Vuosikokouksen julkilausuma: Vihapuhe on väkivaltaa
Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous vaatii julkilausumassaan, että Suomelle laaditaan vihapuhetta ja viharikoksia vastaan kansallinen strategia, jossa huomioidaan vihapuheen ja -rikosten motiivina juridinen sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja kehon sukupuolitetut piirteet.
Vihapuhe on viestintää, jolla levitetään, lietsotaan, edistetään tai kohdistetaan vihaa tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Viharikosten määrä Suomessa on ollut kasvussa vuodesta 2020 lähtien. Yleisin motiivi viharikosepäilylle on rasismi ja vihapuheen kohteeksi joutuvat useimmin nuoret ja vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt. Näin ollen vihapuhe on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto.
Tutkimustulokset vahvistavat, että lisääntynyt vihapuhe politiikassa tai sosiaalisessa mediassa johtaa suurempaan määrään viharikoksia. Historialliset ennakkotapaukset osoittavat vihapuheen olleen vakavien rikosten ja laajamittaisen väkivallan esiaste. Polarisoitunut yhteiskunta ja sosiaalinen media sekä esimerkiksi yhä kärkkäämmin puhuvat poliitikot edistävät vihapuheen normalisoitumista.
”Rasistiset, misogyyniset, homo- ja transfobiset, islamofobiset tai antisemitismille perustuvat ilmaisut eivät kuulu sananvapauden piiriin” painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau. ”Itse asiassa vihapuhe itsessään rajoittaa sananvapautta.”
Vihapuheen ja viharikosten määrä ei ole vakava uhka vain tasa-arvolle vaan myös demokratialle ja ihmisoikeuksille. Vihapuhe haittaa yhteiskunnallista osallistumista ja heikentää yhteiskunnan monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja avoimen keskustelun peruspilareita. Se rajoittaa erityisesti vähemmistöjen, heikommassa asemassa olevien ja nuorten osallisuutta, ja rajoittaa päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja tasapainoa.
Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous vaatii, että Suomelle laaditaan kansallinen strategia vihapuhetta ja viharikoksia vastaan. Pohjoismaiden suurimman naisjärjestöyhteenliittymän, Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous edustaa 73 nais- ja tasa-arvojärjestöä.
Katri Leino-Nzau
Toiminnanjohtaja
Saara-Sofia Sirén
Puheenjohtaja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla KajanmaaViestinnän asiantuntijaNaisjärjestöjen Keskusliitto
Puh:0105829664salla.kajanmaa@naisjarjestot.fiNaisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry (NJKL) on vuonna 1911 perustettu feministinen nais- ja tasa-arvojärjestöjen kattojärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Olemme poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, rohkea kannan ottaja, joka tuo jäsenjärjestöjen äänet yhteen ja jonka toiminta ja päätöksenteko on avointa, osallistavaa ja heijastaa jäsenistön moninaisuutta.
Vaikuttamistyömme pohjautuu aina luotettavaan, tutkittuun tietoon ja ihmisoikeussopimusten velvoitteiden edistämiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Hjallis Harkimo ja Minja Koskela osallistuvat feministiseen vaalipaneeliin Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.14.3.2025 13:36:28 EET | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan Minna Canthin päivänä järjestettävää kunta- ja aluevaalipaneelia, jonka teemana on liputuspäivän merkeissä tasa-arvo päätöksenteossa. Paneeliin osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet.
Presidentti Tarja Halonen, Sanna Marin ja piispa Mari Leppänen naistenpäivän suurmarssilla - jopa kymmenen tuhatta ihmistä jalkautui Helsingin keskustaan vaatimaan konkreettisia tekoja tasa-arvon puolesta8.3.2025 17:54:25 EET | Tiedote
Naistenpäivänä järjestetty suurmarssi tasa-arvon ja naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta toi tuhansia ihmisiä Helsingin keskustaan. Paikalla oli myös useita tunnettuja ihmisiä, kuten Presidentti Tarja Halonen, Sanna Marin, piispa Mari Leppänen, sekä esiintyjät F ja Hanna Pakarinen. Klo 13 Senaatintorilla alkanut tapahtuma toi huomiota tasa-arvoon ja naisten ja tyttöjen oikeuksiin kohdistuvaan takapakkiin, sekä vaati päättäjiltä konkreettisia tekoja tasa-arvon puolustamiseksi. Marssille osallistui poliisin arvion mukaan jopa 10 000 ihmistä. Marssi on osa globaalia March Forward for Gender Equality -kampanjaa.
Naistenpäivänä marssitaan tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta – jo 100 suomalaista organisaatiota vaatii konkreettisia tekoja sukupuolten tasa-arvon puolustamiseksi28.2.2025 16:05:28 EET | Tiedote
Marssille on osallistumassa useita nimekkäitä ja tunnettuja henkilöitä, kuten presidentti Tarja Halonen, professori (emerita) Helena Ranta, paralympiaurheilija Amanda Kotaja, piispa Mari Leppänen, toimittaja Maria Veitola ja artisti Hanna Pakarinen.
Miten uusi laki muuttaa silpomisen vastaista työtä? Silpomisen vastaisen päivän keskustelutilaisuus 6.2.20254.2.2025 10:40:34 EET | Kutsu
Vielä ehdit ilmoittautua mukaan silpomisen vastaisen päivän keskustelutilaisuuteen!
Lähisuhdeväkivallan vähättely näkyy hylättyinä syytteinä17.1.2025 15:28:28 EET | Tiedote
Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti huomauttaneet Suomea rikosprosessien hitaudesta ja riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme