantaan ratikka ja Länsi-Helsingin raitiotiet. Käynnissä ovat edelleen Kruunusillat ja Espoon kaupunkirata (ESKA) -hanke.

HSY:n omista investoinneista tehdään eniten verkostosaneerauksia ja muita hankkeita, jotka turvaavat tulevaisuuden juomaveden saannin ja kehittävät viemäriverkoston hallintaa ja kapasiteettia. Tavoitteena on määrätietoisesti nostaa saneerausinvestointien määrää vuositasolla. 

-    Verkostohankkeista merkittävimmät investoinnit kohdistuvat esimerkiksi Esplanadin viemäritunneliin, Otaniemen painepiirin vedenjakelun varmistamiseen, Blominmäen itäisen valuma-alueen viemäröinnin kehittämiseen sekä Järvenperän pääviemärin uudelleen rakentamiseen ja saneeraamiseen, Fred kertoo.

Uusi Sortti-asema parantaa palveluja 

Jätehuollon investoinnit tähtäävät vastuullisiin ja kehittyviin palveluihin ja niiden parantamiseen sekä kiertotalouden edistämiseen. Uuden Sortti-aseman suunnittelu käynnistetään ja uusi asema valmistuu arviolta vuosien 2027–2028 aikana.

Ensi vuonna toteutetaan Ämmässuon kaasuvoimalan kaasukellon rakennustyöt. Lisäksi valmistuu laitos, joka jalostaa biokaasulaitoksen mädätettä maatalouskäyttöön.

Myös muut kokouksen asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Esityslista/pöytäkirja löytyy täältä: https://hsy10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames