Asuntomurrot lisääntyvät koko maassa – torjumisessa omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy avainasemassa
- Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina.
- Tänä vuonna asuntomurtoja on tehty Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Helsingissä asuntomurtojen määrä kasvoi peräti 35 prosenttia.
- Finanssiala muistuttaa, että omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa asuntomurtojen torjumisessa.
- Laadukkaat turvalaitteet, hyvä lukitus ja yhteistyö naapureiden kanssa ovat tehokkaita keinoja asuntomurtojen ehkäisemiseksi.
Asuntomurtoja tehtiin Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Helsingissä asuntomurtojen määrä kasvoi peräti 35 prosenttia kyseisenä ajanjaksona, selviää poliisin tilastoista.
Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen pitää kasvavia asuntomurtolukuja huolestuttavana, mutta muistuttaa, että mistään isommasta rikosaallosta ei kuitenkaan ole kyse.
”Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja oli Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina”, Pänkäläinen toteaa.
”Jos on pidempään poissa, koti kannattaa pitää mahdollisimman asutun näköisenä ja pyytää vaikka naapuria käymään asunnolla ja lumisateella auraamaan kulkuväylät. Tällöin näyttää siltä, että asukkaat ovat kotona”.
Pänkäläinen muistuttaa myös, että asuintalon ovikoodeja ei pidä jakaa ulkopuolisille. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kerrostalojen porraskäytävissä liikkuu vain asiallisella asialla olevia henkilöitä.
Jokainen asuntomurto on liikaa ja omaan kotiin tunkeutuminen horjuttaa aina ihmisten turvallisuuden tunnetta. Pänkäläinen korostaa, että omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa asuntomurtojen torjumisessa.
”On tärkeää tiedostaa riskit ja ryhtyä toimenpiteisiin ennen kuin vahinkoja ehtii tapahtua. Lukituksella, kodin asutun näköisenä pitämisellä, naapuriavulla, hälytyslaitteilla ja kameroilla jokainen voi varautua ja rajoittaa kotiinsa kohdistuvia omaisuusrikoksia”, Pänkäläinen painottaa.
Kunnon lukitus ja naapuriapu kunniaan
Asuntomurtoja tapahtuu niin omakoti- ja rivitaloissa kuin kerrostaloissakin. Eniten niitä tehdään suojaisissa paikoissa, joihin on helppo mennä. Turvallisuus kotona alkaa yksinkertaisista toimista, kuten kunnollisten lukkojen asennuksesta.
”Vaikka olisit poissa lyhyen aikaa, koti kannattaa lukita asianmukaisesti. Turvalukon käytöstä kannattaa tehdä rutiinia myös silloin, kun poistuu käymään kaupassa tai koiraa ulkoiluttamassa”, Pänkäläinen sanoo.
Pientaloissa turvalukkoa kannattaa harkita pääoven lisäksi muidenkin sisäänkäyntien oviin.
”Murtovaras suosii suojaisia paikkoja ja tulee usein sisään sisäpihan tai terassin ovista. Erityisen alttiita ovat varjoisat paikat, joista ei ole näköyhteyttä naapureihin”, Pänkäläinen jatkaa.
Jos on pidempään poissa, koti kannattaa pitää mahdollisimman asutun näköisenä esimerkiksi liiketunnistimeen reagoivalla pihavalaistuksella. Naapuria kannattaa pyytää käymään asunnolla ja pitämään kotia muutenkin silmällä.
"Hälytysjärjestelmiä hankkiessa on hyvä miettiä kokonaisuutta yksittäisten laitteiden sijasta. Kannattaa käydä vaikka turva-alan ammattilaisen kanssa läpi se, kuinka oma koti suojataan tehokkaasti ilman turhia hankintoja. Kokonaisuuteen vaikuttaa esimeriksi se, onko paljon reissuissa ja kuinka arvokasta oman kodin irtaimisto on”, Pänkäläinen toteaa.
Oppaasta vinkkejä asuntomurtojen torjuntaan
Finanssiala ry:n Asuntojen ja asuinalueiden omaisuusrikostorjunta -oppaasta löytyy paljon tietoa omatoimisista rikosten torjuntakeinoista:
VIISI VINKKIÄ - NÄIN TORJUT ASUNTOMURTOJA
1. Hankki varmuuslukot kaikkiin ulko-oviin ja käytä niitä aina asunnosta poistuessasi.
2. Sulje myös ikkunat asunnosta poistuessasi.
3. Sarjoita lukot muuton yhteydessä uudelleen.
4. Älä kiinnitä kotiavaimiin tai avainperään nimeäsi, osoitetta tai puhelinnumeroa.
5. Kodin murtohälytys- ja turvajärjestelmän suunnitteluun ja asennukseen kannattaa käyttää vakuutusyhtiöiden hyväksymiä asennusliikkeitä ja laitteita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aku PänkäläinenTurvallisuusasiantuntija
Puh:+358 20 793 4236aku.pankalainen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme