Väitös: Tutkimus valottaa eroja kaksikielisten ihmisten tunnesanojen käsittelyssä ensimmäisen ja toisen kielen välillä
Dong Tang havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaksikieliset ihmiset reagoivat voimakkaammin ensimmäisenä oppimansa kielen tunnesanoihin. Hän jakoi tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan, joita henkilöt tulosten mukaan käsittelevät eri tavalla: sanoihin, jotka nimeävät tunteen, kuten ”onnellinen”, ja sanoihin, jotka herättävät tunteen sisältönsä kautta, kuten ”arvokas”. Tutkimus korostaa kielenoppimisen emotionaalista kontekstia ja voi edistää kulttuurienvälistä viestintää ja kieltenopetusta.
Dong Tangin väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, ymmärtävätkö kaksikieliset henkilöt tunteisiin liittyvää sanastoa toisella kielellään samalla tavoin kuin ensimmäisellä kielellään ja reagoivatko he erikielisiin sanoihin samalla tavalla.
Aiemmista kaksikielisyyteen ja tunnesanojen prosessointiin liittyvistä tutkimuksista on saatu vaihtelevia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan tunnereaktio on vähäisempi puhujien toiseksi opitulla kielellä, kun taas toiset tutkimukset viittaavat samantasoisiin tai jopa ensimmäistä kieltä voimakkaampiin reaktioihin.
”Useimmissa aiemmissa tutkimuksissa erityyppisten tunnesanojen väliset erot on jätetty huomioimatta. Tunteita nimeävät sanat ja tunnesisältöiset sanat on usein niputettu yhteen, kun on laadittu ärsykkeitä koetilannetta varten. Tämä puolestaan on saattanut vaikuttaa tulosten ristiriitaisuuteen,” Tang sanoo.
Väitöskirjassaan Tang on jakanut tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan. Toisen luokan sanat, kuten ”iloinen” tai ”vihainen”, nimeävät suoraan tunteen. Sen sijaan toisen luokan sanat, kuten ”arvokas” tai ”huono”, herättävät tunteen affektiivisen sisältönsä kautta.
Tang havaitsi, että kaksikieliset osoittivat vahvempaa emotionaalista sidettä tunnesanoihin ensimmäisellä kielellään. Tämä tukee teoriaa, että tunnerikkaassa kontekstissa opittu kieli herättää vahvoja emotionaalisia vasteita.
Tangin mukaan tätäkin tärkeämpi havainto on, että henkilöt käsittelevät eri tunneluokituksen sanoja käytöksellisesti ja sähköfysiologisesti eri tavoin sen mukaan onko kyseessä puhujan ensimmäinen vai toinen kieli. Kaksikieliset esimerkiksi reagoivat nopeammin tunteita nimeäviin sanoihin kuin tunnepitoisiin sanoihin, kun heitä pyydettiin arvioimaan onko sana positiivinen vai negatiivinen.
”Tämä korostaa sitä, että tulevissa tutkimuksissa on tarpeellista erottaa nämä kaksi tunnesanatyyppiä”, sanoo Tang.
”Tunnesanatyyppien vaikutus voi vaihdella tehtävän vaatimusten mukaan. Tämä viittaa siihen, että tutkijoiden tulisi harkita tehtävänasettelua huolellisesti tutkittaessa tunnesanojen käsittelyä kaksikielisissä konteksteissa”, hän tarkentaa.
Tangin mukaan tulokset voivat parantaa tunteisiin liittyvien sanojen ymmärrystä ja tulkintaa monikielisissä tilanteissa ja näin tehostaa kulttuurienvälistä viestintää.
”Kun kasvattajat ja psykologit tiedostavat kaksikielisten ihmisten käsittelevän tunnesanoja ensimmäisellä ja toisella kielellä eri tavalla, he voivat kehittää parempia strategioita empatian ja tunneälyn kehittämiseen”, Tang sanoo.
Tangin mukaan tulokset korostavat emotionaalisen kontekstin tärkeyttä kielen oppimisessa, joten niistä voi olla hyötyä kieltenopetuksessa.
Lisätietoja
Dong Tang puolustaa väitöskirjaansa ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: Behavioral and electrophysiological evidence” 29.11.2024 kello 12.00 Mattilanniemessä (MaA 103). Vastaväittelijä on professori Riikka Möttönen (Helsingin yliopisto) ja kustos professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: behavioral and electrophysiological evidence” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0419-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dong TangJyväskylän yliopisto
dong.d.tang@jyu.fiTommi KärkkäinenProfessoriInformaatioteknologian tiedekunta
Puh:+358408054896tommi.karkkainen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Mistä avoimen korkeakoulutuksen kentällä nyt puhutaan? Kehittäjät kohtaavat Jyväskylässä5.11.2025 11:48:00 EET | Tiedote
Miten työelämän osaamista kehitetään tulevaisuudessa? Miten avoin koulutus voi toimia taloudellisesti? Miten avoimia koulutustuotteita kehitetään Euroopassa? Avoimen korkeakoulutuksen päivät tuovat Jyväskylään 12.–13.11.2025 kolmisensataa avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kehittäjää pohtimaan koulutuksen tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme