Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana
2.12.2024 14:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12.
Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä:
”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.”
Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun
1) Venäjä-pakotteet tulee pitää voimassa, kunnes vastuukysymykset on ratkottu riittävän kattavasti eli todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen.
Ilmassa ei ole mitään merkkiä siitä, miksi pakotteet olisivat höllentymässä – päinvastoin. EU valmistelee parhaillaan viidettätoista pakotepakettia. Myös pakotteiden kiertoon tulee puuttua entistä tiukemmin esimerkiksi lopputarkastuksin kolmansissa maissa.
EU:n geopoliittista valta-asemaa ei kasvata pakotepäätösten tekeminen konsensusperiaatteella. Uskottavuutemme kannalta tulisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.
2) Mahdollisen tulitauko- tai rauhansopimuksen lähtökohtana on aina oltava oikeudenmukaisuus Ukrainan näkökulmasta
Aidon sopimisen edellytyksenä ovat riittävät turvatakuut. Matka pitkän aikavälin pysyvään ratkaisuun on haastava: mihin rajat asetetaan ja miten sovitaan Venäjän korvausvastuista. Kaikki rauhanprosessin askeleet on joka tapauksessa otettava siten, että Ukrainan näkökulmat tulevat kokonaisvaltaisesti ja oikeudenmukaisesti huomioiduiksi.
3) Eurooppalaista puolustusteollisuutta on vahvistettava
EU:n omaa puolustusta on vahvistettava eurooppalaisessa yhteistyössä ja EU-rahoitusohjelmia vastaavasti kehittäen. Tämä on välttämätöntä myös Ukrainan riittävän aseistuksen tukemiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa.
4) Ukrainaa on autettava integroitumaan länteen ja EU-jäseneksi EU:n laajenemissuunnitelman ja jäsenyysehtojen mukaisesti
Tätä varten tarvitaan riittävät rahoitusratkaisut, jotka tulee olla sidottuja Ukrainan reformitoimiin jäsenehtojen täyttämiseksi ja väärinkäytösten välttämiseksi.
5) Ukrainan länsi-integraatioon tarvitaan EU:lta jälleenrakennussuunnitelma ja sen määrätietoinen toimeenpano
Tällä hetkellä monet Ukrainan jälleenrakentamisen aktiivisimmat toimijat tulevat Euroopan ulkopuolelta: Turkista, Aasiasta ja Yhdysvalloista. Euroopan tulee nyt organisoitua määrätietoisesti ja ripeästi, jotta Ukrainaa päästään jälleenrakentamaan kestävästi ja vastuullisesti – eurooppalaista osaamista hyödyntäen, EU-standardeihin tukeutuen ja tulevaa EU-jäsenyyttä edistäen.
Uuden komission tulisi viipymättä laatia EU:n Ukraina-jälleenrakennussuunnitelma, jonka puolesta EK on vedonnut jo aiemmin ja jota myös Euroopan parlamentti on pyytänyt päätöslauselmassaan heinäkuussa 2024.
Aihe oli esillä 2.12. järjestetyssä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumin kokouksessa, jonka organisaattori EK on ollut kahden ja puolen vuoden ajan. Kaikille toimijoille avoimen kansallisen foorumin tarkoituksena on
a) vahvistaa elinkeinoelämän, hallinnon, rahoittajien ja muiden toimijoiden välistä yhteistä Ukraina-tilannekuvaa
b) edistää suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen
c) toimeenpanna Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän yhteistyössä valmistelemaa Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä: tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097
Johtaja Petri Vuorio, puh. 050 323 2979
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote
KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi
Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten3.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas
EU ja Intia saivat kauppaneuvottelut onnistuneesti maaliin27.1.2026 12:00:58 EET | Tiedote
EU ja Intia ovat päässeet tänään sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta, joka ajaa monella tapaa Euroopan ja Suomen viennin etua. Eurooppalaisen viennin odotetaan tuplaantuvan Intiaan. Intian jättimarkkinoiden kysyntä kasvaa Suomen vahvuusalueilla kuten energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa ja muissa teknologioissa. Neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan iso onnistuminen EU-komissiolta. Vaikka sopimuksen toimeenpano onkin vielä monen askeleen takana, on näköpiirissä paljon hyötyjä ja markkinamahdollisuuksia, arvioi EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma: ”Intia suojaa korostetun vahvasti omia markkinoitaan. Yritysten kannalta EU-Intia-kauppasopimuksen näkyvin vaikutus on tullien aleneminen yli 90-prosenttisesti, mikä hyödyttää myös Suomelle tärkeitä korkean osaamisen aloja. Helpotusta odotetaan myös Intian tullausvaatimuksiin, jotka ovat erittäin raskaita ja byrokraattisia.” Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa alhaisempia kustannuksia, parempaa kilpailuasetelm
EK:n Suhdannebarometri: Elpyminen jäi loppuvuonna vähäiseksi – lähikuukausille kohtalaisia kasvuodotuksia27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdanteissa ei tapahtunut viime vuoden lopulla suuria muutoksia. Elpymistä suhdannekuopan pohjalta on tapahtunut lähinnä teollisuudessa, mutta kaikkien päätoimialojen tämänhetkinen tilanne on keskimääräistä heikompi.
Suomen ja Kiinan elinkeinoelämä kohtaa Pekingissä pääministeri Orpon vierailun yhteydessä26.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon Kiinan-vierailun yhteydessä järjestetään tänään 26.1. maittemme välinen elinkeinoelämän tapaaminen. Yhteisen innovaatiokomitean puitteissa keskustellaan yli 50 yritysedustajan kesken kahdenvälisten kauppasuhteiden kehittämisestä, kuten suomalaisyritysten kohtaamista markkinamahdollisuuksista ja -esteistä. Esille tulee yhteistyö muun muassa vihreässä siirtymässä ja teollisuuden uudistamisessa. EK:ta Pekingissä edustaa kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori. Elinkeinoelämän keskustelut käydään Pekingissä yhteisen innovaatiokomitean puitteissa: Suomi-Kiina innovatiivinen liiketoimintakomitea on perustettu vuonna 2017 presidenttien Xi ja Niinistö aloitteesta ja sen suomalaisena puheenjohtajana toimii Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin. Komitean yhteistyötä koordinoivat Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö sekä Kiinassa kauppaministeriö MofCom ja teollisuusjä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme