Väitös: Tutkimus valottaa eroja kaksikielisten ihmisten tunnesanojen käsittelyssä ensimmäisen ja toisen kielen välillä
29.11.2024 07:50:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Dong Tang havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaksikieliset ihmiset reagoivat voimakkaammin ensimmäisenä oppimansa kielen tunnesanoihin. Hän jakoi tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan, joita henkilöt tulosten mukaan käsittelevät eri tavalla: sanoihin, jotka nimeävät tunteen, kuten ”onnellinen”, ja sanoihin, jotka herättävät tunteen sisältönsä kautta, kuten ”arvokas”. Tutkimus korostaa kielenoppimisen emotionaalista kontekstia ja voi edistää kulttuurienvälistä viestintää ja kieltenopetusta.
Dong Tangin väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, ymmärtävätkö kaksikieliset henkilöt tunteisiin liittyvää sanastoa toisella kielellään samalla tavoin kuin ensimmäisellä kielellään ja reagoivatko he erikielisiin sanoihin samalla tavalla.
Aiemmista kaksikielisyyteen ja tunnesanojen prosessointiin liittyvistä tutkimuksista on saatu vaihtelevia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan tunnereaktio on vähäisempi puhujien toiseksi opitulla kielellä, kun taas toiset tutkimukset viittaavat samantasoisiin tai jopa ensimmäistä kieltä voimakkaampiin reaktioihin.
”Useimmissa aiemmissa tutkimuksissa erityyppisten tunnesanojen väliset erot on jätetty huomioimatta. Tunteita nimeävät sanat ja tunnesisältöiset sanat on usein niputettu yhteen, kun on laadittu ärsykkeitä koetilannetta varten. Tämä puolestaan on saattanut vaikuttaa tulosten ristiriitaisuuteen,” Tang sanoo.
Väitöskirjassaan Tang on jakanut tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan. Toisen luokan sanat, kuten ”iloinen” tai ”vihainen”, nimeävät suoraan tunteen. Sen sijaan toisen luokan sanat, kuten ”arvokas” tai ”huono”, herättävät tunteen affektiivisen sisältönsä kautta.
Tang havaitsi, että kaksikieliset osoittivat vahvempaa emotionaalista sidettä tunnesanoihin ensimmäisellä kielellään. Tämä tukee teoriaa, että tunnerikkaassa kontekstissa opittu kieli herättää vahvoja emotionaalisia vasteita.
Tangin mukaan tätäkin tärkeämpi havainto on, että henkilöt käsittelevät eri tunneluokituksen sanoja käytöksellisesti ja sähköfysiologisesti eri tavoin sen mukaan onko kyseessä puhujan ensimmäinen vai toinen kieli. Kaksikieliset esimerkiksi reagoivat nopeammin tunteita nimeäviin sanoihin kuin tunnepitoisiin sanoihin, kun heitä pyydettiin arvioimaan onko sana positiivinen vai negatiivinen.
”Tämä korostaa sitä, että tulevissa tutkimuksissa on tarpeellista erottaa nämä kaksi tunnesanatyyppiä”, sanoo Tang.
”Tunnesanatyyppien vaikutus voi vaihdella tehtävän vaatimusten mukaan. Tämä viittaa siihen, että tutkijoiden tulisi harkita tehtävänasettelua huolellisesti tutkittaessa tunnesanojen käsittelyä kaksikielisissä konteksteissa”, hän tarkentaa.
Tangin mukaan tulokset voivat parantaa tunteisiin liittyvien sanojen ymmärrystä ja tulkintaa monikielisissä tilanteissa ja näin tehostaa kulttuurienvälistä viestintää.
”Kun kasvattajat ja psykologit tiedostavat kaksikielisten ihmisten käsittelevän tunnesanoja ensimmäisellä ja toisella kielellä eri tavalla, he voivat kehittää parempia strategioita empatian ja tunneälyn kehittämiseen”, Tang sanoo.
Tangin mukaan tulokset korostavat emotionaalisen kontekstin tärkeyttä kielen oppimisessa, joten niistä voi olla hyötyä kieltenopetuksessa.
Lisätietoja
Dong Tang puolustaa väitöskirjaansa ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: Behavioral and electrophysiological evidence” 29.11.2024 kello 12.00 Mattilanniemessä (MaA 103). Vastaväittelijä on professori Riikka Möttönen (Helsingin yliopisto) ja kustos professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: behavioral and electrophysiological evidence” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0419-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dong TangJyväskylän yliopisto
dong.d.tang@jyu.fiTommi KärkkäinenProfessoriInformaatioteknologian tiedekunta
Puh:+358408054896tommi.karkkainen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseen tarvitaan yhteinen tieteellinen perusta17.9.2026 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on julkaissut kokoavan katsauksen, joka tarjoaa tieteeseen perustuvat kriteerit Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseksi. Julkaisu on tarkoitettu valtakuntien rajat ylittäväksi tueksi päättäjille ja viranomaisille, jotka toteuttavat EU:n komission vaatimusta tunnistaa ja suojella jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Korkea painoindeksi nuoruudessa voi kiihdyttää biologista vanhenemista17.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti, että korkea painoindeksi nuoruudessa voi olla yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti nuoret, joilla on korkea painoindeksi vanhenevat biologisesti muita nopeammin.
Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista15.9.2026 09:03:14 EEST | Tiedote
Aikuiset voivat oppia vieraan kielen uusia puheäänteitä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomenkieliset aikuiset oppivat havaitsemaan mandariinikiinan sävelkulkuja jo neljän tunnin harjoittelun jälkeen. Tulokset viittaavat myös siihen, että toisen oppijan läsnäolo voi tukea oppimista erityisesti sen alkuvaiheessa.
Global Ranking of Academic Subjects 2026: Seitsemän JYU:n tieteenalaa mukana maailman parhaiden joukossa15.9.2026 08:38:12 EEST | Tiedote
Tiistaina 15.9.2026 julkaistussa Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa (Global Ranking of Academic Subjects) Jyväskylän yliopisto sijoittuu sadan parhaan joukkoon kahdessa tieteenalaluokassa.
Työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana, eivät yksittäisillä tempauksilla14.9.2026 10:37:53 EEST | Tiedote
LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme