Asuntomurrot lisääntyvät koko maassa – torjumisessa omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy avainasemassa
29.11.2024 06:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina.
- Tänä vuonna asuntomurtoja on tehty Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Helsingissä asuntomurtojen määrä kasvoi peräti 35 prosenttia.
- Finanssiala muistuttaa, että omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa asuntomurtojen torjumisessa.
- Laadukkaat turvalaitteet, hyvä lukitus ja yhteistyö naapureiden kanssa ovat tehokkaita keinoja asuntomurtojen ehkäisemiseksi.
Asuntomurtoja tehtiin Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Helsingissä asuntomurtojen määrä kasvoi peräti 35 prosenttia kyseisenä ajanjaksona, selviää poliisin tilastoista.
Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen pitää kasvavia asuntomurtolukuja huolestuttavana, mutta muistuttaa, että mistään isommasta rikosaallosta ei kuitenkaan ole kyse.
”Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja oli Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina”, Pänkäläinen toteaa.
”Jos on pidempään poissa, koti kannattaa pitää mahdollisimman asutun näköisenä ja pyytää vaikka naapuria käymään asunnolla ja lumisateella auraamaan kulkuväylät. Tällöin näyttää siltä, että asukkaat ovat kotona”.
Pänkäläinen muistuttaa myös, että asuintalon ovikoodeja ei pidä jakaa ulkopuolisille. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kerrostalojen porraskäytävissä liikkuu vain asiallisella asialla olevia henkilöitä.
Jokainen asuntomurto on liikaa ja omaan kotiin tunkeutuminen horjuttaa aina ihmisten turvallisuuden tunnetta. Pänkäläinen korostaa, että omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa asuntomurtojen torjumisessa.
”On tärkeää tiedostaa riskit ja ryhtyä toimenpiteisiin ennen kuin vahinkoja ehtii tapahtua. Lukituksella, kodin asutun näköisenä pitämisellä, naapuriavulla, hälytyslaitteilla ja kameroilla jokainen voi varautua ja rajoittaa kotiinsa kohdistuvia omaisuusrikoksia”, Pänkäläinen painottaa.
Kunnon lukitus ja naapuriapu kunniaan
Asuntomurtoja tapahtuu niin omakoti- ja rivitaloissa kuin kerrostaloissakin. Eniten niitä tehdään suojaisissa paikoissa, joihin on helppo mennä. Turvallisuus kotona alkaa yksinkertaisista toimista, kuten kunnollisten lukkojen asennuksesta.
”Vaikka olisit poissa lyhyen aikaa, koti kannattaa lukita asianmukaisesti. Turvalukon käytöstä kannattaa tehdä rutiinia myös silloin, kun poistuu käymään kaupassa tai koiraa ulkoiluttamassa”, Pänkäläinen sanoo.
Pientaloissa turvalukkoa kannattaa harkita pääoven lisäksi muidenkin sisäänkäyntien oviin.
”Murtovaras suosii suojaisia paikkoja ja tulee usein sisään sisäpihan tai terassin ovista. Erityisen alttiita ovat varjoisat paikat, joista ei ole näköyhteyttä naapureihin”, Pänkäläinen jatkaa.
Jos on pidempään poissa, koti kannattaa pitää mahdollisimman asutun näköisenä esimerkiksi liiketunnistimeen reagoivalla pihavalaistuksella. Naapuria kannattaa pyytää käymään asunnolla ja pitämään kotia muutenkin silmällä.
"Hälytysjärjestelmiä hankkiessa on hyvä miettiä kokonaisuutta yksittäisten laitteiden sijasta. Kannattaa käydä vaikka turva-alan ammattilaisen kanssa läpi se, kuinka oma koti suojataan tehokkaasti ilman turhia hankintoja. Kokonaisuuteen vaikuttaa esimeriksi se, onko paljon reissuissa ja kuinka arvokasta oman kodin irtaimisto on”, Pänkäläinen toteaa.
Oppaasta vinkkejä asuntomurtojen torjuntaan
Finanssiala ry:n Asuntojen ja asuinalueiden omaisuusrikostorjunta -oppaasta löytyy paljon tietoa omatoimisista rikosten torjuntakeinoista:
VIISI VINKKIÄ - NÄIN TORJUT ASUNTOMURTOJA
1. Hankki varmuuslukot kaikkiin ulko-oviin ja käytä niitä aina asunnosta poistuessasi.
2. Sulje myös ikkunat asunnosta poistuessasi.
3. Sarjoita lukot muuton yhteydessä uudelleen.
4. Älä kiinnitä kotiavaimiin tai avainperään nimeäsi, osoitetta tai puhelinnumeroa.
5. Kodin murtohälytys- ja turvajärjestelmän suunnitteluun ja asennukseen kannattaa käyttää vakuutusyhtiöiden hyväksymiä asennusliikkeitä ja laitteita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aku PänkäläinenTurvallisuusasiantuntija
Puh:+358 20 793 4236aku.pankalainen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme