Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana

Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. 

Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12.

Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä:

”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.”

Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun

1) Venäjä-pakotteet tulee pitää voimassa, kunnes vastuukysymykset on ratkottu riittävän kattavasti eli todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen.

Ilmassa ei ole mitään merkkiä siitä, miksi pakotteet olisivat höllentymässä – päinvastoin. EU valmistelee parhaillaan viidettätoista pakotepakettia. Myös pakotteiden kiertoon tulee puuttua entistä tiukemmin esimerkiksi lopputarkastuksin kolmansissa maissa.

EU:n geopoliittista valta-asemaa ei kasvata pakotepäätösten tekeminen konsensusperiaatteella. Uskottavuutemme kannalta tulisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.

2) Mahdollisen tulitauko- tai rauhansopimuksen lähtökohtana on aina oltava oikeudenmukaisuus Ukrainan näkökulmasta 

Aidon sopimisen edellytyksenä ovat riittävät turvatakuut. Matka pitkän aikavälin pysyvään ratkaisuun on haastava: mihin rajat asetetaan ja miten sovitaan Venäjän korvausvastuista. Kaikki rauhanprosessin askeleet on joka tapauksessa otettava siten, että Ukrainan näkökulmat tulevat kokonaisvaltaisesti ja oikeudenmukaisesti huomioiduiksi.

 3) Eurooppalaista puolustusteollisuutta on vahvistettava

EU:n omaa puolustusta on vahvistettava eurooppalaisessa yhteistyössä ja EU-rahoitusohjelmia vastaavasti kehittäen. Tämä on välttämätöntä myös Ukrainan riittävän aseistuksen tukemiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa.

4) Ukrainaa on autettava integroitumaan länteen ja EU-jäseneksi EU:n laajenemissuunnitelman ja jäsenyysehtojen mukaisesti

Tätä varten tarvitaan riittävät rahoitusratkaisut, jotka tulee olla sidottuja Ukrainan reformitoimiin jäsenehtojen täyttämiseksi ja väärinkäytösten välttämiseksi.

5) Ukrainan länsi-integraatioon tarvitaan EU:lta jälleenrakennussuunnitelma ja sen määrätietoinen toimeenpano  

Tällä hetkellä monet Ukrainan jälleenrakentamisen aktiivisimmat toimijat tulevat Euroopan ulkopuolelta: Turkista, Aasiasta ja Yhdysvalloista. Euroopan tulee nyt organisoitua määrätietoisesti ja ripeästi, jotta Ukrainaa päästään jälleenrakentamaan kestävästi ja vastuullisesti – eurooppalaista osaamista hyödyntäen, EU-standardeihin tukeutuen ja tulevaa EU-jäsenyyttä edistäen.

Uuden komission tulisi viipymättä laatia EU:n Ukraina-jälleenrakennussuunnitelma, jonka puolesta EK on vedonnut jo aiemmin ja jota myös Euroopan parlamentti on pyytänyt päätöslauselmassaan heinäkuussa 2024.

Aihe oli esillä 2.12. järjestetyssä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumin kokouksessa, jonka organisaattori EK on ollut kahden ja puolen vuoden ajan. Kaikille toimijoille avoimen kansallisen foorumin tarkoituksena on
a) vahvistaa elinkeinoelämän, hallinnon, rahoittajien ja muiden toimijoiden välistä yhteistä Ukraina-tilannekuvaa
b) edistää suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen
c) toimeenpanna Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän yhteistyössä valmistelemaa Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä: tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097
Johtaja Petri Vuorio, puh. 050 323 2979