Väitös: Tutkimus valottaa eroja kaksikielisten ihmisten tunnesanojen käsittelyssä ensimmäisen ja toisen kielen välillä

Dong Tangin väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, ymmärtävätkö kaksikieliset henkilöt tunteisiin liittyvää sanastoa toisella kielellään samalla tavoin kuin ensimmäisellä kielellään ja reagoivatko he erikielisiin sanoihin samalla tavalla. 

Aiemmista kaksikielisyyteen ja tunnesanojen prosessointiin liittyvistä tutkimuksista on saatu vaihtelevia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan tunnereaktio on vähäisempi puhujien toiseksi opitulla kielellä, kun taas toiset tutkimukset viittaavat samantasoisiin tai jopa ensimmäistä kieltä voimakkaampiin reaktioihin. 

”Useimmissa aiemmissa tutkimuksissa erityyppisten tunnesanojen väliset erot on jätetty huomioimatta. Tunteita nimeävät sanat ja tunnesisältöiset sanat on usein niputettu yhteen, kun on laadittu ärsykkeitä koetilannetta varten. Tämä puolestaan on saattanut vaikuttaa tulosten ristiriitaisuuteen,” Tang sanoo. 

Väitöskirjassaan Tang on jakanut tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan. Toisen luokan sanat, kuten ”iloinen” tai ”vihainen”, nimeävät suoraan tunteen. Sen sijaan toisen luokan sanat, kuten ”arvokas” tai ”huono”, herättävät tunteen affektiivisen sisältönsä kautta. 

Tang havaitsi, että kaksikieliset osoittivat vahvempaa emotionaalista sidettä tunnesanoihin ensimmäisellä kielellään. Tämä tukee teoriaa, että tunnerikkaassa kontekstissa opittu kieli herättää vahvoja emotionaalisia vasteita. 

Tangin mukaan tätäkin tärkeämpi havainto on, että henkilöt käsittelevät eri tunneluokituksen sanoja käytöksellisesti ja sähköfysiologisesti eri tavoin sen mukaan onko kyseessä puhujan ensimmäinen vai toinen kieli. Kaksikieliset esimerkiksi reagoivat nopeammin tunteita nimeäviin sanoihin kuin tunnepitoisiin sanoihin, kun heitä pyydettiin arvioimaan onko sana positiivinen vai negatiivinen. 

”Tämä korostaa sitä, että tulevissa tutkimuksissa on tarpeellista erottaa nämä kaksi tunnesanatyyppiä”, sanoo Tang.  

”Tunnesanatyyppien vaikutus voi vaihdella tehtävän vaatimusten mukaan. Tämä viittaa siihen, että tutkijoiden tulisi harkita tehtävänasettelua huolellisesti tutkittaessa tunnesanojen käsittelyä kaksikielisissä konteksteissa”, hän tarkentaa. 

Tangin mukaan tulokset voivat parantaa tunteisiin liittyvien sanojen ymmärrystä ja tulkintaa monikielisissä tilanteissa ja näin tehostaa kulttuurienvälistä viestintää. 

”Kun kasvattajat ja psykologit tiedostavat kaksikielisten ihmisten käsittelevän tunnesanoja ensimmäisellä ja toisella kielellä eri tavalla, he voivat kehittää parempia strategioita empatian ja tunneälyn kehittämiseen”, Tang sanoo. 

Tangin mukaan tulokset korostavat emotionaalisen kontekstin tärkeyttä kielen oppimisessa, joten niistä voi olla hyötyä kieltenopetuksessa. 

Lisätietoja 

Dong Tang puolustaa väitöskirjaansa ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: Behavioral and electrophysiological evidence”  29.11.2024 kello 12.00 Mattilanniemessä (MaA 103). Vastaväittelijä on professori Riikka Möttönen (Helsingin yliopisto) ja kustos professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto).  

Väitöskirja ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: behavioral and electrophysiological evidence” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0419-8