Väitös: Tutkimus valottaa eroja kaksikielisten ihmisten tunnesanojen käsittelyssä ensimmäisen ja toisen kielen välillä
29.11.2024 07:50:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Dong Tang havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaksikieliset ihmiset reagoivat voimakkaammin ensimmäisenä oppimansa kielen tunnesanoihin. Hän jakoi tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan, joita henkilöt tulosten mukaan käsittelevät eri tavalla: sanoihin, jotka nimeävät tunteen, kuten ”onnellinen”, ja sanoihin, jotka herättävät tunteen sisältönsä kautta, kuten ”arvokas”. Tutkimus korostaa kielenoppimisen emotionaalista kontekstia ja voi edistää kulttuurienvälistä viestintää ja kieltenopetusta.
Dong Tangin väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, ymmärtävätkö kaksikieliset henkilöt tunteisiin liittyvää sanastoa toisella kielellään samalla tavoin kuin ensimmäisellä kielellään ja reagoivatko he erikielisiin sanoihin samalla tavalla.
Aiemmista kaksikielisyyteen ja tunnesanojen prosessointiin liittyvistä tutkimuksista on saatu vaihtelevia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan tunnereaktio on vähäisempi puhujien toiseksi opitulla kielellä, kun taas toiset tutkimukset viittaavat samantasoisiin tai jopa ensimmäistä kieltä voimakkaampiin reaktioihin.
”Useimmissa aiemmissa tutkimuksissa erityyppisten tunnesanojen väliset erot on jätetty huomioimatta. Tunteita nimeävät sanat ja tunnesisältöiset sanat on usein niputettu yhteen, kun on laadittu ärsykkeitä koetilannetta varten. Tämä puolestaan on saattanut vaikuttaa tulosten ristiriitaisuuteen,” Tang sanoo.
Väitöskirjassaan Tang on jakanut tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan. Toisen luokan sanat, kuten ”iloinen” tai ”vihainen”, nimeävät suoraan tunteen. Sen sijaan toisen luokan sanat, kuten ”arvokas” tai ”huono”, herättävät tunteen affektiivisen sisältönsä kautta.
Tang havaitsi, että kaksikieliset osoittivat vahvempaa emotionaalista sidettä tunnesanoihin ensimmäisellä kielellään. Tämä tukee teoriaa, että tunnerikkaassa kontekstissa opittu kieli herättää vahvoja emotionaalisia vasteita.
Tangin mukaan tätäkin tärkeämpi havainto on, että henkilöt käsittelevät eri tunneluokituksen sanoja käytöksellisesti ja sähköfysiologisesti eri tavoin sen mukaan onko kyseessä puhujan ensimmäinen vai toinen kieli. Kaksikieliset esimerkiksi reagoivat nopeammin tunteita nimeäviin sanoihin kuin tunnepitoisiin sanoihin, kun heitä pyydettiin arvioimaan onko sana positiivinen vai negatiivinen.
”Tämä korostaa sitä, että tulevissa tutkimuksissa on tarpeellista erottaa nämä kaksi tunnesanatyyppiä”, sanoo Tang.
”Tunnesanatyyppien vaikutus voi vaihdella tehtävän vaatimusten mukaan. Tämä viittaa siihen, että tutkijoiden tulisi harkita tehtävänasettelua huolellisesti tutkittaessa tunnesanojen käsittelyä kaksikielisissä konteksteissa”, hän tarkentaa.
Tangin mukaan tulokset voivat parantaa tunteisiin liittyvien sanojen ymmärrystä ja tulkintaa monikielisissä tilanteissa ja näin tehostaa kulttuurienvälistä viestintää.
”Kun kasvattajat ja psykologit tiedostavat kaksikielisten ihmisten käsittelevän tunnesanoja ensimmäisellä ja toisella kielellä eri tavalla, he voivat kehittää parempia strategioita empatian ja tunneälyn kehittämiseen”, Tang sanoo.
Tangin mukaan tulokset korostavat emotionaalisen kontekstin tärkeyttä kielen oppimisessa, joten niistä voi olla hyötyä kieltenopetuksessa.
Lisätietoja
Dong Tang puolustaa väitöskirjaansa ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: Behavioral and electrophysiological evidence” 29.11.2024 kello 12.00 Mattilanniemessä (MaA 103). Vastaväittelijä on professori Riikka Möttönen (Helsingin yliopisto) ja kustos professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: behavioral and electrophysiological evidence” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0419-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dong TangJyväskylän yliopisto
dong.d.tang@jyu.fiTommi KärkkäinenProfessoriInformaatioteknologian tiedekunta
Puh:+358408054896tommi.karkkainen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Väitös: Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri vaikuttaa uudistusten toteutumiseen23.2.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksen johtaminen on muuttunut viime vuosina aiempaa vaativammaksi. Kehityksen taustalla ovat sekä muuttuneet odotukset varhaiskasvatuksen tehtävästä että koulutuspoliittiset linjaukset. Samalla päiväkotien arkea ovat muovanneet merkittävät rakenteelliset ja poliittiset uudistukset. Väitöstutkimus osoittaa, että muutosten toteutuminen arjessa riippuu ratkaisevasti siitä, miten johtaminen päiväkodeissa toimii.
Yläkoululaiset disinformaation keskellä – tutkimuksessa selvitetään, kuka tunnistaa harhaanjohtavan tiedon ja miksi19.2.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Disinformaatio eli tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto on yhä näkyvämpi osa nuorten arkea. Sosiaalisen median kanavat, algoritmit ja nopeasti leviävä sisältö altistavat yläkoululaiset virheelliselle tiedolle päivittäin. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka hyvin nuoret tunnistavat disinformaation ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän kykyynsä erottaa tosi valheesta.
Suomen Akatemia rahoittaa musiikin kansainvälisen huippututkijan paluun Jyväskylän yliopistoon19.2.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 27,5 miljoonaa euroa Suomen ulkopuolelta kutsuttavien korkeatasoisten tutkijoiden rekrytoimiseen. Jyväskylän yliopistoon myönnettiin 2,5 miljoonan euron rahoitus musiikin huippututkija Tuomas Eerolan rekrytointiin. Rahoituksen turvin kaikkiaan 11 kansainvälistä tutkijaa siirtyy suomalaisiin yliopistoihin professorin tehtäviin ja perustaa niihin tutkimusryhmänsä.
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiöltä merkittävä tuki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle - Säätiö myönsi apurahoja 265 000 euroa18.2.2026 21:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö sr. on lahjoittanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle 190 000 euron apurahan 18.2.2026. Apurahatilaisuudessa Säätiö jakoi apurahoja kauppatieteiden opiskeluun sekä korkeakouluasteisen kaupallisen koulutuksen ja liikesivistyksen ylläpitoon ja tukemiseen Jyväskylässä yhteensä 265 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme